FSD2408 Ikääntyneet kanadansuomalaiset 2004

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Lumme-Sandt, Kirsi (Tampereen yliopisto. Terveystieteen laitos)

Asiasanat

Kanada, avuntarve, huolenpito, ikääntyminen, ongelmat, sosiaaliset suhteet, suomalaisuus, terveys, ulkosuomalaiset, vanheneminen, vanhuus, vähemmistöt

Sisällön kuvaus

Aineisto käsittelee yli 50-vuotiaiden kanadansuomalaisten kokemuksia omasta ikääntymisestään, sosiaalisista suhteistaan ja eläkkeelle jäämisestään. Aineisto on osa Tampereen yliopiston tutkimusta ikääntymisestä ja siirtolaisuudesta. Osa lomakkeen kysymyksistä on samoja kuin Suomessa tehdyssä yli 50-vuotiaille suunnatussa Ikihyvä-tutkimuksessa.

Aluksi lomakkeella kartoitettiin vastaajien taustatietoja. Heiltä tiedusteltiin ikää, siviilisäätyä, syntyperää, koulutusta, ammattia, nykyistä työtilannetta, asuinhistoriaa sekä Kanadassa vietettyä aikaa. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien terveydentilaa ja toimintakykyä. Vastaajat arvioivat itse terveydentilaansa ja toimintakykyään ja lisäksi heitä pyydettiin kertomaan liikuntatottumuksistaan sekä lääkärikäyntiensä tiheydestä. Lisäksi kartoitettiin vastaajien kokemuksia elinvoimaisuudestaan, onnellisuudestaan ja muista viimeaikaisista tuntemuksistaan.

Sosiaalisia suhteita kartoitettiin selvittämällä kuinka monta lasta, sisarta tai veljeä vastaajilla oli, ja missä he asuivat. Samoin selvitettiin kuinka usein ja millä tavoin vastaajat pitivät yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin. Avun antamista ja saamista selvitettiin kyselemällä, hoitaako vastaaja pitkäaikaissairasta, iäkästä tai vammaista henkilöä, keneltä vastaajan saa apua ja kuinka usein, millaista apua vastaaja saa ja kenelle hän tarjoaa apua.

Ikääntymisen kokemuksia kartoitettiin selvittämällä kokivatko vastaajat itsensä ikävuosiaan nuoremmaksi tai vanhemmaksi, olivatko he kokeneet ikänsä erityisenä hyötynä tai haittana. Samoin selvitettiin mm. pitivätkö vastaajat vanhenemista vaikeana, puuttuiko heidän elämästään ilo, pelkäsivätkö he dementiaa, pitivätkö he uskontoa tärkeänä, kokivatko he itsensä vanhaksi tai yksinäiseksi sekä tunsivatko yhteenkuuluvuutta edellisiin ja tuleviin sukupolviin. Vastaajat kertoivat kuinka suhtautuivat eläkkeelle jäämiseen, kuinka suhtautuivat mahdollisuuksiinsa selviytyä askareistaan viiden vuoden kuluttua, millaisia vanhenemiseen liittyviä huolia heillä oli sekä kuinka he haluaisivat viettää eläkepäivänsä, mikäli saisivat valita vapaasti.

Lopuksi esitettiin vielä erilaisia suomalaisuutta, harrastuksia sekä arjen iloja, suruja, unelmia ja huolenaiheita koskevia kysymyksiä.

Taustamuuttujina olivat mm. ikä, sukupuoli, koulutusala ja siviilisääty.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.