Tekijät

• Sotarauta, Markku (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)

Asiasanat

innovaatiojärjestelmät, innovaatiot, innovaatiotoiminta, julkinen sektori, julkiset palvelut, kehittäminen, kunnallishallinto, kunnat, kunta-ala, palvelurakenne

Sisällön kuvaus

Aineistossa Kuntien innovaatiojärjestelmä 2011 tarkastellaan kuntien uudistumista tukevia ja estäviä tekijöitä johtavissa asemissa olevien kuntatoimijoiden näkökulmasta. Aineisto on kerätty Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön, Senten, tutkimusprojektissa, jossa tavoitteena on ollut koko Suomen kuntajärjestelmän tilanteen kartoittaminen kunta-alan ammattilaisten kokemuksiin perustuen. Tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kyselyn teemoina ovat uudistusten kohde, uudistusten esteet, strategia, tutkimus- ja kehittämistoiminta, tiedon lähteet sekä yhteistyö.

Kyselyn alussa vastaajalta kysytään kokemuksia uudistusten kohteista omassa työssä. Vastaaja arvioi miten tärkeäksi kokee muun muassa palvelujen tarjoamisen uusille kohderyhmille tai olemassa olevien palvelujen tarjoamisen uusilla tavoilla vanhoille kohderyhmille. Lisäksi vastaaja arvioi miten tärkeitä uudistamisen kohteita oman työn kannalta ovat muun muassa organisaatiorakenne, uuden teknologian hyödyntäminen, kuntalaisten osallisuus tai palveluprosessien sujuvuus ja kustannustehokkuus. Vastaaja saa myös kertoa miten erilaiset henkilöstöjohtamisen ulottuvuudet määrittyvät kuntaorganisaation uudistumiskyvyn näkökulmasta. Ensimmäisen teeman lopussa vastaaja arvioi palvelutarpeen ja käytettävissä olevien resurssien suhdetta.

Seuraavaksi vastaajalta kysytään uudistusten esteistä. Kyselyssä kartoitetaan miten tärkeitä erilaiset kehittämistavoitteet, kuten palvelujen vähentäminen, toiminnan uudelleen organisoiminen tai kuntien väliseen yhteistyöhön panostaminen, ovat vastaajan johtamassa organisaatiossa. Lisäksi vastaajalta kysytään toimintojen ja palvelujen uudistamiseen motivoivista tekijöistä, kuten lainsäädännöstä, hallinnollisista muotivirtauksista ja muuttuneista palvelutarpeista. Strategiaan liittyvissä kysymyksissä keskitytään tekijöihin, jotka vaikeuttavat eniten palvelujärjestelmän uudistamista. Tällaisiksi esitetään esimerkiksi taloudellisia resursseja, henkilöstötekijöitä, valtion suunnalta tulevaa sääntelyä sekä uudistuksiin kohdistuvaa sitoutumisen haastetta.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyen vastaajalta kysytään uudistamiseen kohdennetun tutkimuksen ja rahallisten resurssien olemassa olosta. Vastaajalta kysytään lisäksi resursoinnin eri muotojen tärkeydestä organisaation uudistamisessa. Vastaaja saa myös arvioida henkilöstön kouluttamiseen käytettyjä resursseja oman organisaationsa näkökulmasta. Seuraavaksi kysytään erilaisten tiedon lähteiden, kuten tieteellisten julkaisujen, kunta-alan tiedotuksen, koulutusten tai television ajankohtaisohjelmien, tärkeydestä omassa työssä. Lopuksi vastaajalta kysytään vielä eri yhteistyökumppaneiden, kuten asiakkaiden, valtiovarainministeriön, Kuntaliiton tai Kunnallisalan kehittämissäätiön, tärkeyttä organisaation uudistamisen näkökulmasta.

Taustamuuttujina ovat vastaajan työskentelykunta (luokiteltu Tilastokeskuksen vuoden 2009 kuntaluokituksen perusteella), työnkuva, nimike, koulutus, sukupuoli sekä ikä.