Tekijät

• Työministeriö
• Tilastokeskus

Asiasanat

henkilöstö, palkansaajat, palkkaus, syrjintä, tasa-arvo, tulevaisuudenodotukset, työaika, työelämä, työhyvinvointi, työilmapiiri, työkyky, työolot, työpaikkaväkivalta, työsuhde, ulkomaalaiset, vammaiset

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1997. Aineisto koostuu 1178 satunnaisesti valitun 18 - 64-vuotiaan työssä olevan palkansaajan vastuksista. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 1997 mukaan on otettu myös muutamia uusia syrjintää koskevia kysymyksiä.

Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Samoin tiedusteltiin ulkoistamista, yksikköjen yhdistelyä ja tuottavuuden parantamista viimeisen vuoden aikana. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja, olivatko ne lisääntyneet, ja keiden välillä niitä esiintyi. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa. Vastaajien kokemuksia vaikuttamisesta työtehtävien sisältöön, tahtiin, koulutukseen ja esimerkiksi laitehankintoihin selvitettiin.

Seuraavaksi tiedusteltiin työajan joustosta, ylitöistä, kotona työskentelystä ja ammattiliittoon kuulumisesta. Vastaajat ottivat kantaa mm. työtahdin, työturvallisuuden ja ammattitaidon kehittämisen mahdollisuuksien lisääntymiseen tai vähenemiseen kuluneen vuoden aikana. Seuraavaksi tiedusteltiin työn ja palkkauksen suhteesta, ja oliko työpaikalla toteutettu projekteja tuottavuuden tai laadun kehittämiseksi. Vastaajat kertoivat, kokivatko he työn fyysisesti tai henkisesti raskaaksi. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka eri tekijät vaikuttaisivat heidän työnsaantimahdollisuuksiinsa, mikäli he jäisivät työttömiksi. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen.

Eriarvoisuutta ja syrjintää työpaikalla selvitettiin muun muassa tiedustelemalla, ilmenikö vastaajan työorganisaatiossa eriarvoista kohtelua, joka perustuu ikään, sukupuoleen tai työntekijän seksuaaliseen suuntautumiseen. Vastaajat kertoivat, millaisia kokemuksia heillä oli ulkomaalaisista työntekijöistä, sekä oliko heidän työpaikallaan muihin kansallisuuksiin tai etnisiin ryhmiin kuuluvia työntekijöitä. Lisäksi kysyttiin työntekijän suhtautumista vammaiseen työtoveriin. Myös etätyöhön käytettyä tuntimäärää tiedusteltiin.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1997) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.