Tekijät

• Seppälä, Tuija (Suomen ympäristökeskus (Syke))
• Turunen, Anni (Suomen ympäristökeskus (Syke))
• Ding, Jing (Tampereen yliopisto)
• Greselin, Alessia (Tampereen yliopisto)
• Häikiö, Liisa (Tampereen yliopisto)
• Jalas, Mikko (Aalto-yliopisto)
• Jäntti, Anni (Tampereen yliopisto)
• Rannikko, Alisa (Tampereen yliopisto)
• Peltomaa, Juha (Suomen ympäristökeskus (Syke))
• Pihlajamaa, Matti (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy)

Asiasanat

demokratia, ekologinen kestävyys, ilmastonmuutokset, kestävä kehitys, peruspalvelut, poliittiset asenteet, politiikka, päästöt, sosiaalinen kestävyys, toimeentulo, ympäristöasenteet, ympäristövaikutukset

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten näkemyksiä tulevaisuuden kestävästä yhteiskunnasta sekä siihen liittyvistä julkisen vallan politiikkatoimista. Kysely on kerätty osana laajempaa Kohti eko-hyvinvointivaltiota (ORSI) -tutkimushanketta.

Aluksi kyselyssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, mitä valtion ja kuntien pitäisi tehdä liikenteen ja asumisen päästöjen vähentämiseksi sekä työn ja toimeentulon järjestämiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Demokratiaa koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin mielipiteitä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia vahvistavista toimenpiteistä sekä eri yhteiskunnallisten ryhmien vaikutusmahdollisuuksista Suomen tulevaisuuden kehitykseen. Palveluja koskevassa osiossa käsiteltiin näkemyksiä siitä, miten keskeisiä peruspalveluita ja hyödykkeitä tulisi tarjota ja rahoittaa tulevaisuudessa.

Seuraavaksi kartoitettiin näkemyksiä kulutuksesta seuraavan kymmenen vuoden aikana liittyen esimerkiksi luonnonvarojen kulutuksen ja päästöjen rajoittamiseen sekä rajoittamisen keinoihin. Lopuksi kyselyssä toteutettiin valintakoeasetelma (discrete choice experiment), jossa vastaajille esitettiin kahdeksasta valintatilanteesta neljä. Heidän tuli valita kahden vaihtoehtoisen tulevaisuuskuvan välillä mielestään parempi vaihtoehto. Vaihtoehdot olivat hahmotelmia suomalaisen yhteiskunnan tulevista kehityskuluista liittyen talouteen, tuloeroihin, ympäristön tilaan ja päätöksenteon demokraattisuuteen.

Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, syntymävuosi, äidinkieli, maakunta, koulutusaste, pääasiallinen toiminta, asuntotyyppi, asunnon hallintaperuste, kotitalouden koko, kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä, puoluekanta sekä arjen liikkumistapa.