Aineiston nimi

Pohjoismainen hyvinvointitutkimus 1972

Aineistonumero

FSD1017

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1017
https://doi.org/10.60686/t-fsd1017

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Allardt, Erik (Helsingin yliopisto)
• Helsingin yliopisto. Vertailevan sosiologian tutkimusryhmä

Sisällön kuvaus

Tutkimus kuvaa elintasoa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä analysoi hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia: elintasoa, yhteisyyttä, itsensä toteuttamisen, vieraantumisen ja onnellisuuden sekä tyytymättömyyden kokemuksia. Vastaajilta kysyttiin mm. tuloihin, omaisuuteen, asumiseen, työhön, työllisyyteen, yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, koulutukseen ja terveyteen liittyviä asioita. Tutkimuksessa selvitettiin myös eri sukupolvien (omien vanhempien sekä isoisien ja puolison isän) sosiaalista asemaa ja koulutusta. Haastateltaville esitettiin kysymyksiä ystävistä, niiden määrästä, sukupuolesta, iästä, ammatista, ystävyyssuhteiden kestosta ja intensiteetistä. Lisäksi tiedusteltiin perhe-, sukulaisuus- ja naapuruussuhteita sekä sitä miten kauan haastateltavat olivat asuneet asuinpaikkakunnallaan . Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän harrastuksiaan, vapaa-ajanviettotapojaan, poliittista aktiivisuuttaan sekä heidän lapsuutensa aikaisia olosuhteita.

Asiasanat

elinolot; elintaso; elämänlaatu; hyvinvointi; hyvä elämä; ihmissuhteet; onnellisuus; poliittinen osallistuminen; sosiaaliset suhteet; vapaa-aika; vieraantuminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliset olot ja indikaattorit (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Alkuperäisarkisto

Dansk Data Arkiv

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Suomen Gallup
• Gallup Markedsanalyse
• Svenska Institutet for Opinionsundersökningar
• Norsk Gallup Institutt

Tuottajat

• Danish Data Archives

Ajallinen kattavuus

1972

Aineistonkeruun ajankohta

1972-03 – 1972-05

Maa

Tanska, Suomi, Norja, Ruotsi

Kohdealue

Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Kussakin maassa vuosina 1907-1956 syntyneet henkilöt (poislukien laitoksissa asuvat)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Moniasteinen otanta. Katso lisätietoa taustatietoa-tiedostosta.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3614 Hyvinvointitutkimus 2017

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Allardt, Erik (Helsingin yliopisto) & Helsingin yliopisto: Pohjoismainen hyvinvointitutkimus 1972 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2000-08-14). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1017

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

The Research Group for Comparative Sociology (1980). Bibliography of the comparative Scandinavian welfare study. Helsinki.

Worre, Torben (1980). Class parties and class voting in the Scandinavian countries. Scandinavian Political Studies, Vol. 3: New Series No. 4:299-320.

Uusitalo, Hannu (1973). On the distribution of income in Scandinavia. University of Helsinki: Research Group for Comparative Sociology. Research Reports; 2.

Uusitalo, Hannu (1975). Class structure and party choice: a Scandinavian comparison. University of Helsinki: Research Group for Comparative Sociology. Research Reports; 10.

Uusitalo, Hannu (1975). Income and welfare: a study of income as a component of welfare in the Scandinavian countries in the 1970s. University of Helsinki: Research Group for Comparative Sociology. Research Reports; 8.

Sørensen, Aage B. & Berge, Erling (1979). Om bruk af data og datamaskiner i metodeundervisningen ved Instituttet for Sosiologi, Universitetet i Bergen (The use of data and computers in teaching method at the Institute of Sociology, University of Oslo). Paper presented at an NSD Seminar. Ustaoset 29-31 May, 1979. Bergen: Norsk Samfunnvitenskapelig Datatjeneste.

Pöntinen, Seppo & Uusitalo, Hannu (1974). Household incomes in the Scandinavian countries: a multivariate analysis. University of Helsinki: Research Group for Comparative Sociology. Research Reports; 3.

Pöntinen, Seppo & Uusitalo, Hannu (1976). Socioeconomic background and income. Acta Sociologica 18(4), 322-329.

Pöntinen, Seppo (1983). Social mobility and social structure: a comparison of Scandinavian countries. Societas Scientiarum Fennica: Commentationes Scientiarum Socialum; 20.

Kata, Keijo & Uusitalo, Hannu (1974). On the data, sampling and representativeness of the Scandinavian survey in 1972. University of Helsinki: Research Group for Comparative Sociology. Research Reports No. 4.

Kata, Keijo (1976). Psyykkisestä hyvinvoinnista ja onnellisuudesta Pohjoismaissa (On mental health in the Scandinavian countries). University of Helsinki: Research Group for Comparative Sociology. Research Reports No. 12.

Kata, Keijo (1975). On anxiety in the Scandinavian countries. In: Stress and anxiety, Vol. II (eds. I.G. Sarason & C.D. Spielberger), 275-302. Washington D.C.

Karisto, Antti (1984). Hyvinvointi ja sairauden ongelma. Helsinki. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja M; 46.

Kandolin, Irja & Uusitalo, Hannu (1980). Scandinavian men and women: a welfare comparison. University of Helsinki: Research Group for Comparative Sociology.

Jaakkola, Magdalena & Karisto, Antti (1976). Friendship networks in the Scandinavian countries. University of Helsinki: Research Group for Comparative Sociology. Research Reports No. 11.

Habich, Roland (2002). Immer mehr für immer mehr: Anmerkungen zur Wohlfahrtsforschung in vergleichender Perspektive. Teoksessa: Sozialer Wandel und gesellschaftliche Dauerbeobachtung (toim. Wolfgang Glatzer & Roland Habich & Karl Ulrich Mayer), 199-227. Opladen: Leske + Budrich.

Allardt, Erik & Uusitalo, Hannu (1977). Questionnaire and code book of the Scandinavian welfare survey in 1972. University of Helsinki: Research Group for Comparative Sociology. Research Reports No. 14.

Allardt, Erik (1973). About dimensions of welfare. University of Helsinki: Research Group for Comparative Sociology. Research Reports No. 1.

Allardt, Erik (1975). Att ha, att älska, att vara: om välfärd i Norden. Lund: Argos.

Allardt, Erik (1975). Dimensions of welfare in a comparative Scandinavian study. University of Helsinki: Research Group for Comparative Sociology. Research Reports No. 9. Also published in Acta Sociologica 1976, 19(3).

Allardt, Erik (1976). Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY.

Allardt, Erik (1981). Experiences from the comparative Scandinavian welfare study, with a bibliography of the project. European Journal of Political Research 9, 101-111.

Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys. Allardt - hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017 (2022). Toim. Uusitalo, Hannu & Simpura, Jussi & Saari, Juho & Laihiala, Tuomo. Helsinki: Into Kustannus.

Heikkilä, Tiina (2018). Miten koettu hyvinvointi on muuttunut? Tampereen yliopiston tutkijat toistavat Erik Allardtin klassikkotutkimusta. Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu, 9.1.2018. https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/01/09/miten-koettu-hyvinvointi-on-muuttunut-tampereen-yliopiston-tutkijat-toistavat-erik-allardtin-klassikkotutkimusta/ [viitattu 26.8.2022]

Uusitalo, Hannu & Simpura, Jussi (2020). Erik Allardt hyvinvoinnin tutkijana. Yhteiskuntapolitiikka 85:5-6, s. 579-587. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112593224