Tekijät

• Lehikoinen, Tuula (Kuntoutussäätiö)
• Puumalainen, Jouni (Kuntoutussäätiö)
• Vuorinen, Helena (Kuntoutussäätiö)

Asiasanat

ansiotulot, osa-aikatyö, sairastuminen, sairausloma, sairauspäivärahat, toipuminen, työkyky, työolot, työterveyshuolto, yhdyshenkilöt

Sisällön kuvaus

Tutkimuksen tavoite oli kartoittaa eri työpaikkojen henkilöstön mielipiteitä niin sanotusta aktiivisesta sairauslomakäytännöstä, joka mahdollistaisi osa-aikaisen sairausloman työssäkäynnin ohella. Arvioinnin pohjana käytettiin työntekijöiden omia kokemuksia pitkistä sairauslomista.

Aluksi kartoitettiin vastaajien taustatietoja. Sen jälkeen tiedusteltiin, käyttävätkö nämä terveyspalveluja tarvitessaan työnantajan järjestämää työterveyshuoltoa, ja millaisiin asioihin. Kysyttiin, kuinka pitkä on pisin yhtäjaksoinen sairausloma, jolla vastaajat ovat olleet viimeisen viiden vuoden aikana. Niiltä, joiden pisin sairausloma oli kestänyt yhtäjaksoisesti yli kolme viikkoa, kysyttiin, mikä oli pisimmän sairausloman pääasiallinen syy. Samoilta vastaajilta kysyttiin myös, olivatko työhön tai työoloihin liittyvät tekijät merkityksellisiä sairauslomalle joutumisen kannalta. Tiedusteltiin, kokivatko vastaajat sairauslomansa olleen sopivan pituinen ja jos ei, millä tavoin ei. Esitettiin vastaajille erilaisia lausumia, ja pyydettiin kertomaan, mitkä niistä tuntuvat tutuilta sairausloman ajalta. Lausumia olivat esimerkiksi "sain tilaisuuden levätä riittävästi", "tunsin syyllisyyttä poissaolostani" ja "pitkästyin kotona olemiseen". Kysyttiin vielä palasivatko vastaajat sairauslomaltaan aiempaan työhönsä, ja olisivatko nämä halunneet tehdä sairauslomansa jälkeen kevennettyä työtä.

Seuraavaksi kysyttiin kaikilta vastaajilta, toivoisivatko nämä pitkällä sairauslomalla ollessaan, että työpaikalta pidettäisiin heihin yhteyttä. Kysyttiin myös kenen vastaajat haluaisivat pitävän yhteyttä työpaikalta. Tiedusteltiin, voisivatko vastaajat ajatella palaavansa pitkältä sairauslomalta osa-aikaiseen tai kevennettyyn työhön hoitavan lääkärin luvalla, jos tämä olisi mahdollista. Kysyttiin myös millaisia järjestelyjä vastaajat pitäisivät tärkeinä tällä tavoin töihin palattuaan (esimerkiksi joustavat työhön tulo- ja lähtöajat tai työpaikan ilmapiirin parantaminen). Lisäksi tiedusteltiin, millainen kokonaisansion (palkka + mahdollinen sairauspäiväraha) tulisi olla, että vastaajat voisivat palata kevyempään tai osa-aikaiseen työhön pitkältä sairauslomalta. Kartoitettiin myös vastaajien yleistä suhtautumista osa-aikaiseen sairauslomaan ja asteittaiseen työhön palaamiseen. Kysyttiin, miten vastaajat suhtautuisivat työtoveriin, joka tulisi lääkärin luvalla kesken sairauslomansa tekemään työtehtäviä, joihin pystyy.

Seuraavat kysymykset osoitettiin yksinomaan työpaikkojen esimiehille. Kysyttiin montako työntekijää heidän johtamissaan yksiköissään työskentelemään, ja millainen työterveyshuolto työpaikoilla on järjestetty. Tiedusteltiin otetaanko sairastuneen työntekijän tilalle sijainen, ja kauanko sairausloman pitää kestää, että sijainen otetaan. Kysyttiin myös, olisivatko esimiehet valmiita järjestämään sairauslomalla oleville, paluuhalukkaille työntekijöille tarvittaessa kevyemmän tai osa-aikaisen työn, ja olisivatko he halukkaita maksamaan osan "osasairauslomalaisen" palkasta. Kysyttiin olisiko työnantajilla erityistoiveita, jotka helpottaisivat heidän haluaan palkata "osasairauslomalaisia" työhön, ja olisivatko erityisjärjestelyt työpaikoilla ylipäätään mahdollisia.

Lopuksi tiedusteltiin vielä kaikilta vastaajilta, tulisiko työterveysasemien heidän mielestään tarjota erityispalveluja pitkillä sairauslomilla oleville, ja pitävätkö he tärkeänä sitä, että pitkällä sairauslomalla oleva henkilö voisi pitää yhteyttä työpaikalle poissaoloaikanaan.

Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat mm. vastaajan ikä, sukupuoli, asema työpaikalla ja työpaikan toimiala.