FSD2888 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

englanninkielinen

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009

Aineistonumero

FSD2888

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2888
https://doi.org/10.60686/t-fsd2888

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Muut tekijät

Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto käsittää vuonna 2009 tehtyjen haastatteluiden sekä postikyselyjen vastaukset.

Puhelinhaastattelun kysymykset käsittelivät hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja terveyspalveluita, sosiaalipalveluita, läheisapua sekä elämänlaatua. Hyvinvointia käsittelevät kysymykset koskivat subjektiivista eli koettua elintasoa sekä asumista. Sosiaalisista suhteista tiedusteltiin kysymällä vastaajan lähipiirin kuuluvista henkilöistä sekä osallisuudesta. Vastaajalta kysyttiin muun muassa omia kokemuksia siitä, tunteeko vastaaja itsensä yksinäiseksi.

Terveyttä ja terveyspalveluita koskevissa kysymyksissä lähdettiin liikkeelle vastaajan omasta terveydentilasta. Vastaajalta kysyttiin omista sairauksista tai muista vammoista. Seuraavaksi kysyttiin terveyspalveluista kartoittamalla vastaajan lääkärissä käymistä, kuten onko vastaaja käynyt viimeisten 12 kuukauden aikana terveyskeskuslääkärillä, yksityislääkärin vastaanotolla tai sairaalan poliklinikalla ja jos on, niin kuinka monta kertaa. Vastaajaa pyydettiin määrittelemään asioita, jotka mahdollisesti ovat haitanneet hoidonsaamista, kuten rahan puute, palveluiden puute tai palveluiden etäisyys. Myös kokemuksia hoitoon pääsyn odotusajoista tiedusteltiin. Lopuksi terveyttä koskevissa kysymyksissä vastaaja sai arvioida julkisten- ja yksityisten terveyspalveluiden laatua.

Sosiaalipalveluita kartoitettiin esittämällä kysymyksiä väestöön yleensä ja palveluiden käytännön toteutukseen liittyen. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan sosiaalipalveluiden tilaa Suomessa sekä omaa luottamusta erilaisten palveluiden saamiseen, kuten lasten päivähoitopaikan, toimeentulotuen tai vammaispalveluiden saamiseen niitä tarvittaessa. Myös mielipidettä verorahojen kohdentamisesta erilaisiin sosiaalipalveluihin tiedusteltiin. Sosiaalipalveluiden käytännön toteutusta koskevissa kysymyksissä pyydettiin arviota sosiaalipalveluita hakeneilta henkilöiltä palvelusta peritystä maksusta, palvelun riittävyydestä ja palvelun saamiseen kuluneesta ajasta. Vastaaja sai arvioida lisäksi näkemyksiään sosiaalitoimessa tapahtuvaan asiointiin liittyen, kuten jonottamiseen, virastojen aukioloaikoihin ja palvelun laatuun.

Läheisapua ja elämänlaatua käsiteltiin omaishoitajuutta ja henkilökohtaista hyvinvointia tiedustelevilla kysymyksillä. Vastaaja sai arvioida millainen palveluiden laatu on niiden omaisten kohdalla, joiden omaishoitajana vastaaja itse toimii. Omaa elämänlaatua vastaaja sai arvioida terveyteen, keskittymiseen, tyytyväisyyteen ja liikuntakykyyn peilaten.

Postikyselyssä kartoitettiin vastaajan sairauksia, vakuutuksia, mielipiteitä terveyspalveluista ja sosiaaliturvasta sekä terveydentilaa. Vastaajalta kysyttiin aluksi sairastumisesta arkipäivinä ja sairasvakuutuksen tyypistä. Seuraavaksi kysyttiin oman kotikunnan sairaanhoidon ja terveyspalvelujen parantamisnäkemyksiä. Vastaajalta kysyttiin lisäksi miten terveyden- ja sairaanhoitoa tulisi ensisijaisesti rahoittaa. Mielipiteitä sosiaaliturvasta kartoitettiin sosiaaliturvan tasoa, sen järjestämisvastuuta sekä verorahojen kohdentamista eri sosiaaliturvan palveluihin tarkastelemalla. Vastaajalta kysyttiin myös kokemuksia siitä, aiheuttavatko käytettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut taloudellisia ongelmia.

Seuraavaksi kysyttiin terveydentilaan liittyviä kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin kattavasti arvioimaan omaa terveyttään muun muassa liikkumiskyvyn, näön, kuulemisen, hengittämisen, nukkumisen syömisen, puhumisen, muistin ja elintoimintojen näkökulmasta. Vastaaja sai arvioida esimerkiksi vastaako oma liikuntakyky niin sanottua normaalia vai onko arjen liikunnassa, kuten kävelemisessä ja portaiden nousemisessa, lieviä haasteita vai onko liikkuminen itsenäisesti täysin mahdotonta. Lisäksi vastaajalta kysyttiin tavanomaisista arjen toiminnoista suoriutumisesta, mielialasta, sukupuolielämästä sekä omasta energiatasosta. Lopuksi terveyteen liittyen kysyttiin vielä suunterveydestä.

Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko, ammatti, sukupuoli, syntymävuosi ja asuinpaikkakunnan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat maakunta, kuntaryhmä, sairaanhoitopiiri, kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2009 sekä koulutustaso (3-luokkainen ISCED-luokittelu).

Asiasanat

elinolot; hyvinvointi; hyvinvointipolitiikka; palvelut; perhepolitiikka; sosiaali-indikaattorit; sosiaalipalvelut; sosiaalipolitiikka; sosiaaliturva; terveydenhuolto; terveys; terveyspalvelut; terveyspolitiikka

Tieteenala/Aihealue

Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Ajallinen kattavuus

2009

Aineistonkeruun ajankohta

2009-08-31 – 2010-01-15

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18 - 79-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Pitkittäisaineisto: paneeliaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Aineisto on kerätty puhelinhaastatteluilla ja postikyselyllä. Otoksen koko on 5 800, joista puolet ovat uusia kohteita ja puolet ovat olleet mukana edellisessä vuoden 2006 tutkimuksessa. Puhelinhaastatteluihin osallistuneista puolet on valittu satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestörekisteristä ja puolet niiden edelliseen aineistonkeruuseen (vuonna 2006) osallistuneiden keskuudesta, jotka ilmoittivat olevansa halukkaita osallistumaan tutkimukseen jatkossa. Puhelinhaastatelluilta kysyttiin lupa erillisen postikyselyn lähettämiseen ja heistä 79 prosenttia (n = 3 099) antoi luvan postikyselyn lähettämiselle. Postikyselyn vastaukset on kerätty näiltä luvan antaneilta haastatelluilta. Postikyselyyn vastauksia saatiin 1 842 kappaletta.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

218 muuttujaa ja 3933 havaintoa.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineiston painokertoimet ottavat huomioon otanta-asetelman ja korjaavat kadon aiheuttamaa vinoumaa. Otokseen on laskettu sekä henkilö- että kotitalouspainot, jotka on muodostettu kalibroimalla. Menetelmän lähtökohtana ovat peruspainot eli poimintayksiköiden sisältymistodennäköisyyksien käänteisluvut. Kalibroinnissa peruspainoja muunnetaan siten, että tietyt perusjoukon tunnetut jakaumat saadaan estimoitua virheettä uusilla niin sanotuilla kalibrointipainoilla. Kalibrointi paikkaa sekä kadon että paneelin vanhenemisesta aiheutuvan peittovirheen vaikutusta. Henkilöpainot kalibroitiin iän (5-vuoden ikäryhmitys), sukupuolen, kuntaryhmityksen (maaseutumaiset, taajaan asutut ja kaupunkimaiset kunnat) ja maakunnan mukaan. Kotitalouspainot kalibroitiin kotitalouden koon ja maakunnan (eroteltuna myös pääkaupunkiseutu) mukaan. Aineistossa on sekä kotitalouksille että henkilöille sekä korotus- että analyysipainokertoimet. Korotuspainokertoimet bv8a ja bv9a korottavat aineiston edustamaan koko väestöä. Analyysipainot on skaalattu korotuspainoista siten, että niiden keskiarvot ovat 1.00 ja summa on vastaajien lukumäärä.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-09-26). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2888

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Suomalaisten hyvinvointi 2010 (2010). Toim. Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. URN:NBN:fi-fe201205085398

HYPA 2009 - kyselyn aineistonkuvaus [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/documents/10531/168099/Koululaisen_turvaverkko_2013.pdf [viitattu 4.6.2014]

Julkaisut aineistosta

Palomäki, Liisa-Maria (2013). Eläkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi. Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 78 (4), 378 - 394.