Aineiston nimi

EVAn EU-asennetutkimus 2001

Aineistonumero

FSD1059

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1059
https://doi.org/10.60686/t-fsd1059

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA)
• Yhdyskuntatutkimus

Sisällön kuvaus

EVAn EU-asennetutkimus 2001 kartoittaa, mitä Suomessa ajatellaan EU-jäsenyydestä ja sen vaikutuksista. Vastaajilta kysyttiin aluksi, kuinka kiinnostuneita he ovat Suomen EU-jäsenyyteen liittyvistä asioista tai kuinka aktiivisesti Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä asioita tulee seurattua ja kuinka hyvin vastaajat katsoivat tuntevansa EU-asioita. Lisäksi tiedusteltiin, millaista toimintalinjaa ja kehittämistavoitteita Suomen pitäisi ajaa unionin jäsenmaana. Vastaajia pyydettiin esimerkiksi kertomaan pitäisikö Suomen keskittyä pääasiassa kansallisten etujensa hoitamiseen vai koko unionia koskeviin kysymyksiin.

Suomalaisten näkemyksiä Euroopan unionin vaikutuksista selvitettiin kysymyksillä elintasosta, verotuksesta, hyvinvointipalveluista, tasa-arvosta, Suomen suhteesta ulkomaihin, yhteiskuntamoraalista ja eri sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten asemasta. Yhtenä teemana oli myös EU:n laajentuminen Itä- ja Keski-Eurooppaan ja Baltiaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisia seurauksia tästä laajenemisesta voisi olla. Lisäksi haluttiin tietää, miten vastaajat suhtautuivat Suomen NATO-jäsenyyteen erilaisissa tilanteissa, kuten jos Baltian maatkin liittyvät puolustusliittoon, mikäli Ruotsi liittyy tai mikäli Baltian maat ja Ruotsi liittyvät. Unionin laajentumisen lisäksi vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä unionin tiivistymisestä eli taloudellisen ja poliittisen yhteistyön lisäämisestä ja lainsäädännön yhtenäistämisestä.

Euroon liittyen kysyttiin muun muassa uuteen valuuttaan totuttelemisen vaikeudesta tai helppoudesta, markasta luopumisen merkityksestä suomalaisen identiteetin kannalta sekä matkustamisen ja ostosten teon yksinkertaistumisesta. Lisäksi kyseltiin vastaajien käsitystä euron vaikutuksesta EU-maiden kansalaisten yhteenkuuluvuuteen ja euron vaikutuksesta kansainväliseen talouteen.

Taustatietoina olivat tiedot vastaajien sukupuolesta, ikäryhmästä, asuinkunnan koosta, asuinläänistä, koulutuksesta, ammattiryhmästä, toimialasta ja kuulumisesta ammatillisiin keskusjärjestöihin. Lisäksi kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta vastaajat äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

Asiasanat

EMU; EU-politiikka; Euroopan unioni; Eurooppa; asenteet; euro; laajeneminen; mielipiteet; rahapolitiikka; taloudellinen integraatio; tulevaisuus; vaikutukset

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kansainvälinen politiikka ja järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Talousjärjestelmät, taloudellinen kehitys ja kehitysyhteistyö (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Yhdyskuntatutkimus

Tuottajat

• Elinkeinoelämän valtuuskunta

Ajallinen kattavuus

2001

Aineistonkeruun ajankohta

2001-11-01 – 2001-12-19

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 18 - 70-vuotias väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Kyselyn alkuperäisenä kohdejoukkona oli 3000 koko maan (pl. Ahvenanmaa) 18-70-vuotiaasta väestöstä satunnaisesti poimittua henkilöä. Vastauksia saatiin 1371, joten näyte kattaa 45,7 prosenttia brutto-otoksesta. Aineisto on sisäiseltä rakenteeltaan korrekti ja edustava.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

45,70

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

175 muuttujaa ja 1371 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineisto ei sisällä kommentteja-avokysymyksen vastauksia.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) & Yhdyskuntatutkimus: EVAn EU-asennetutkimus 2001 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-23). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1059

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Suomi, EU ja maailma. Suomalaisten EU-kannanotot 2002 (2002). Helsinki : Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA).

Julkaisut aineistosta

Suomi, EU ja maailma. Suomalaisten EU-kannanotot 2002 (2002). Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA).

Haikonen, Jyrki & Kiljunen, Pentti (2003). Mitä mieltä, suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta 1984-2003. Helsinki: Taloustieto. EVA-raportti.

Haavisto, Ilkka (2024). Virkistyvät eurovaalit. Suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille aiempaa runsaslukuisemmin [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 135. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2024/06/eva-analyysi-no-135.pdf [viitattu 30.8.2024].

Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle - uusi yhteisvelka torjutaan [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 28.5.2024.https://www.eva.fi/blog/2024/05/28/suomalaiset-eivat-lampene-euroopan-unionin-rahoituksen-kasvattamiselle-uusi-yhteisvelka-torjutaan/ [viitattu 3.9.2024].