Tekijät

• Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO)
• Vento, Isak (Åbo Akademi)
• Lindell, Marina (Åbo Akademi)

Asiasanat

asenteet, hallituspolitiikka, kaksikielisyys, kieli ja kielet, kielipolitiikka, koulutus, kulttuuri, kulttuuritapahtumat, mielipiteet, opetus, ruotsin kieli, ruotsinkieliset, suomenkieliset, suomenruotsalaiset, suomenruotsalaisuus

Sisällön kuvaus

Aineisto kartoittaa suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten välisiä asenteita ja ruotsinkielisen kulttuurin kuluttamista Suomessa. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aineisto sisältää myös vuoden 2021 kyselykierroksen vastaukset.

Vuoden 2023 kyselyyn on voinut vastata suomen tai ruotsin kielellä, ja osa kysymyksistä poikkesi hieman toisistaan vastauskielen mukaan. Kyselyn alussa vastaajaa pyydettiin ottamaan kantaa eri väittämiin, jotka koskivat muun muassa ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin kielen opiskelua, suomenruotsalaisia koskevia mielikuvia sekä kieliryhmien välisiä suhteita. Lisäksi vastauskielestä riippuen, vastaajaa pyydettiin arvioimaan joko omaa ruotsin tai suomen kielen taitotasoaan kouluarvosana-asteikolla. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajan näkemyksiä ruotsinkielisen koulutuksen tasosta suhteessa suomenkieliseen koulutukseen.

Seuraavaksi selvitettiin suomenkielisten vastaajien osallistumista ruotsinkielisiin kulttuuritapahtumiin sekä heidän kotiympäristössään tapahtuvaa ruotsinkieliseen kulttuuriin tutustumista. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka usein he ovat osallistuneet ruotsinkielisiin kulttuuritapahtumiin, minkä kulttuurin osa-alueiden tapahtumiin osallistuminen on kohdistunut sekä millaisia ruotsinkielisiä kulttuurisisältöjä he ovat kuluttaneet kotiympäristössään. Niiltä vastaajilta, joilla ei ollut aiempaa kokemusta, tiedusteltiin halukkuutta osallistua tai tutustua ruotsinkieliseen kulttuuriin tulevaisuudessa.

Tämän jälkeen kyselyssä kartoitettiin ruotsin kielen käyttöön liittyviä kokemuksia ja asenteita, kuten suhtautumista niin sanottuun pokkaruotsiin, kielen vaihtamiseen keskustelutilanteissa sekä kaksikieliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi kyselyssä selvitettiin vastaajan näkemyksiä Suomen tulevaisuuden kieli- ja kulttuurikehityksestä sekä Ahvenanmaan asemaan liittyvistä kysymyksistä. Lopuksi aineistossa tarkastellaan eri väittämien avulla vastaajan suhtautumista Suomen ruotsalaiseen kansanpuolueeseen (RKP), sen hallitusosallistumiseen ja koettuun vaikutusvaltaan sekä sitä, miten puolueen toiminta vaikuttaa tai koetaan vaikuttavan suomenkielisten vastaajien suhtautumiseen ruotsinkielisiin suomalaisiin.

Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, kieli, ikäryhmä, kuntatyyppi, onko lapsia, tilastollinen kuntaryhmitys ja kielisuhde.