Aineiston nimi

Työolobarometri 2013

Aineistonumero

FSD2946

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2946
https://doi.org/10.60686/t-fsd2946

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Sisällön kuvaus

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometri 2013 käsitteli mm. työn organisointia, työaikaa, palkkausjärjestelmää, johtamista, työilmapiiriä, työkykyä ja tulevaisuudenodotuksia. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuonna 2013 muutoksia on tehty kysymyksenasetteluihin sujuvuuden lisäämiseksi ja lisäksi kysymyksiä on karsittu haastattelujen pitkäkestoisuuden vuoksi, esimerkiksi tiimityöskentely ei kuulu tämän vuoden työolobarometrin aiheisiin.

Aluksi vastaajalta kysyttiin työsuhteen pituutta ja työpaikan henkilöstöä koskevia kysymyksiä, kuten henkilöstön määrää ja muutoksia sekä uusien työmenetelmien käyttöönottoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi vastaajalta kysyttiin mielipidettä oman työpaikan henkilöstömitoitukseen, tasapuoliseen kohteluun ja avoimeen viestintään. Edelleen kartoitettiin, miten työpaikalla on kiinnitetty huomiota työkyvyn ylläpitämiseen ja miten vastaaja arvioi työpaikan ominaisuuksia, kuten työntekijöiden ja johdon suhteiden avoimuutta. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin työpaikalla esiintyvästä eriarvoisesta kohtelusta, mahdollisista ristiriidoista ja väkivallan kokemuksista.

Seuraavat kysymykset käsittelivät ammatillista järjestäytymistä, työaikoja ja niiden joustoja sekä palkkausta. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, kuuluuko hän ammattiyhdistykseen, toimihenkilöjärjestöön tai vastaavaan ammattiliittoon ja mitä mieltä vastaaja on palkkauksen kannustavuudesta. Vastaajalta kysyttiin vielä kokemuksia omista vaikuttamismahdollisuuksista työpaikalla.

Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin työkyvystä ja työhyvinvoinnista. Vastaajalta tiedusteltiin viimeaikaisesta toimintakyvystä, työnteon henkisestä ja fyysisestä kuormittavuudesta ja työpaikan esimiestyöskentelystä. Lisäksi vastaajat pohtivat vielä omaa työllisyystilannetta ja sitä, onko työelämä muuttumassa parempaan tai huonompaan suuntaan mm. työnteon mielekkyyden, omien vaikutusmahdollisuuksien ja työpaikan taloudellisen tilanteen kannalta.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2013) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, alue, säännöllinen työaika, toimiala ja sosioekonominen asema.

Asiasanat

ammatillinen kehitys; esimiestyö; etätyö; henkilöstö; palkansaajat; palkkaus; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työpaikkaväkivalta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2013

Aineistonkeruun ajankohta

2013-08-05 – 2013-09-12

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Tilastokeskus (2013). Työvoimatutkimus 2013. http://tilastokeskus.fi/til/tyti [viitattu 12.6.2014].

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2013) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia. Kyselyyn vastasi 1755 henkilöä.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

84,1

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2013 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2946

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2014). Työolobarometri - Syksy 2013. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 32/2014.

Julkaisut aineistosta

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2014). Työpaikkojen toimintatapojen uudistuksiin liittyy oppimismahdollisuuksia ja kuormitustekijöitä. Työpoliittinen Aikakauskirja 57(2), 69-76.

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2014). Työolobarometri - Syksy 2013. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 32/2014.

Koivula, Aki (2015): Joustava työaika, parempi työ? Työajan ja työn laadullisten tekijöiden tarkastelua vuosina 2009-2013. Teoksessa: Koivula, Aki & Oksanen, Janna & Räsänen, Pekka (eds) Economic and Sociological Studies in Turbulent Times. Working Papers in Economic Sociology (VII). University of Turku: Turku, 1-26.

Metsärinne, Lotta (2016) Välbefinnande i atypiskt arbete - En studie om vilka faktorer som påverkar välbefinnandet i visstids- och deltidsarbete samt i distansarbete. Pro Gradu -avhandling, Åbo Akademi.

Rantala, Sanna (2016). Työsyrjintä työolobarometrissa. Kvantitatiivinen tutkimus ikään ja sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä työelämässä. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.

Haarala, Anni (2020) Henkinen väkivalta ja kiusaaminen työpaikalla. Henkisen väkivallan ja kiusaamisen tutkiminen, siihen liittyvät taustatekijät, sekä ajallinen muutos 2012-2016. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Sosiaalitieteiden laitos, Turun Yliopisto.

Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0