FSD2946 Työolobarometri 2013
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Työolobarometri 2013
Aineistonumero
FSD2946
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2946https://doi.org/10.60686/t-fsd2946
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
- Työ- ja elinkeinoministeriö
Sisällön kuvaus
Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometri 2013 käsitteli mm. työn organisointia, työaikaa, palkkausjärjestelmää, johtamista, työilmapiiriä, työkykyä ja tulevaisuudenodotuksia. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuonna 2013 muutoksia on tehty kysymyksenasetteluihin sujuvuuden lisäämiseksi ja lisäksi kysymyksiä on karsittu haastattelujen pitkäkestoisuuden vuoksi, esimerkiksi tiimityöskentely ei kuulu tämän vuoden työolobarometrin aiheisiin.
Aluksi vastaajalta kysyttiin työsuhteen pituutta ja työpaikan henkilöstöä koskevia kysymyksiä, kuten henkilöstön määrää ja muutoksia sekä uusien työmenetelmien käyttöönottoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi vastaajalta kysyttiin mielipidettä oman työpaikan henkilöstömitoitukseen, tasapuoliseen kohteluun ja avoimeen viestintään. Edelleen kartoitettiin, miten työpaikalla on kiinnitetty huomiota työkyvyn ylläpitämiseen ja miten vastaaja arvioi työpaikan ominaisuuksia, kuten työntekijöiden ja johdon suhteiden avoimuutta. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin työpaikalla esiintyvästä eriarvoisesta kohtelusta, mahdollisista ristiriidoista ja väkivallan kokemuksista.
Seuraavat kysymykset käsittelivät ammatillista järjestäytymistä, työaikoja ja niiden joustoja sekä palkkausta. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, kuuluuko hän ammattiyhdistykseen, toimihenkilöjärjestöön tai vastaavaan ammattiliittoon ja mitä mieltä vastaaja on palkkauksen kannustavuudesta. Vastaajalta kysyttiin vielä kokemuksia omista vaikuttamismahdollisuuksista työpaikalla.
Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin työkyvystä ja työhyvinvoinnista. Vastaajalta tiedusteltiin viimeaikaisesta toimintakyvystä, työnteon henkisestä ja fyysisestä kuormittavuudesta ja työpaikan esimiestyöskentelystä. Lisäksi vastaajat pohtivat vielä omaa työllisyystilannetta ja sitä, onko työelämä muuttumassa parempaan tai huonompaan suuntaan mm. työnteon mielekkyyden, omien vaikutusmahdollisuuksien ja työpaikan taloudellisen tilanteen kannalta.
Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2013) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, alue, säännöllinen työaika, toimiala ja sosioekonominen asema.
Asiasanat
ammatillinen kehitys; esimiestyö; etätyö; henkilöstö; palkansaajat; palkkaus; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työpaikkaväkivalta
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
TyöolobarometritJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Tilastokeskus
Ajallinen kattavuus
2013
Aineistonkeruun ajankohta
2013-08-05 – 2013-09-12
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Lähdeaineistot
Tilastokeskus (2013). Työvoimatutkimus 2013. http://tilastokeskus.fi/til/tyti [viitattu 12.6.2014].
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta
Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2013) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia. Kyselyyn vastasi 1755 henkilöä.
Keruumenetelmä
Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
84,1
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
2.0
Painokertoimet
Aineisto ei sisällä painomuuttujia.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2013 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2946
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Lyly-Yrjänäinen, Maija (2014). Työolobarometri - Syksy 2013. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 32/2014.
Julkaisut aineistosta
Lyly-Yrjänäinen, Maija (2014). Työpaikkojen toimintatapojen uudistuksiin liittyy oppimismahdollisuuksia ja kuormitustekijöitä. Työpoliittinen Aikakauskirja 57(2), 69-76.
Koivula, Aki (2015): Joustava työaika, parempi työ? Työajan ja työn laadullisten tekijöiden tarkastelua vuosina 2009-2013. Teoksessa: Koivula, Aki & Oksanen, Janna & Räsänen, Pekka (eds) Economic and Sociological Studies in Turbulent Times. Working Papers in Economic Sociology (VII). University of Turku: Turku, 1-26.
Metsärinne, Lotta (2016) Välbefinnande i atypiskt arbete - En studie om vilka faktorer som påverkar välbefinnandet i visstids- och deltidsarbete samt i distansarbete. Pro Gradu -avhandling, Åbo Akademi.
Rantala, Sanna (2016). Työsyrjintä työolobarometrissa. Kvantitatiivinen tutkimus ikään ja sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä työelämässä. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.
Haarala, Anni (2020) Henkinen väkivalta ja kiusaaminen työpaikalla. Henkisen väkivallan ja kiusaamisen tutkiminen, siihen liittyvät taustatekijät, sekä ajallinen muutos 2012-2016. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Sosiaalitieteiden laitos, Turun Yliopisto.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.