Tekijät

• Isosaari, Ulla (Vaasan yliopisto)

Asiasanat

hammashuolto, kehittäminen, kehitysstrategiat, kilpailuttaminen, kunnat, kuntayhtymät, luottamushenkilöt, palveluntuottajat, palvelut, perusterveydenhuolto, resurssit, sairaanhoitopiirit, toimintamallit

Sisällön kuvaus

Tämä tutkimus on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien perusterveydenhuollon ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto, tapahtuneet muutokset sekä kehittämispolitiikka. Tämä kysely tehtiin perusterveydenhuollon kuntayhtymään kuuluville kunnille ja vastaaja oli terveystoimesta vastaava viranhaltija. Perusterveydenhuoltoa on tutkittu myös vuosina 1997 ja 2000.

Ensimmäisenä kartoitettiin kuntien palveluiden tuotantoa. Kysyttiin, mitkä tahot tuottavat perusterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita kunnassa ja onko palveluiden tuottajia kilpailutettu ennen päätöksentekoa. Kysyttiin myös, onko kansanterveystyön kuntayhtymä käyttänyt ns. keikkalääkäreitä ja mihin tehtäviin. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan väittämiä perusteista, joilla kunta kuuluu kansanterveystyön kuntayhtymään. Tiedusteltiin myös, onko kunnassa kansanterveystyön kuntayhtymän toimipisteitä ja jos on, niin mitä ja pitääkö vastaaja niitä tärkeinä. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan myös väittämiä omasta kansanterveystyön kuntayhtymästään sekä kysyttiin, millä tavoin kuntayhtymän ja kunnan yhteistyö on järjestetty ja onko kunnalla keskeinen rooli kuntayhtymän toiminnassa. Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, onko kunnassa keskusteltu oman perusterveydenhuoltotoiminnan aloittamisesta tai toiseen kuntayhtymään liittymisestä.

Kyselyssä kerättiin tietoa myös erikoissairaanhoitoon liittyvistä asioista. Kysyttiin, millä tavoin kunta ohjeistaa sairaanhoitopiiriä ja pyydettiin arvioimaan väittämiä, jotka koskevat sen sairaanhoitopiirin toimintaa, johon kunta kuuluu. Kunnallisen terveydenhuollon kehittämisstrategioita kartoitettiin kysymällä, mitä toimintamalleja kunnan kansanterveystyön kuntayhtymässä käytössä, onko kunnassa meneillään/suunnitteilla perusterveydenhuoltoon liittyviä kokeiluja tai uudistuksia, onko kunnassa laadittu kokonaisvaltainen hyvinvointipoliittinen ohjelma, onko kunnanvaltuusto asettanut sitovia terveystoimen palvelutasovaatimuksia ja onko kansanterveystyön kuntayhtymä tehnyt henkilöstötilinpäätöksiä. Tiedusteltiin myös, onko kunnassa tehty erityinen terveyspalveluiden kehittämisohjelma tai strategia, onko kuntayhtymässä toteutettu terveystoimen asiakastyytyväisyyskyselyjä ja onko kuntayhtymässä käytössä väestövastuujärjestelmä.

Seuraavaksi kysyttiin terveystoimen resursseihin liittyviä kysymyksiä, mm. kansanterveystyön kuntayhtymään liittyen sekä kysyttiin, onko kuntayhtymässä vuonna 2000 tai sen jälkeen siirretty tehtäviä lääkäreiltä hoitohenkilökunnalle. Kartoitettiin myös, miten hammashuollon laajentaminen vuonna 2000 on vaikuttanut kunnassa, miten kunta pystyy vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen, onko kunnan hammashuollossa käytössä jonotusjärjestelmä ja mille ryhmille kunta tarjoaa maksuttomia hammashuollon palveluja. Lopuksi pyydettiin arviota kuntayhtymän luottamushenkilöelimen merkityksestä tai roolista eri terveystoimea koskevien asioiden hoitamisessa, luottamushenkilöelimen jäsenrakenteeseen liittyvistä ominaisuuksista sekä eri tahojen vaikutuksesta kuntayhtymän toimintaan.