Tekijät

• Korttila, Kirsi (Vaasan yliopisto)
• Kukkanen, Leea (Vaasan yliopisto)

Asiasanat

hajautus, kilpailuttaminen, kunnat, kuntayhtymät, palvelut, perusterveydenhuolto, resurssit, terveyskeskukset, toimintamallit, tuottajat

Sisällön kuvaus

Tämä tutkimus on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien perusterveydenhuollon ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto, tapahtuneet muutokset sekä kehittämispolitiikka. Kyselyyn vastaajat olivat tutkimuskuntien terveyskeskuksien ja niiden terveysasemien johtajia ja vastuuhenkilöitä. Perusterveydenhuoltoa on tutkittu myös vuosina 2000 ja 2003.

Terveydenhuollon perustietoja selvitettiin kysymällä, onko terveyskeskuksen terveyspalvelut keskitetty yhteen toimipisteeseen vai onko niitä hajautettu, onko kunta jaettu väestövastuualueisiin ja onko terveyskeskuksessa käytössä omalääkärijärjestelmä. Tiedusteltiin myös, peritäänkö kunnassa terveyskeskusmaksua ja mitkä ryhmät saavat maksuttomia hammashuollon palveluja. Perusterveydenhuollon palveluihin liittyen kysyttiin myös, mitkä tahot järjestävät palvelut, onko palvelujen tuottajia kilpailutettu sekä mikä taho tekee päätöksen kunnassa/kuntayhtymässä siirtymisestä ostopalveluiden käyttöön terveydenhuoltopalveluissa ja kuka päättää, miltä tuottajalta palvelut ostetaan.

Kyselyn toinen osa käsitteli perustietoja terveysasemasta. Kysyttiin, miten terveysasema on sijoittunut kunnan alueella, päivystääkö terveysasema, millainen on terveysaseman toimitilojen omistuspohja sekä maksaako terveysasema vuokraa käytössään olevista tiloista. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan terveysaseman sijoittumista eri ominaisuuksien osalta verrattaessa sitä muihin Suomen terveysasemiin. Kysyttiin myös terveysaseman työntekijöiden lukumäärää eri tehtävissä 31.12.1996. Perusterveydenhuollon palvelutuotantoa kartoitettiin kysymällä, mitä palveluja terveysasema tuottaa sekä arvioimaan niiden toimivuutta.

Seuraavaksi kysely käsitteli perusterveydenhuollon ohjausta ja johtamista. Kysyttiin mm. mikä luottamuselin pääasiassa käsittelee kunnan tasolla terveysaseman palveluihin liittyviä asioita sekä pyydettiin vastaajaa arvioimaan edellä mainitun luottamushenkilöelimen jäsenrakenteeseen liittyviä ominaisuuksia. Tiedusteltiin myös, mille tai kenelle kuuluu kunnassa/kuntayhtymässä päätösvalta erilaisissa terveysaseman toimintaan vaikuttavissa asioissa ja miten vastaaja arvioisi eri tahojen vaikutusta terveysaseman toimintaan. Tämän osion lopuksi kysyttiin, onko terveysasemalla toteutettu asiakastyytyväisyyskyselyjä ja onko terveysasemalla käytössä asiakaspalautejärjestelmä.

Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus sekä palvelun laatu ja vaikuttavuus olivat seuraavan osion aiheena. Vastaajalta kysyttiin, onko terveysasemalla otettu käyttöön palvelun laatua tai vaikuttavuutta kuvaavia tulosmittareita ja arviointijärjestelmiä tai muita tulosarviointiin liittyviä tunnuslukuja. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, mitkä tekijät estävät tai edistävät tulosmittauksen käyttöönottoa perusterveydenhuollossa ja miten tarpeellisena vastaaja näkee tuloksellisuuden mittaamisen tuottaman tiedon käyttömahdollisuudet eri toimintojen kehittämisessä. Tiedusteltiin myös, mitkä tekijät estävät ja edistävät palvelujen ja palveluyksiköiden välistä kilpailuttamista kunnassa.

Kyselyn viimeinen osio käsitteli perusterveydenhuollon kehittämispolitiikkaa. Vastaajalta kysyttiin, millä toimintaa ja sen laajuutta kuvaavilla osa-alueilla on tapahtunut muutoksia vuoden 1992 jälkeen ja mitä muutoksia terveysasemalla on toteutettu. Vastaajaa pyydettiin myös antamaan arvio erilaisista terveysaseman toimintaan liittyvistä tekijöistä sekä arvioimaan eri resursointikohteiden tärkeyttä toiminnan kehittämisessä tällä hetkellä. Lopuksi kysyttiin, millaisiin asioihin kunnan/kuntayhtymän perusterveydenhuollon kehittämisen tulisi lähivuosina kohdistua sekä mikä vastaajan mielestä terveysaseman toiminnassa on hyvää ja missä on parantamisen varaa.