Aineiston nimi

Rahapelitutkimus 2011

Aineiston rinnakkainen nimi

Suomalaisten rahapelaaminen

Aineistonumero

FSD2722

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2722
https://doi.org/10.60686/t-fsd2722

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sisällön kuvaus

Suomalaisten rahapelaaminen 2011 -kyselyssä selvitettiin 15-74 -vuotiaiden suomalaisten (n=4484) rahapelaamista, pelaamisen määrää, siihen käytettyjä rahamääriä, mielipiteitä rahapelaamisesta ja ongelmapelaamista.

Puhelinhaastattelun ensimmäinen osio käsitteli rahapelejä yleisesti. Aluksi selvitettiin, mitä rahapelejä vastaaja oli pelannut viimeisen 12 kuukauden ja koko elämänsä aikana. Samoin tiedusteltiin, mitä pelejä vastaaja oli pelannut internetissä. Edelleen selvitettiin, kuinka usein vastaaja pelasi pelejä, sekä kuinka paljon aikaa ja rahaa hän oli niihin käyttänyt viimeisen 30 päivän aikana. Vastaajat arvioivat, kuinka paljon rahaa he käyttivät tavallisesti peleihin viikossa, mikä oli heidän suurin voittonsa viimeisen vuoden aikana, minkä ikäisenä vastaaja oli pelannut ensimmäisen kerran ja mitä peliä hän oli tuolloin pelannut.

Seuraava osio käsitteli rahapelaamista koskevia mielipiteitä. Vastaajilta tiedusteltiin muun muassa, oliko rahapelien pelaaminen vakava ongelma Suomessa, olivatko pelaamisongelmat heidän mielestään lisääntyneet, oliko valtion ohjaama monopoli hyvä tapa rajoittaa pelaamisen haittoja, ja oliko 18 vuoden ikäraja pelaamiselle hyvä keino ongelmien vähentämiselle. Lisäksi otettiin kantaa väitteisiin kuten, ihmisillä pitäisi olla oikeus pelata rahapelejä milloin vain he haluavat, rahapelaamiseen pitäisi kannustaa ja rahapelien pelaaminen on vaaraksi perhe-elämälle.

Kolmas osio käsitteli internetin käyttöä ja muuta kuin rahapelaamista. Vastaajilta tiedusteltiin, oliko heillä internetyhteys, kuinka monta tuntia he olivat viimeisen 7 päivän aikana käyttäneet internetiä muihin kuin työasioihin, pelasivatko he video- tai tietokonepelejä, ja kuinka monta tuntia he olivat pelanneet viimeisen viikon ja kuukauden aikana.

Seuraavaksi käsiteltiin suhdetta rahapelaamiseen. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka usein vastaaja yritti voittaa häviämänsä rahat takaisin jonain toisena päivänä, ja oliko hän väittänyt muille voittaneensa, vaikka oli todellisuudessa hävinnyt. Lisäksi tiedusteltiin, oliko vastaaja tuntenut syyllisyyttä rahapelejä pelatessaan, oliko hän halunnut lopettaa pelaamisen, mutta ei ole uskonut kykenevänsä siihen, oliko hän kiistellyt rahankäytöstä läheistensä kanssa ja oliko hän esimerkiksi menettänyt työ- tai opiskelupaikkansa rahapelaamisen vuoksi. Vastaajilta tiedusteltiin keneltä tai mistä hän oli lainannut rahaa pelaamista varten tai pelivelkojen maksamiseen. Samoin tiedusteltiin, oliko vastaaja pelannut suuremmilla summilla kuin hänellä olisi ollut varaa hävitä, kuinka usein hänestä oli tuntunut, että rahapelaaminen oli hänelle ongelma, kuinka usein hänelle oli sanottu, että pelaaminen oli hänelle ongelma, oliko hän etsinyt pelaamiseen apua, mistä hän oli etsinyt apua, ja oliko vastaajan omaisilla ollut ongelmia rahapelaamisessa. Valtaosa tämän osion kysymyksistä käsitteli tilannetta viimeisien 12 kuukauden ajalta.

Viimeisessä osiossa käsiteltiin terveyttä ja hyvinvointia. Vastaajat arvioivat nykyistä terveydentilaansa, sekä kuinka usein olivat tunteneet viimeisien neljän viikon aikana itsensä hermostuneeksi, tyyneksi, alakuloiseksi ja onnelliseksi. Seuraavaksi kysyttiin, oliko vastaajalla ollut viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään kahden viikon jaksoja, jolloin hän oli ollut mieli maassa, alakuloinen tai masentunut, menettänyt kiinnostuksensa harrastuksiin, työhön tai muihin asioihin, joista yleensä koki mielihyvää. Lisäksi selvitettiin vastaajien tupakointia ja alkoholin käyttöä.

Taustatietoina kerättiin sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, kuinka monta vuotta vastaaja oli opiskellut, paljonko tällä oli kuukausituloja, ja mitä vastaaja teki päätoimisesti.

Asiasanat

hyvinvointi; häviäminen (tappio); läheiset; ongelmapelaaminen; ongelmat; pelaaminen; rahankäyttö; rahapelit; riippuvuus; syyllisyys; terveys; velat; videopelit; väestötutkimus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Suomalaisten rahapelaaminen

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus Oy

Tuottajat

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ajallinen kattavuus

2011

Aineistonkeruun ajankohta

2011-10-03 – 2012-01-14

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

THL toimitti Taloustutkimukselle Väestörekisterikeskukselta tilaamansa 16000 henkilön satunnaisotoksen 15 - 74-vuotiaista suomalaisista (yksi henkilö poistettiin otoksesta poiminnan jälkeisen kuoleman johdosta). Taloustutkimus antoi DirektMedia 121 Oy:lle toimeksiannon muodostaa erillinen rekisteri niistä otoshenkilöistä, joille löytyi puhelinnumero. Puhelinnumerot löytyivät 11129 otoshenkilölle. Otokseen jäi siten 4870 henkilöä ilman puhelinnumerotietoa. Niille otokseen valikoituneille henkilöille, joille puhelinnumero löytyi, lähetti Taloustutkimus ennen puhelinhaastattelujen aloittamista THL:n muotoileman lähestymiskirjeen. Kirjeessä vastaajia informoitiin tutkimuksesta ja motivoitiin osallistumaan. Myös niille vastaajille, joille puhelinnumeroa ei löytynyt, lähetettiin kirje, jossa vastaajia informoitiin tutkimuksesta, ja heille tarjottiin mahdollisuutta soittaa Taloustutkimuksen 0800-alkuisen numeron vastaajaan ja jättämään tänne nimi, osoite ja puhelinnumero puhelinhaastattelua varten. Vastaajaan jätti yhteystietonsa 120 otoshenkilöä. Puhelinhaastattelua varten tavoitettiin kaikki 120 otoshenkilöä, joista kuitenkin yksi kieltäytyi haastattelusta. Tutkimuksen lopulliseksi vastaajamääräksi (so. loppuun viedyt haastattelut) tuli 4484. Näistä 119 oli sellaisia, jotka olivat itse ottaneet yhteyttä Taloustutkimukseen lähestymiskirjeen perusteella ja jättäneet yhteystietonsa puhelinvastaajaan.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

176 muuttujaa ja 4484 havaintoa.

Datan versio

3.0

Painokertoimet

Aineistossa on painomuuttuja [paino], jonka avulla aineisto voidaan painottaa valtakunnallisesti väestömäärää vastaavaksi iän sukupuolen ja asuinpaikan (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Suomi) mukaisesti, Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Painotuksessa käytettiin Tilastokeskuksen 1.1.2011 julkaistuja väestötietoja.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Rahapelitutkimus 2011 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-07-26). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2722

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Julkaisuluettelo on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rahapelitutkimus-hankkeen verkkosivustolla.

Julkaisut aineistosta

Turja, Tuomo & Halme, Jukka & Mervola, Markus & Järvinen-Tassopoulus, Johanna & Ronkainen, Jenni-Emilia (2012). Suomalaisten rahapelaaminen 2011. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Taloustutkimus. Raportti 14/2012. URN:ISBN:978-952-245-422-5

Castrén, Sari & Basnet, Syaron & Salonen, Anne H & Pankakoski, Maiju & Ronkainen, Jenni-Emilia & Alho, Hannu & Lahti, Tuuli (2013). Factors associated with disordered gambling in Finland. Substance Abuse Treatment, Prevention, and Policy 8:24. doi:10.1186/1747-597X-8-24

Raisamo, Susanna & Salonen, Anne H (2013). Muutokset 15-64-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamisessa vuosina 2003-2011. Yhteiskuntapolitiikka 78 (5), 544-553.

Heiskanen, Maria & Toikka, Arho (2015). Clustering Finnish Gambler Profiles Based on the Money and Time Consumed in Gambling Activities. Journal of Gambling Studies. May 2015. DOI:10.1007/s10899-015-9556-8

Smolej, Mirka & Karjalainen, Salla & Jaakkola, Tapio (2015). Rahapelaamisen riskirajoilla. Helsinki: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.

Markham, F. & Young, M., & Doran, B. (2015). The relationship between player losses and gambling-related harm: evidence from nationally representative cross-sectional surveys in four countries. Addiction, doi: 10.1111/add.13178.

Raisamo, S. & Mäkelä, P. & Salonen, AH. & Lintonen, T. (2015). The extent and distribution of gambling harm in Finland as assessed by the Problem Gambling Severity Index. European Journal of Public Health 2015;25(4):716-22.

Salonen AH, Alho H, Castrén S (2017). Attitudes towards gambling, gambling participation and gambling-related harms within genders by age: cross-sectional Finnish population studies in 2011 and 2015. BMC Public Health. 2017;17:122. DOI 10.1186/s12889-017-4056-7.

Salonen AH, Castrén S, Alho H, Lahti T (2014). Concerned significant others of people with gambling problems in Finland: a cross-sectional population study. BMC Public Health. 2014;14:398.

Salonen AH, Alho H, Castrén S (2014). Gambling frequency, gambling problems and concerned significant others of problem gamblers in Finland: Cross-sectional population studies in 2007 and 2011. Scand J Public H. 2015;43(3):229-235. Doi: 10.1177/1403494815569866. Epub 2015 Mar 4.

Edgren R, Castrén S, Jokela M, Salonen AH (2016). At-risk and problem gambling among Finnish youth: The examination of risky alcohol consumption, tobacco smoking, mental health and loneliness as gender specific correlates. Nordic Studies on Alcohol and Drugs. 2016;33(1):1-19.

Salonen AH, Castrén S, Raisamo S, Orford J, Alho H, Lahti T (2014). Attitudes towards gambling in Finland: a cross-sectional population study. BMC Public Health. 2014;14:982.

Salonen AH, Rosenström T, Edgren R, Volberg R, Alho H, Castrén S (2017). Dimensions of the South Oaks Gambling Screen in Finland: a Cross-sectional Population Study. Scand J Psychol. DOI: 10.1111/sjop.12357

Salonen, Anne & Hagfors, Heli (2020) Rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet - Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL. Tilastoraportti 24/2020.

Salonen, Anne & Hagfors, Heli & Lind, Kalle & Kontto, Jukka (2020) Rahapelaaminen ja peliongelmat - Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL. Tilastoraportti 8/2020.

Salonen, Anne & Hagfors, Heli & Lind, Kalle & Kontto, Jukka (2020) Gambling and problem gambling - Finnish Gambling 2019: Prevalence of at-risk gambling has decreased. Finnish Institute for Health and Welfare (THL). Statistical report 9/2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041719053

Salonen A, Lind K, Hagfors H, Castrén S, Kontto J. (2020) Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-594-0

Salonen A, Hagfors H, Lind K, Kontto J: Penningspelande och spelproblem: Finländarnas penningspel 2019: Det riskfylla spelandet har minskat. Statistikrapport 32/2020. THL. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120399406