Tekijät

• Paajanen, Pirjo (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)

Asiasanat

elämäntilanne, isyys, kotityö, lapset (perheenjäsenet), lapsiperheet, perhe-elämä, perheet, perhetausta, sukupuoliroolit, toimeentulo, työ, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde, äitiys

Sisällön kuvaus

Tutkimuksen keskeisiä teemoja ovat eri ikäisten vanhempien perheellistymiseen vaikuttaneet tekijät, lapsen syntymän tuoma muutos naisen ja miehen elämässä, sekä isyys pikkulapsiperheessä.

Ensimmäiseksi kartoitettiin vastaajien lapsuutta ja nuoruutta. Heiltä kysyttiin kysymyksiä lapsuuden perheestä, omien ja puolison sisarusten lukumäärää, minkä ikäisiä heidän vanhempansa olivat ensimmäisen lapsen syntyessä ja minkä ikäisenä ensimmäinen seurustelusuhde oli. Myös vastaajien omaa ikää ensimmäisen lapsen syntyessä kysyttiin sekä sitä, oliko vastaaja mielestään liian nuori tai vanha vanhemmaksi tullessaan. Lisäksi tiedusteltiin vastaajan omien ja puolison lasten määrää sekä aikooko vastaaja hankkia vielä lisää lapsia.

Seuraavat kysymykset liittyivät vastaajan ja puolison nykyiseen työsuhteeseen ja tulotasoon sekä työajan lyhentämiseen lapsen hoidon vuoksi. Vastaajilta tiedusteltiin heidän mielipidettään siitä, mikä olisi sopiva ikä hankkia lapsia ja mitkä asiat olivat vaikuttaneet heidän päätökseensä hankkia ensimmäinen lapsi. Sitten kartoitettiin työsuhdetta ja taloudellista tilannetta juuri ennen lapsen syntymää.

Seuraavaksi esitettiin väittämiä liittyen perheellistymisen haasteisiin. Vastaajia pyydettiin kertomaan, mistä heille syntyy useimmin erimielisyyksiä puolisonsa kanssa, ja kuinka tärkeinä he pitävät erilaisia asioita kuten taloudellinen turvallisuus, harrastukset, hyvä parisuhde ja terveys. Vastaajilta kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat elämässään mm. edellä lueteltuihin asioihin.

Lasten- ja kodinhoitoon saatua tukea selvitettiin kysymällä keneltä vastaajat olivat saaneet tukea erilaisissa tilanteissa, kuten lapsen sairastuessa tai kodin siivouksessa. Vastaajilta kysyttiin, olisivatko he kaivanneet enemmän tukea vanhemmuuteen liittyen, sekä millaista tukea ja keneltä he olisivat toivoneet. Lisäksi kysyttiin kuinka erilaiset lastenhoitoon liittyvät tehtävät jakautuvat perheessä isän ja äidin kesken. Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä erilaisista perheellistymiseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista sekä siitä, mitkä ominaisuudet kuuluvat isän rooliin.

Loput kysymyksistä oli suunnattu ainoastaan miehille. Heiltä kysyttiin ensin avoimilla kysymyksillä omista isän malleista, tärkeistä asioista isyydessä ja mitä he haluaisivat opettaa tytöille ja pojille. Tämän jälkeen miehille esitettiin isyyteen liittyviä väittämiä sekä tiedusteltiin, ovatko he olleen mukana lapsensa synnytyksessä tai jääneet yli viikoksi pois töistä hoitamaan lastaan. Seuraavat kysymykset olivat jälleen avoimia, ja niissä tiedusteltiin mikä on ongelmallisinta ja mikä parasta isyydessä. Lisäksi kartoitettiin miesten suhtautumista erilaisiin perhe-elämää koskeviin väittämiin ja lopuksi pyydettiin miehiä vielä arvioimaan omaa onnistumistaan isänä ja puolisona eri asioissa.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, asuinpaikkakunta, koulutus ja ammattiryhmä.