Tekijät

• Latva, Anne (Vaasan yliopisto)

Asiasanat

johtaminen, kehittäminen, kilpailuttaminen, kunnat, ohjaus (neuvonta ja opastus), palvelutalot, palvelutuotanto, vammaiset, vanhukset

Sisällön kuvaus

Tämä tutkimus on osa KuntaSuomi 2004 tutkimusohjelman Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien vanhus- ja vammaispalvelujen ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto sekä kehittämispolitiikka. Tämä kysely tehtiin tutkimuskuntien vanhus- ja vammaispalvelulaitosten johtajille. Vanhus- ja vammaishuoltoa on tutkittu myös vuosina 1997 ja 2002.

Kysely aloitettiin keräämällä perustietoa palveluyksiköstä. Vastaajalta tiedusteltiin, mikä on palvelulaitoksen nykyinen omistuspohja, paljonko asiakkaita ja suoritteita palvelulaitoksella oli vuonna 1998 ja montako vanhusta tai vammaista oli jonossa vuoden 1998 lopussa. Kysyttiin myös mikä oli päätoimisen ja muun henkilöstön määrä vuoden 1998 lopussa sekä kuinka monta työllistämisvaroin palkattua henkilöä työskenteli palvelulaitoksessa. Haluttiin myös tietää, mitä tiloja palvelulaitoksella on käytössä ja kuinka tyytyväinen vastaaja on niihin, kuinka suuren asiakasmäärän hoitamiseen palvelulaitoksen tilat ja henkilökunta on mitoitettu, onko palvelulaitoksen tilojen suunnittelussa ja ylläpidossa sekä henkilökunnan valinnassa otettu huomioon tiettyjä erityishuomiota vaativia asiakkaita, minkälaiset ovat palvelulaitoksen aukioloajat ja mitä tukipalveluja palvelulaitoksessa on sekä minkä suuruisia palvelumaksuja peritään.

Seuraavaksi vastaajalle esitettiin kysymyksiä palvelutuotantoon liittyen. Kysyttiin, mitkä tahot toimivat palvelulaitoksessa erilaisten oheispalveluiden tuottajana, kuinka tyytyväinen vastaaja on em. palveluiden toimivuuteen, mikä taho tekee päätöksen siirtymisestä ostopalveluiden käyttöön ja mikä taho päättää, miltä tuottajalta palvelut ostetaan. Kysyttiin myös, kilpailutetaanko ostopalveluiden tuottajia keskenään ennen ostopäätöksen tekemistä, pitäisikö vastaajan mielestä ostopalveluiden käyttöä lisätä vai vähentää ja tuottaako laitos palveluita muille palveluyksiköille, kunnille tai yhteisöille.

Palvelulaitoksen ohjaukseen ja johtamiseen liittyen kysyttiin, mikä luottamushenkilöelin pääasiassa käsittelee kunnassa palvelulaitosta koskevia asioita. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan luottamushenkilöelimen merkitystä ja roolia sekä luottamushenkilöelimen jäsenrakenteeseen liittyviä ominaisuuksia ja eri tahojen vaikutusta palvelulaitoksen toimintaan. Lisäksi tiedusteltiin, minkä tahon päätösvaltaan kuuluvat erilaiset palvelulaitosta koskevat asiat, kuinka tärkeitä erilaiset tehtäväkokonaisuudet ovat vastaajan työssä ja miten tehtäväkokonaisuuksien merkitys on muuttunut.

Kyselyn viimeinen osio käsitteli kehittämispolitiikkaa. Vastaajalta kysyttiin, onko palvelulaitoksessa tapahtunut muutoksia erilaisilla toimintaa ja sen laajuutta kuvaavilla osa-alueilla vuoden 1996 jälkeen ja millaiseksi vastaaja arvioisi erilaisten kunnan vanhusten- ja vammaishuoltoon liittyvien tekijöiden nykytilan. Vastaajaa pyydettiin esittämään käsityksensä siitä, millaisiin asioihin palvelulaitoksen kehittämisen tulisi kohdistua lähivuosina ja kysyttiin, onko palvelulaitoksessa toteutettu asiakkaille tai heidän omaisilleen suunnattuja kyselyitä tai haastatteluja palveluiden arvioimiseksi ja mikäli on niin onko niitä toteutettu säännöllisesti. Lopuksi vastaajalle esitettiin vielä joukko vanhus- ja vammaispalveluja koskevia väittämiä ja pyydettiin häntä ottamaan niihin kantaa sekä arvioimaan, miten kunnan vanhusten- ja vammaispalvelut on hoidettu ja tulisiko kunnan panostaa palveluihin enemmän vai vähemmän.

Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, virkanimike, työkokemus ja peruskoulutus.