Aineiston nimi

Hyvinvointi 1996

Aineiston rinnakkainen nimi

Sosiaaliturvabarometri 1996

Aineistonumero

FSD1228

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1228
https://doi.org/10.60686/t-fsd1228

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Kansaneläkelaitos (KELA)
• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten sosiaaliturvaan liittyviä mielipiteitä ja käsityksiä. Työssäkäyvien vastaajien työmarkkina-asemaa ja käsityksiä työelämästä eriteltiin tiedusteluilla nykyisestä työpaikasta, työsuhteesta ja sen jatkuvuudesta, työajasta, palkasta, työttömyys- ja lomautusjaksoista, työtehtävien määrästä, työn kiinnostavuudesta, lisäkoulutuksesta ja työn jakamisesta. Lisäksi heiltä tiedusteltiin mahdollista valmiutta muuttaa nykyistä työmarkkina-asemaansa esimerkiksi jäämällä vuorotteluvapaalle, siirtymällä osa-aikaiseen työsuhteeseen tai perustamalla oman yrityksen. Työttömiltä tai lomautetuilta kysyttiin työttömyyden kestosta ja ensisijaista syystä, työllisyyskoulutuksesta ja työttömyyskorvauksesta. Edelleen työttömiltä tiedusteltiin valmiutta muuttaa nykyistä työmarkkina-asemaansa muun muassa tekemällä lyhytaikaisia "keikkatöitä". Lisäksi kartoitettiin, kuinka merkityksellisinä asioina työn vastaanottamisen kannalta he pitävät mm. työpaikan sijaintia, kotitalouden sosiaalietuuksien heikentymistä ja entisen palkkatason saavuttamista.

Vastaajien terveydentilaa selvitettiin kysymyksillä työ- ja toimintakykyä alentavista vaivoista tai pitkäaikaisista sairauksista. Edelleen tiedusteltiin, tarvitsevatko he pitkäaikaiseen sairauteensa jatkuvaa lääkärinhoitoa tai kuntoutusta ja säännöllistä lääkärin määräämää lääkitystä. Vastaajien piti myös kertoa, onko heitä viime aikoina vaivannut muun muassa ylirasittuneisuus, unettomuus tai huonomuistisuus. Sosiaalisia suhteita kartoitettiin mm. kysymyksellä luottamuksellisista ihmissuhteista. Elämänhallintaan liittyen tiedusteltiin, kuinka usein vastaajat kokevat epätietoisuutta tai pitävät tekojaan tarkoituksettomina. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan ongelmanratkaisutapojaan sekä laajemmin tyytyväisyyttään omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa niin omaa elämää kuin yhteiskuntaakin koskevissa asioissa. Edelleen tiedusteltiin, äänestivätkö vastaajat eduskuntavaaleissa 1995.

Hyvinvointiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä mielipiteitä kartoitettiin väittämillä esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tuottajista, sosiaaliturvan byrokraattisuudesta, julkisten palvelujen käyttäjämaksuista, toimeentuloeroista sekä verojen alentamisesta ja korottamisesta. Seuraavaksi eriteltiin kotitalouden tuloja, menoja ja elintasoa. Edelleen kysyttiin mielipiteitä toimeentulotuen nykyisestä ja tarvittavasta tasosta. Lopuksi tiedusteltiin, kokevatko vastaajat elävänsä köyhyydessä tai olevansa ylivelkaantuneita. Taustamuuttujia olivat muun muassa vastaajan työmarkkina-asema, ammatti, ikä, sukupuoli, siviilisääty, perhemuoto, kotitalouden rakenne, koulutus sekä puolison työmarkkina-asema ja ammatti.

Asiasanat

arvot; asuminen; elämänhallinta; hyvinvointi; ihmissuhteet; käsitykset; muutos; sosiaaliturva; terveydentila; toimeentulo; tyytyväisyys; työ; työttömyys; uusjako

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Hyvinvointitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Kansaneläkelaitos
• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos

Tuottajat

• Kansaneläkelaitos
• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos

Ajallinen kattavuus

1996

Aineistonkeruun ajankohta

1996-04-17 – 1996-06-26

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Kotitalous

Perusjoukko/otos

Suomessa asuva 18 - 74-vuotias väestö

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta

Edustava satunnaisotos Suomen 18 - 74-vuotiaasta väestöstä. Otos (4200) poimittiin Väestörekisterikeskuksen tiedostosta. Otoksesta poistettavia (kuolleita, ei tavoitettu tms.) oli 64. Analyysikelpoisia lomakkeita palautui 2949 ja vastausprosentti oli 71,3. Muistutuskirjeitä lähetettiin kolme kertaa.

Katoanalyysi tehtiin vertaamalla vastaajien pääasiallista toimintaa, ikää, sukupuolta, asuinpaikkaa ja perherakennetta koskevia tietoja Tilastokeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen väestötietoihin. Työttömät olivat hieman yliedustettuina ja vastaavasti työssäkäyvät hieman aliedustettuina. 25 - 44-vuotiailla vastaajilla oli noin 2,5 prosenttiyksikön aliedustus ja muilla ikäryhmillä puolestaan vajaan prosenttiyksikön yliedustus. Naiset olivat parin prosenttiyksikön verran yliedustettuina. Yksinhuoltajat olivat aliedustettuina ja vastaavasti avioliitossa olevat lapsiperheet yliedustettuina. Kaiken kaikkiaan aineisto oli tasapainossa.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

71,3

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

184 muuttujaa ja 2946 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Muuttujien q10_1, q10_2, q10_3, q13_1, q13_2, q13_3 ja q18 luokkien selitteet puuttuvat. Muuttujan q19 luokassa 0 on todennäköisesti sekä alle vuoden työsuhteessa olleita että puuttuvia tietoja. Muuttujien q14 ja q15 vastausluokittelut poikkeavat kyselylomakkeesta.

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttuja. Muuttujien q4, q8, q11, q27, q30, q44 ja q46_14 muu, mikä -avovastaukset puuttuvat. Muuttujan q37 avovastaukset puuttuvat.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Kansaneläkelaitos (KELA) & Turun yliopisto: Hyvinvointi 1996 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1228

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Rasinkangas, Jarkko (1998). Hyvinvointi ja työmarkkina-asema : tutkimus hyvinvoinnista eri työmarkkina-asemissa ja työmarkkina-aseman muuttamisen valmiuksista. Helsinki : Kansaneläkelaitos. - (Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 33)

Julkaisut aineistosta

Rasinkangas, Jarkko (1998). Hyvinvointi ja työmarkkina-asema: tutkimus hyvinvoinnista eri työmarkkina-asemissa ja työmarkkina-aseman muuttamisen valmiuksista. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 33.

Lindholm, Hanna (2001). Suomalaisen hyvinvoinnin muutokset 1995-2000. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 63.