Tekijät

• Saari, Juhani (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
• Kettunen, Heidi (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))

Asiasanat

arvot, asenteet, asuminen, hyvinvointi, korkeakouluopiskelu, opiskelijat, terveys, toimeentulo, tulevaisuudenodotukset, työssäkäynti

Sisällön kuvaus

Opiskelijabarometri 2012 kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, tyytyväisyyteen, opiskelumotivaatioon ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Opintoihin liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten tyytyväisiä he ovat valitsemaansa opintoalaan ja ovatko he suunnitelleet vaihtavansa opintoalaa. Tämän jälkeen kysyttiin kuinka paljon aikaa vastaajat käyttävät opiskeluun, miten vastaajien opinnot ovat edenneet, mikä on syy mahdollisiin viivästyksiin ja miten he kokevat erilaisten opintojen tukijärjestelmien ja verkostojen vaikutuksen opiskelujen etenemisen kannalta.

Seuraavaksi selvitettiin vastaajien opintomenestystä ja opiskelukykyä. Tätä selvitettiin pyytämällä arvioimaan omaa opiskelutyyliä ja erilaisia opiskeluun liittyviä väittämiä, kuten esimerkiksi ovatko vastaajat innoissaan opiskelusta, millaiset tiedonhakutaidot vastaajilla on, tuottaako opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen vaikeuksia ja onko vastaaja kokenut opintosuorituksen arvioinnin oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi.

Tämän jälkeen selvitettiin opiskelijoiden arvoja ja asenteita. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa eri aiheita koskeviin väittämiin. Aiheita olivat muun muassa tuloerot, maahanmuutto, ympäristön suojeleminen, EU-jäsenyys ja vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus. Lisäksi kysyttiin miten usein vastaajat ovat käyttäneet äänioikeuttaan, voiko toisiin ihmisiin luottaa ja mistä ihmisten huono-osaisuus johtuu.

Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä sosiaalisen hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden aihepiireistä. Vastaajilta kysyttiin muun muassa miten usein he näkevät ystäviä, kuinka paljon he ovat tekemisissä oman alan opiskelijoiden kanssa, tuntevatko he olonsa yksinäiseksi, ovatko he kokeneet syrjintää tai kiusaamista ja tuntevatko vastaajat voivansa puhua ongelmistaan läheisten kanssa. Liikunnallisuutta ja terveyttä selvitettiin kysymällä miten usein vastaajat harrastavat liikuntaa, millaiseksi he kokevat terveydentilansa yleisesti ottaen ja onko heillä jokin opintoihin vaikuttava fyysinen tai psyykkinen haitta. Lisäksi kysyttiin muun muassa miten stressaantuneita vastaajat olivat, tuntevatko he itsensä masentuneeksi ja kuinka monta annosta alkoholia vastaajat tyypillisesti nauttivat viikon aikana.

Seuraavaksi selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden asumista, toimeentuloa ja työssäkäymistä. Aluksi kysyttiin miten opiskelijat asuvat, miten rahat riittivät viimeisen vuoden aikana. Tämän jälkeen pyydettiin arvioimaan keskimääräisiä lukuvuoden aikaisia kuukausituloja, asumismenojen suuruutta ja sitä, mikä olisi pienin kuukausittainen rahamäärä, jolla vastaajat arvioisivat tulevansa toimeen. Tämän jälkeen kysyttiin kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat nykyiseen asumiseensa ja kuinka monena kuukautena he arvioivat nostavansa opintotukea kuluvan kalenterivuoden aikana. Työssäkäyntiä selvitettiin kysymällä muun muassa kuinka monta tuntia vastaajat tekevät ansiotöitä keskimäärin lukukauden ja kuinka monta tuntia kesän aikana. Tämän jälkeen kysyttiin esimerkiksi minkä alan töissä vastaajat työskentelevät, kokevatko he nykyisestä työstä saadun kokemuksen hyödylliseksi valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä, arvelevatko he työssäkäynnin vaikuttavan opiskelujen etenemiseen. Lisäksi kysyttiin mitä he pitävät tärkeimpänä ja mitä toiseksi tärkeimpänä työn kannalta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan miten todennäköisenä he pitävät valmistumisen jälkeen esimerkiksi omalle alalle työllistymistä, pätkätöitä, alan vaihtamista, vakituisen työpaikan löytämistä, työttömyyttä ja ulkomailla työskentelyä.

Taustatietoina kysyttiin muun muassa syntymävuosi, sukupuoli, mistä maakunnasta on muuttanut opiskelemaan, minä vuonna aloittanut korkeakouluopinnot ensimmäisen kerran, arviota opintopistekertymästä, onko vastaaja pitänyt lukukauden mittaisia taukoja opinnoista, perhesuhteita ja isän ja äidin koulutustasoa. Aineisto sisältää myös rekistereistä saatuja tietoja kuten vastaajien kansalaisuus, äidinkieli asuinmaakunta, koulutusala, asiointikieli ja opintopistekertymä.