FSD2947 Opiskelijabarometri 2012
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Opiskelijabarometri 2012
Aineistonumero
FSD2947
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2947https://doi.org/10.60686/t-fsd2947
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Saari, Juhani (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
- Kettunen, Heidi (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
Sisällön kuvaus
Opiskelijabarometri 2012 kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, tyytyväisyyteen, opiskelumotivaatioon ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Opintoihin liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten tyytyväisiä he ovat valitsemaansa opintoalaan ja ovatko he suunnitelleet vaihtavansa opintoalaa. Tämän jälkeen kysyttiin kuinka paljon aikaa vastaajat käyttävät opiskeluun, miten vastaajien opinnot ovat edenneet, mikä on syy mahdollisiin viivästyksiin ja miten he kokevat erilaisten opintojen tukijärjestelmien ja verkostojen vaikutuksen opiskelujen etenemisen kannalta.
Seuraavaksi selvitettiin vastaajien opintomenestystä ja opiskelukykyä. Tätä selvitettiin pyytämällä arvioimaan omaa opiskelutyyliä ja erilaisia opiskeluun liittyviä väittämiä, kuten esimerkiksi ovatko vastaajat innoissaan opiskelusta, millaiset tiedonhakutaidot vastaajilla on, tuottaako opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen vaikeuksia ja onko vastaaja kokenut opintosuorituksen arvioinnin oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi.
Tämän jälkeen selvitettiin opiskelijoiden arvoja ja asenteita. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa eri aiheita koskeviin väittämiin. Aiheita olivat muun muassa tuloerot, maahanmuutto, ympäristön suojeleminen, EU-jäsenyys ja vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus. Lisäksi kysyttiin miten usein vastaajat ovat käyttäneet äänioikeuttaan, voiko toisiin ihmisiin luottaa ja mistä ihmisten huono-osaisuus johtuu.
Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä sosiaalisen hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden aihepiireistä. Vastaajilta kysyttiin muun muassa miten usein he näkevät ystäviä, kuinka paljon he ovat tekemisissä oman alan opiskelijoiden kanssa, tuntevatko he olonsa yksinäiseksi, ovatko he kokeneet syrjintää tai kiusaamista ja tuntevatko vastaajat voivansa puhua ongelmistaan läheisten kanssa. Liikunnallisuutta ja terveyttä selvitettiin kysymällä miten usein vastaajat harrastavat liikuntaa, millaiseksi he kokevat terveydentilansa yleisesti ottaen ja onko heillä jokin opintoihin vaikuttava fyysinen tai psyykkinen haitta. Lisäksi kysyttiin muun muassa miten stressaantuneita vastaajat olivat, tuntevatko he itsensä masentuneeksi ja kuinka monta annosta alkoholia vastaajat tyypillisesti nauttivat viikon aikana.
Seuraavaksi selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden asumista, toimeentuloa ja työssäkäymistä. Aluksi kysyttiin miten opiskelijat asuvat, miten rahat riittivät viimeisen vuoden aikana. Tämän jälkeen pyydettiin arvioimaan keskimääräisiä lukuvuoden aikaisia kuukausituloja, asumismenojen suuruutta ja sitä, mikä olisi pienin kuukausittainen rahamäärä, jolla vastaajat arvioisivat tulevansa toimeen. Tämän jälkeen kysyttiin kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat nykyiseen asumiseensa ja kuinka monena kuukautena he arvioivat nostavansa opintotukea kuluvan kalenterivuoden aikana. Työssäkäyntiä selvitettiin kysymällä muun muassa kuinka monta tuntia vastaajat tekevät ansiotöitä keskimäärin lukukauden ja kuinka monta tuntia kesän aikana. Tämän jälkeen kysyttiin esimerkiksi minkä alan töissä vastaajat työskentelevät, kokevatko he nykyisestä työstä saadun kokemuksen hyödylliseksi valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä, arvelevatko he työssäkäynnin vaikuttavan opiskelujen etenemiseen. Lisäksi kysyttiin mitä he pitävät tärkeimpänä ja mitä toiseksi tärkeimpänä työn kannalta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan miten todennäköisenä he pitävät valmistumisen jälkeen esimerkiksi omalle alalle työllistymistä, pätkätöitä, alan vaihtamista, vakituisen työpaikan löytämistä, työttömyyttä ja ulkomailla työskentelyä.
Taustatietoina kysyttiin muun muassa syntymävuosi, sukupuoli, mistä maakunnasta on muuttanut opiskelemaan, minä vuonna aloittanut korkeakouluopinnot ensimmäisen kerran, arviota opintopistekertymästä, onko vastaaja pitänyt lukukauden mittaisia taukoja opinnoista, perhesuhteita ja isän ja äidin koulutustasoa. Aineisto sisältää myös rekistereistä saatuja tietoja kuten vastaajien kansalaisuus, äidinkieli asuinmaakunta, koulutusala, asiointikieli ja opintopistekertymä.
Asiasanat
arvot; asenteet; asuminen; hyvinvointi; korkeakouluopiskelu; opiskelijat; terveys; toimeentulo; tulevaisuudenodotukset; työssäkäynti
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Toisen ja korkea-asteen koulutus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaanJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö
Tuottajat
- Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö
Ajallinen kattavuus
2012
Aineistonkeruun ajankohta
2012-11-01 – 2013-01-10
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Suomalaisten korkeakoulujen syksyllä 2012 läsnäolevat perustutkinto-opiskelijat
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: ositettu otanta
4092 yliopisto-opiskelijan ja 2099 ammattikorkeakouluopiskelijan tutkimusotos poimittiin satunnaisotannalla oppilaitosten opiskelijarekistereistä
Kolmen viikon kuluttua kyselyn alkamisesta poimittiin kyselyyn vastaamattomien joukosta satunnaisotannalla 500 opiskelijaa ja vastauspropensiteettimallinnuksella 500 opiskelijaa, joille lähetettiin postitse kyselylomake.
Kyselyyn vastasi yhteensä 1580 yliopisto-opiskelijaa ja 657 ammattikorkeakouluopiskelijaa.
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
36,13
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
2.1
Katso myös
FSD1115 Opiskelijabarometri 1997
Aineiston käytössä huomioitavaa
Alkuperäisestä suunnitellusta otoksesta jäi puuttumaan yliopistoista Maanpuolustuskorkeakoulu ja Kuvataideakatemia sekä ammattikorkeakouluista Poliisiammattikorkeakoulu, Mikkelin AMK, Satakunnan AMK, Tampereen AMK ja Kymenlaakson AMK. Otoksen edustavuus on siten heikompi ammattikorkeakoulujen osalta.
Aineistossa on mukana myös niiden vastaajien vastaukset, jotka eivät ole täyttäneet kyselylomaketta loppuun asti. Opiskelijabarometri 2012 tutkimusraportissa nämä vastaukset on jätetty pois ja siksi arkistoidun aineiston frekvenssijakaumat eroavat raportissa esitetyistä.
Muuttuja bv3 sisältää opiskelun aloitusvuoden korjattuna siten, että vastaajien antamia tietoa on verrattu rekisteritietoihin. Mikäli vastausten ja rekisteritietojen välillä on havaittu ristiriitaa vastaajan itsensä antama tieto on katsottu ensisijaiseksi.
Kyselylomakkeen 10-portaisissa arvoasteikkomuuttujissa q16, q18, q19_1, q19_2, q19_3, q22, q23, q24, q38, q54 on kirjekyselyssä käytetty erimittaista asteikkoa kuin internet-kyselylomakkeessa. Arkistoidussa aineistossa kyseisistä muuttujista on tästä syystä poistettu arvot postimuistutuksen jälkeen vastanneiden osalta n=91.
Aineisto sisältää kaksi muuttujaa, joita ei ole lomakkeessa q44_kom ja q45_kom. Nämä muuttujat sisältävät q44_1 ja q45_1 muuttujien tiedot avovastauksina. Muuttujia bv1, bv2, q43_5 on arkistoinnin yhteydessä karkeistettu tunnistamisriskin vähentämiseksi.Oppilaitoksen rekistereistä saaduista tiedosta poistettiin arkistoinnin yhteydessä korkeakoulu, jossa vastaaja opiskelee, syntymävuosi, sukupuoli ja opintoihin kirjautumispäivämäärä.
Painokertoimet
Aineisto sisältää painomuuttujan weight_f. Se on luotu korjaamaan erot sekä korkeakoulukohtaisissa sisältymistodennäköisyyksissä, jotka aiheutuivat otanta-asetelmasta että vastauskadon aiheuttamat vinoumat malliperusteisesti. Vastauskadon painotus perustuu logistiseen regressiomalliin siten, että se ennustaa kyselyyn vastaamista käytettävissä olevien taustatietojen avulla (vastauspropensiteetti). Ne opiskelijat, joille ennustettiin pieni vastauspropensiteetti, edustavat aineistossa useampaa opiskelijaa kuin ne, joiden estimoitu propensiteetti on suurempi. Paino perustuu seuraaviin jakaumiin: ikä, sukupuoli, korkeakoulu, opintoala, opintopistekertymä, tutkintotaso, ja opintojen aloitusvuosi.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Saari, Juhani (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)) & Kettunen, Heidi (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)): Opiskelijabarometri 2012 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.1 (2016-11-30). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2947
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Muuttujassa bv5 käytetty koulutusalaluokitus: Opetushallinnon koulutusluokitus, koulutusala 2002. Käsikirjoja 1. Helsinki: Tilastokeskus, 2007.
Julkaisut aineistosta
Opiskelijabarometri 2012. Katsaus korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin (2013). Toim. Saari, Juhani & Kettunen, Heidi. Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus; 39/2013.
Saari, Juhani; Mikkonen, Janne & Vieno, Atte (2013). Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle. Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti ja tulevaisuusodotukset. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja, 44.
Saari, Juhani; Ansala, Jussi; Pulkkinen, Suvi & Mikkonen, Janne (2014). Korkeakoululiikunnan barometri 2013. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen ja opiskelijoiden liikunta-aktiivisuus. Helsinki: Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry.
Klemettilä, Panu & Sulasalmi, Olli (2016). Korkeakouluopiskelijoiden toimijuuskokemusten yhteydet opiskelumotivaatioon. Oulu: Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
Nikkanen, Iida (2018). Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden henkinen hyvinvointi ja käsitykset tulevaisuuden työllistymisestä. Kandidaatintutkielma. Turun yliopisto.
Rinne, Hanna & Korkeamäki, Johanna & Villa, Tiia (2021). Korkeakouluopiskelijoiden koetut oppimisvaikeudet ja niiden yhteys elämän eri osa-alueisiin. Kuntoutus 44(1): 24-36.
Maria Valaste (2022). Motivaation vaikutus opintojen etenemiseen. Yliopistopedagogiikan kasvatustieteen aineopintojen tutkielma (ent. kandidaatin tutkielma). Helsinki: Helsingin yliopisto
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.