Aineiston nimi

Alueellinen hyvinvointi: Pohjois-Karjalan kansalaiskysely 1998

Aineistonumero

FSD1277

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1277
https://doi.org/10.60686/t-fsd1277

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Eronen, Anne (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL))
• Kinnunen, Petri (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL))

Muut tekijät

• Pohjois-Karjalan liitto
• Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
• Kyselyyn osallistuneet kunnat

Sisällön kuvaus

Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa hyvinvointipalvelujen kehittämistarpeista. Vastaajia pyydettiin aluksi arvioimaan muun muassa taloudellista tilannettaan, asumistilannettaan, ihmissuhteitaan ja elämäntilannettaan. Lisäksi hänen tuli arvioida Suomen kansainvälistymistä ja jäsenyyttä Euroopan Unionissa kuin myös Suomeen matkailevien ulkomaalaisten määrän lisääntymisen, Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten, sekä pakolaisten määrän merkitystä suomalaisille nykyisin.

Vastaajan lähiympäristöön ja palvelujen käyttöön liittyen kysyttiin millaiseksi vastaaja näkee erilaisten tahojen (perhe, sukulaiset, ystävät, tuttavat, naapurit, vapaaehtoistyöntekijät, järjestöt, yhdistykset, seurakunta, kunta, valtio ja yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset) tämän hetkisen merkityksen sosiaalisen tuen tuottamisessa eri elämäntilanteissa. Sosiaalisia verkostoja kartoitettiin kysymällä kuinka usein ja keneltä (sukulaiset, tuttavat, naapurit, yhteisöt, järjestöt, seurakunta) hän saa apua/tukea erilaisissa arkipäivän tilanteissa, millaista tukea hän saa sekä kuinka usein hän itse tarjoaa apuaan mainituille tahoille. Vastaajaa pyydettiin myös kertomaan, millaista apua hän tarvitsisi mutta ei ole saanut sekä minkä tahon toivoisi tätä apua tarjoavan.

Nykyisten hyvinvointipalvelujen tilaa kartoitettiin esittämällä vastaajalle ensin luettelo erilaisista kunnan tai valtion tarjoamista sosiaali- ja terveyspalveluista, työhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen palveluista ja pyytämällä häntä ensin kertomaan onko käyttänyt näitä palveluja ja sitten arvioimaan palvelujen nykyistä toimivuutta. Lisäksi häneltä tiedusteltiin mahdollisia vaikeuksia joita hän oli kohdannut käyttäessään näitä palveluja. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin lista yksityisistä, kaupallisista sosiaali- ja terveysalan palveluista ja kysyttiin taas, onko hän käyttänyt niitä palveluja sekä pyydettiin arvioimaan palvelujen nykyistä toimivuutta. Vastaajaa pyydettiin myös listaamaan mahdolliset vapaaehtois- ja järjestötoiminnan muodot joihin hän osallistuu. Hyvinvointipalvelujen tulevaisuuteen liittyen vastaajalta kysyttiin hänen mielipidettään yksityistämisestä, hyvinvointipalvelujen rahoittamistavoista sekä sitä, kuinka tarpeellisena hän pitäisi ns. yhteispalvelutoimiston perustamista omalle asuinalueelleen ja millaisia palveluja hän sinne toivoisi. Vastaajalta tiedusteltiin myös näkemystä siitä, millaiseksi hän arvioi sosiaali- ja terveyspalvelujen, työhallinnon ja Kelan palveluiden saatavuuden tulevaisuudessa kehittyvän. Palvelujen käyttöhalukkuutta tietotekniikan avulla kartoitettiin kysymällä, kuinka usein ja kuinka hyvin vastaaja osaa käyttää tietokonetta, sekä onko hän käyttänyt tai kiinnostunut käyttämään erilaisia palveluita (pankkipalvelut, työhallinnon palvelut, tapahtumakalenterin seuraaminen, kulutustarvikkeiden ostaminen, tiedot opiskelupaikoista, yhteydenotot virkamiehiin, kirjastopalvelut ja henkilökohtaiset sähköpostiyhteydet) internetin avulla. Lopuksi vastaajaa pyydettiin kertomaan, mitkä tekijät vaikeuttavat tai estävät häntä käyttämästä internetiä asioinnin apuna.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan ikä, sukupuoli, asumismuoto, vastaajan työmarkkinatilanne, koulutus, kotitalouden aikuisten ja lasten lukumäärä, muuttosuunnitelmat ja julkisten kulkuvälineiden toimivuus vastaajan kannalta.

Asiasanat

Internet; alueelliset palveluyksiköt; alueellisuus; asuinympäristö; elinolot; hyvinvointi; joukkoliikenne; julkiset palvelut; kansainvälistyminen; lähipalvelut; peruspalvelut; sosiaalinen tuki; sosiaalipalvelut; sosiaaliset verkostot; terveyspalvelut

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Tuottajat

• Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Ajallinen kattavuus

1998

Aineistonkeruun ajankohta

1998-04 – 1998-05

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Lieksa, Liperi, Joensuu, Outokumpu, Rääkkylä

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Kotitalous

Perusjoukko/otos

Lieksan (Partalanmäki), Liperin (Ylämylly, Honkalampi), Outokummun (Mustola, Jokipohja), Joensuun (Rantakylä) ja Rääkkylän (kirkonkylä, Rasivaara, Oravisalo-Varpasalo -Saaret, Sintsi-Nieminen) asukkaat.

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Kyselyyn valikoituivat ne Pohjois-Karjalan kunnat, jotka olivat halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Kyselyt tehtiin tutkimuskuntien kaupungin- tai kunnanosissa satunnaisesti valituille kotitalouksille. Tutkittavia kotitalouksia valittiin alueelta sekä omistus- ja vuokra-asunnoista että erilaisista asuntotyypeistä. Lähes kaikki vastaajat asuivat taajamissa. Lomake jaettiin jokaisessa tutkimuskunnassa 150 kotitalouteen, mutta koska ensimmäisessä vaiheessa kyselyjä ei kaikissa kunnissa palautunut riittävästi, jaettiin kyselyjä myös varalle valittuihin kotitalouksiin. Aineisto kerättiin käyttämällä ns. tuettua lomakekyselyä, jossa aineistonkeruuseen perehdytetyt henkilöt veivät lomakkeet vastaajille ja noutivat täytetyt lomakkeet takaisin. Menetelmä mahdollisti vastaajan motivoinnin lisäksi avustamisen lomakkeen täyttämisessä sekä vastaajien antaman muun palautteen huomioinnin.

Vastaamatta jätti 20% niistä kotitalouksista, joihin lomake jaettiin. Kyselyyn vastaamattomuus oli selvästi suurempi niissä kotitalouksissa, joissa aineistonkerääjä ei tavoittanut vastaajaa henkilökohtaisesti. Osa kieltäytyi myös vastaamasta kiinnostuksen puutteeseen vedoten.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

80

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD1275 Alueellinen hyvinvointi: Oulun ja Joensuun kansalaiskysely 1995

FSD1276 Alueellinen hyvinvointi: Koillismaan ja Satakunnan kansalaiskysely 1996

FSD1278 Alueellinen hyvinvointi: Keski-Suomen kansalaiskysely 1999

FSD2385 Alueellinen hyvinvointi: Itä-Helsingin kansalaiskysely 2001

FSD2386 Alueellinen hyvinvointi: Itä-Lapin kansalaiskysely 2000

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistolla tavoitetaan hyvin kansalaisten hyvinvointia koskevat näkemykset. Kuitenkin on syytä huomata, että tällä keräystavalla ei todennäköisimmin tavoiteta laitoksissa asuvia ja kaikkein huonoimmassa asemassa olevia kuntalaisia, joten heidän kokemuksensa eivät välity tässä raportissa.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Eronen, Anne (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL)) & Kinnunen, Petri (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL)): Alueellinen hyvinvointi: Pohjois-Karjalan kansalaiskysely 1998 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1277

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Eronen, Anne & Eskelinen, Marjut & Kinnunen, Petri & Virikko, Paula (1998). Pohjois-Karjala, kansalainen ja hyvinvointi. Helsinki : Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys & Pohjois-Karjalan liitto & Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.

Julkaisut aineistosta

Eronen, Anne & Londén, Pia & Perälahti, Anne & Siltaniemi, Aki (2003). Sitkeät seutukunnat: pohjoiskarjalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto & Joensuu: Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys.

Eronen, Anne & Eskelinen, Marjut & Kinnunen, Petri & Virikko, Paula (1998). Pohjois-Karjala, kansalainen ja hyvinvointi. Joensuu: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys & Pohjois-Karjalan liitto & Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.