Aineiston nimi

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2006

Aineistonumero

FSD2886

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2886
https://doi.org/10.60686/t-fsd2886

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Moisio, Pasi (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))

Muut tekijät

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota luotettavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Vuoden 2006 kysely suoritettiin puhelinhaastatteluina. Kysymykset koskivat vastaajan kotitaloutta, hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, terveyttä, sosiaali- ja terveyspalveluita, omaishoitoa, sosiaaliturvan tasoa sekä sosiaalista luottamusta.

Aluksi kartoitettiin vastaajan taustaa, kuten kotitalouden kokoa, siviilisäätyä, työtilannetta ja ammattiasemaa sekä työn luonnetta ja epävarmuustekijöitä. Hyvinvointiin liittyen esitettiin kysymyksiä elintasosta, kuten tulojen riittävyydestä, säästämismahdollisuuksista ja taloudellisista näkymistä lähitulevaisuudessa. Lisäksi kysyttiin, millä alueella vastaaja asui ja oliko hän tyytyväinen asuntoonsa ja asuinalueeseensa. Tämän jälkeen tiedusteltiin tyytyväisyydestä nykyiseen elämään, vapaa-ajan määrään ja nykyiseen työhön. Sosiaalisiin suhteisiin ja osallisuuteen liittyen kysyttiin, kuinka usein vastaaja tunsi itsensä yksinäiseksi, kuinka usein hän tapasi ystäviä tai sukulaisia, kuuluiko hän johonkin kerhoon tai järjestöön sekä äänestikö hän vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

Terveyttä käsiteltiin kysymyksin nykyisestä terveydentilasta sekä terveyspalveluiden käytöstä. Terveydentilaan liittyen kysyttiin, kokiko vastaaja terveydentilansa hyväksi, oliko hänellä pitkäaikaisia fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia, oliko hän viime aikoina ollut stressaantunut sekä alle 46-vuotiailta naisilta kysyttiin olivatko he olleet raskaana. Terveyspalveluihin liittyen kysyttiin, kuinka monta kertaa vastaaja oli vuoden aikana käynyt esimerkiksi terveyskeskuslääkärillä, työterveyslääkärillä, yksityislääkärillä tai terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolla. Lisäksi kysyttiin, mistä ensisijaisesti yrittäisi saada vastaanottoajan äkillisen sairastumisen kohdatessa, oliko vastaaja kokenut saaneensa riittävästi hoitoa sairauksiinsa ja mikäli ei, mitkä seikat olivat hoidon saamista haitanneet. Tämän jälkeen tiedusteltiin etäisyyksiä kotoa lähimpiin terveyspalveluihin kuten terveyskeskuslääkärille tai apteekkiin. Edelleen kysyttiin, oliko vastaaja joutunut odottamaan kohtuuttoman kauan pääsyä tarvitsemaansa hoitoon, kuten terveyskeskuslääkärille, hammaslääkärille tai yksityislääkärille. Suun terveyttä kartoitettiin kysymyksin hampaiden puuttumisesta ja hammaslääkärillä käynneistä.

Sosiaalipalveluihin liittyen esitettiin väittämiä sosiaalipalveluiden toimimisesta Suomessa, henkilökunnan osaamisesta ja palveluiden, kuten päivähoitopaikan, toimeentulotuen ja vammaispalveluiden, hakemisen vaikeudesta sekä luottamuksesta niiden saamiseen. Vastaajilta kysyttiin myös, tulisiko heidän kotikunnassaan kehittää eri palveluja, kuten lasten päivähoitoa, kotipalveluja, vanhuspalveluja tai vammaispalveluja. Lisäksi päivähoito-, vanhus-, vammais- tai kotipalveluista, toimeentulotuesta ja sosiaalityöntekijän neuvonta-avusta tiedusteltiin, oliko vastaaja hakenut sitä, ja mikäli oli, oliko se riittävä, millaiseksi hän arvioi palvelun laadun asteikolla 1-10 sekä kauanko hän oli palvelun tai etuuden saamista odottanut. Mikäli vastaaja oli hakenut jotain mainituista palveluista, esitettiin lisäksi väittämiä siitä, kuinka asiointi oli sujunut.

Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, toimivatko he omaishoitajina läheiselleen. Mikäli he kertoivat hoitavansa sukulaistaan tai ystäväänsä, pyydettiin heitä kertomaan, oliko hän henkilön pääasiallinen auttaja, mikä suhde hänellä oli autettavaan ja kuinka lähellä toisiaan he asuivat. Lisäksi kysyttiin, millaisissa asioissa vastaaja läheistä auttoi ja kuinka usein.

Lopuksi esitettiin vielä kysymyksiä hyvinvointivaltion legitimiteetistä ja sosiaaliturvan tasosta sekä sosiaalisesta luottamuksesta. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä sosiaaliturvan tasosta Suomessa, verojen korottamisesta, valtion ja kuntien vastuusta terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottamisessa, yksityisten palveluiden lisäämisestä sekä verovarojen käytöstä terveys- ja sosiaalipalveluihin ja tulonsiirtoihin. Sosiaalista luottamusta kartoitettiin esimerkiksi väittämin siitä, välittävätkö muut ihmiset mitä toisille tapahtuu ja onko paras olla luottamatta muihin ihmisiin.

Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko, sukupuoli, syntymävuosi ja asuinpaikkakunnan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat maakunta, kuntaryhmä, kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo v. 2006, sairaanhoitopiiri ja koulutustaso (3-luokkainen ISCED-luokittelu).

Asiasanat

elinolot; hyvinvointi; hyvinvointipolitiikka; palvelut; perhepolitiikka; sosiaali-indikaattorit; sosiaalipalvelut; sosiaalipolitiikka; sosiaaliturva; terveydenhuolto; terveys; terveyspalvelut; terveyspolitiikka

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Ajallinen kattavuus

2006

Aineistonkeruun ajankohta

2006-08-21 – 2006-11-03

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18 - 79-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Pitkittäisaineisto: paneeliaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Tutkimuksessa on käytössä 50% rotatoiva paneeli. Osallistujista puolet on valittu satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestörekisteristä ja puolet niiden edelliseen aineistonkeruuseen (vuonna 2004) osallistuneiden keskuudesta, jotka ilmoittivat olevansa halukkaita osallistumaan tutkimukseen jatkossa. Kyselyyn osallistui 4530 vastaajaa.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

83,7

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

171 muuttujaa ja 4530 havaintoa.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineiston painokertoimet ottavat huomioon otanta-asetelman ja korjaavat kadon aiheuttamaa vinoumaa. Otokseen on laskettu sekä henkilö- että kotitalouspainot, jotka on muodostettu kalibroimalla. Menetelmän lähtökohtana ovat peruspainot eli poimintayksiköiden sisältymistodennäköisyyksien käänteisluvut. Kalibroinnissa peruspainoja muunnetaan siten, että tietyt perusjoukon tunnetut jakaumat saadaan estimoitua virheettä uusilla niin sanotuilla kalibrointipainoilla. Kalibrointi paikkaa sekä kadon että paneelin vanhenemisesta aiheutuvan peittovirheen vaikutusta. Henkilöpainot kalibroitiin iän (5-vuoden ikäryhmitys), sukupuolen, kuntaryhmityksen (maaseutumaiset, taajaan asutut ja kaupunkimaiset kunnat) ja maakunnan mukaan. Kotitalouspainot kalibroitiin kotitalouden koon ja maakunnan (eroteltuna myös pääkaupunkiseutu) mukaan. Aineistossa on sekä kotitalouksille että henkilöille sekä korotus- että analyysipainokertoimet. Korotuspainokertoimet bv8a ja bv9a korottavat aineiston edustamaan koko väestöä. Analyysipainot on skaalattu korotuspainoista siten, että niiden keskiarvot ovat 1.00 ja summa on vastaajien lukumäärä.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Moisio, Pasi (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)): Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2006 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-09-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2886

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Suomalaisten hyvinvointi 2006 (2006). Toim. Kautto, Mikko. Helsinki: Stakes.

Julkaisut aineistosta

Palomäki, Liisa-Maria (2013). Eläkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi. Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 78 (4), 378 - 394.

Moisio, Pasi (2007). HYPA 2006. Hyvinvointi & Palvelut -kyselyn 2006 aineistokuvaus. Helsinki: Stakes. Stakesin työpapapereita 33/2007. URN:NBN:fi-fe201204193732

Suomalaisten hyvinvointi 2006 (2006). Toim. Kautto, Mikko. Helsinki: Stakes.

Suomalaisten hyvinvointi 2008 (2008). Toim. Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari & Simpura, Jussi & Heikkilä, Matti. Helsinki: Stakes.

Kallio, Johanna (2008). Yksityisten lääkäripalvelujen käyttö ja ideologiset tekijät. Yhteiskuntapolitiikka 73(5) 477 - 492.

Moisio, Pasi & Rämö, Tuomas (2007). Koettu yksinäisyys demografisten ja sosioekonomisten taustatekijöiden mukaan Suomessa vuosina 1994 ja 2006. Yhteiskuntapolitiikka 72(4) 392 - 401.

Kautto, Mikko & Palomäki, Liisa-Maria & Rantala, Juha & Tuominen, Eila (2009). Eläkeläisten tulot ja kokemukset toimeentulosta. Yhteiskutnapolitiikka 74(3).

Kouvo, Antti & Kankainen, Tomi (2009). Sosiaalista pääomaa rakentamassa vai purkamassa? Suomalaiset hyvinvointipalvelut ja yleistynyt luottamus. Yhteiskuntapolitiikka 72(4) 392 - 401.

Suomalaisten hyvinvointi 2014 (2014). Toim. Vaarama, Marja & Karvonen, Sakari & Kestilä, Laura & Moisio, Pasi & Muuri, Anu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-015-3