Tekijät

• Kauppi, Ulla (Vaasan yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)

Asiasanat

julkiset palvelut, järjestäminen, kehittäminen, kunnat, lastenhoito, ohjaus (neuvonta ja opastus), ostopalvelut, palvelutuotanto, päivähoito, päiväkodit, tyytyväisyys

Sisällön kuvaus

Päiväkodeille suunnattu kysely kartoittaa kuntien päiväkotipalveluja, niiden järjestämiseen liittyviä käytännönasioita, palvelutuotantoa, päivähoitotoimen ohjausta ja johtamista sekä kehittämistä kunnallisten ja yksityisten päiväkotien johtajien näkökulmasta. Aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman sosiaali- ja terveyssektorin moduulia. Lasten päivähoitoa on tarkasteltu vuosina 1997, 1999 ja 2003 päiväkotien lisäksi myös päivähoitotoimen johtajien ja perhepäivähoidon ohjaajien näkökulmista.

Aluksi kartoitettiin perustietoja päiväkodista. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi mikä on päiväkodin omistuspohja ja kuinka paljon päiväkodissa on lapsia sekä hoitoryhmiä. Vastaajat arvioivat myös päiväkotinsa täyttö- ja käyttöastetta. Lisäksi tiedusteltiin, paljonko päiväkodissa on työntekijöitä, mikä on työllisyysvaroin palkattujen työntekijöiden osuus ja järjestetäänkö päiväkodissa jotain erityispedagogiikkaan perustuvaa päivähoitoa. Vastaajilta kysyttiin lisäksi muun muassa päiväkodin aukioloajoista, tyytyväisyydestä päiväkodin käytössä oleviin tiloihin, erityisryhmien, esimerkiksi liikuntavammaisten lasten, huomioimisesta ja paljonko lapsista on maksuttomassa päivähoidossa tai maksaa suurimman hoitomaksun.

Seuraavaksi siirryttiin tarkastelemaan palvelutuotantoa. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi, mitä tuotantomalleja on käytössä eri palvelujen järjestämiseksi, onko tuottajia kilpailutettu, ovatko he tyytyväisiä palveluiden tämänhetkiseen toimivuuteen ja mikä taho tekee päätöksen muun muassa siirtymisestä ostopalveluiden käyttämiseen. Päivähoitotoimen ohjausta ja johtamista arvioitiin muun muassa esittämällä väittämiä päivähoidosta vastaavan luottamushenkilöelimen jäsenrakenteeseen liittyvistä ominaisuuksista, esimerkiksi jäsenten kunnallispoliittisesta painoarvosta. Lisäksi kysyttiin eri tahojen, esim. lääninhallituksen ja EU:n, vaikutuksesta päiväkodin toimintaan sekä pyydettiin vastaajilta arviota eri tehtäväkokonaisuuksien ja johtamisroolien tärkeydestä omassa työssään ja onko niiden merkitys muuttunut viime vuosina. Lopuksi arvioitiin kehittämispolitiikkaa. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi mielipidettä, kuinka hyvin tai huonosti kunnan päivähoitopalvelut on hoidettu ja tulisiko niihin panostaa entistä enemmän vai vähemmän. Heiltä kysyttiin myös, onko päiväkodissa tapahtunut erilaisia muutoksia vuoden 1995 jälkeen, millaisiin asioihin päivähoidon kehittämisen tulisi lähivuosina kohdistua ja onko päiväkodissa toteutettu asiakaskyselyitä.

Taustamuuttujia ovat sukupuoli, syntymävuosi, virkanimike, työkokemus, koulutustaso sekä sijaitseeko vastaajan työpaikka ja asuinpaikka samassa kunnassa.