Tekijät

• Keskinen, Vesa (Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimusosasto)
• Nyholm, Anna Sofia (Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimusosasto)

Asiasanat

Helsinki, ajankäyttö, harrastukset, ihmissuhteet, koululaiset, koulunkäynti, lukiolaiset, nuoret, nuorisotalot, perheet, sosiaaliset suhteet, tulevaisuudenodotukset, vapaa-aika

Sisällön kuvaus

Nuoret Helsingissä 2011 -aineisto käsittelee nuorten vapaa-aikaa, harrastuksia, arkea, perhesuhteita sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Lisäksi se käsittelee nuorten ajankäyttöä, koulunkäyntiä sekä sosiaalisia suhteita. Tämä aineisto on osa kymmenen vuoden välein toteutettua tutkimusta, jota Helsingin kaupungin nuorisotutkimus on kerännyt 1980-luvun alusta lähtien ja jonka avulla on tuotettu tietoa Helsingissä kouluaan käyvien nuorten vapaa-ajasta.

Alussa kartoitettiin nuorten vapaa-ajan määrää ja sitä, miten vapaa-aikaa käytetään. Kysyttiin, kuuluvatko mm. kodinhoito, urheileminen, kirjasto tai Internet nuorten vapaa-aikaan. Nuoret saivat määritellä paljonko he käyttävät arkipäivisin aikaa vapaa-ajan aktiviteetteihin ja mitkä asiat rajoittavat tätä ajankäyttöä. Nuorilta kysyttiin myös missä he viettäisivät täydellistä päivää, jos saisivat itse valita. Lisäksi kysyttiin käyvätkö nuoret nuorisotalossa sekä syitä siellä käymiseen. Seuraavaksi kysyttiin nuorten arjesta ja ajankäytöstä. Kysyttiin, kuinka usein nuoret harrastavat erilaisia asioita, kuten sarjakuvien piirtämistä, kirjoittamista, musiikin soittamista, valokuvausta tai teatteritoimintaa. Ajanviettomuotona myös erilaisten pelien, kuten tietokone-, rooli- tai seurapelien, kuulumisesta nuorten arkeen kysyttiin tarkemmin. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein nuoret lukevat erilaista kirjallisuutta niin lehdistä, kirjoista kuin sähköisistä julkaisuistakin.

Harrastuksiin liittyvissä kysymyksissä kysyttiin aluksi eri liikuntalajien harrastamisesta. Näitä olivat mm. yleisurheilu, kuntosali, pyöräily sekä rullalautailu. Nuorilta kysyttiin, mitä he itse harrastavat, onko heillä yhteisiä harrastuksia vanhempiensa kanssa ja harrastavatko he samaa lajia, mitä omat vanhemmat ovat nuorempana harrastaneet. Lisäksi kysyttiin, mikä saa nuoren jatkamaan harrastamista tai miksi nuori on mahdollisesti lopettanut harrastamisen. Nuorilta kysyttiin myös koulunkäyntiin liittyviä asioita, kun heitä pyydettiin arvioimaan omaa koulumenestystään sekä erilaisia väittämiä koulunkäyntiin liittyen. Väittämät koskivat opettajia, muita oppilaita sekä koulukiusaamista.

Ihmissuhteita kartoitettiin kysymällä seurustelusta, kavereista ja perheestä. Kysyttiin, seurusteleeko nuori, tunteeko hän olonsa yksinäiseksi, paljonko hänellä on ystäviä sekä missä hän tapaa ystäviään kouluajan ulkopuolella. Lisäksi kysyttiin perheen kokoa ja kenen kanssa nuori asuu. Nuoret saivat kertoa, kuka on heille läheisin perheenjäsen ja onko nuorilla muita läheisiä aikuisia, joiden kanssa jutella. Lisäksi kysyttiin vanhempien synnyinmaata, heidän koulutuksen tasoaan sekä heidän tämän hetkistä elämäntilannettaan. Myös perheen yleistä ilmapiiriä pyydettiin arvioimaan. Lopuksi nuoret saivat vielä suunnata katseensa tulevaisuuteen ja määritellä asioita, joita pelkäävät tulevaisuuden tuovan mukanaan. Lisäksi kysyttiin, mitä asioita nuoret odottavat tulevaisuudeltaan ja miten he ovat suunnitelleet opintojensa etenevän.

Taustamuuttujina ovat muun muassa sukupuoli, ikä, äidinkieli, asuinpaikkakunta sekä luokka-aste.