FSD3115 Rahapelitutkimus 2015
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Rahapelitutkimus 2015
Aineiston rinnakkainen nimi
Suomalaisten rahapelaaminen
Aineistonumero
FSD3115
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3115https://doi.org/10.60686/t-fsd3115
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Raisamo, Susanna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tupakka, rahapelit ja riippuvuus)
- Salonen, Anne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tupakka, rahapelit ja riippuvuus)
Sisällön kuvaus
Tutkimuksessa kartoitetaan 15 - 74-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamiseen liittyviä mielipiteitä ja rahapelaamista. Siinä pyritään selvittämään mitä mieltä suomalaiset ovat rahapelaamisesta ja nykyisestä rahapelipolitiikasta, mitä rahapelejä pelataan ja kuinka usein, sekä missä määrin rahapelaamisesta aiheutuu haittoja.
Aluksi esitettiin rahapelaamista koskevia väitteitä, joilla kartoitettiin rahapelaamiseen liittyviä asenteita yleensä. Seuraavat mielipidekysymykset käsittelivät rahapelien mainontaa, rahapeliautomaattien sijoittelua, valtion ohjausta rahapelaamisessa sekä pelaamisen aiheuttamia sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia.
Seuraavaksi kysyttiin, mitä rahapelejä ja kuinka usein vastaajilla oli tapana pelata. Haluttiin myös tietää, kuinka paljon vastaajat keskimäärin käyttivät rahaa rahapeleihin yhden viikon aikana, mikä oli suurin heidän saamansa rahapelivoitto viimeisen 12 kuukauden aikana ja minkä ikäisenä he olivat aloittaneet rahapelaamisen.
Kysymykset käsittelivät myös rahapeliongelmia. Ensin kysyttiin, millaisia ongelmia vastaajalle oli mahdollisesti aiheutunut rahapelaamisesta. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät vastaajan läheisten rahapelaamista sekä heille pelaamisesta mahdollisesti aiheutuneita haittoja.
Kysymykset käsittelivät myös vastaajan hyvinvointia ja elämäntapoja. Hyvinvointikysymykset tarkastelivat yleistä terveydentilaa, psyykkistä kuormittuneisuutta, yksinäisyyttä, tupakointitottumuksia ja alkoholin käyttöä.
Lopuksi kysyttiin ovatko vastaajat pelanneet video-, konsoli-, tietokone- tai mobiilipelejä, siis pelejä, joita pelataan tietokoneella, pelikonsolilla, älypuhelimella tai tabletilla ilman rahapanosta. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin em. pelien pelaamisen ongelmallisuutta.
Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikä, siviilisääty, lasten lukumäärä sekä erilaisia paikkamuuttujia.
Asiasanat
elintavat; hyvinvointi; kasinot; korttipelit; läheiset; nettipokeri; ongelmapelaaminen; pelaaminen; peliautomaatit; pelihimo; rahapelaaminen; rahapeliongelma; rahapelit; ruletti; toto; vedonlyönti; veikkaus; väestökysely
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Suomalaisten rahapelaaminenJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Nieminen, Markku (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)
Tuottajat
- Tilastokeskus. Tiedonhankinta
Ajallinen kattavuus
2015
Aineistonkeruun ajankohta
2015-03-03 – 2015-06-08
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Manner-Suomen alueella asuvat 15 - 74-vuotiaat suomalaiset, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta
Tutkimus on Manner-Suomen alueella asuvaan väestöön kohdistuva poikkileikkaustutkimus, jonka kohdejoukkona ovat 15 - 74-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin laitoksissa asuva väestö, ulkosuomalaiset (ml. Ahvenanmaa) sekä henkilöt, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi.
Otos poimittiin systemaattisella satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen pohjalta muodostetusta, kotipaikkatunnuksen mukaan järjestetystä väestökehikosta. Näin varmistettiin otoksen alueellinen edustavuus. Otoskoko oli 7 400 henkilöä.
Keruumenetelmä
Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
61,9
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
145 muuttujaa ja 4515 havaintoa.
Datan versio
1.0
Painokertoimet
Painotus perustuu kalibrointimenetelmään, jossa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan perusjoukon jakaumia. Menetelmällä pyritään korjaamaan vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia. Painojen kalibroinnissa käytettiin väestökehikon (viiteajankohta toukokuu 2015) ikä-sukupuolijakaumaa sekä aluejakaumia (maakunta ja kaupunki-maaseutu-luokitus). Ikäluokitus muodostui seuraavista ryhmistä: 15-19-, 20-24-, 25-34-, 35-49-, 50-64- ja 65-74 -vuotiaat. Asetelmapainot kalibroitiin CALMAR2 SAS -makrolla käyttäen raking ratio -etäisyysfunktiota. Aineistoon muodostettiin kaksi erilaista painomuuttujaa: kalibroidut korottavat painot (paino1) sekä niistä johdetut analyysipainot (paino2). Kalibroitu korottava paino on väestöön korottava paino. Korottavien painojen summa vastaa 15 - 74-vuotiaan väestön lukumäärää (N = 3 763 861). Korottavien painojen keskiarvo 843 kertoo, kuinka montaa suomalaista kukin tutkimusaineiston henkilö keskimäärin edustaa. Korottavien painojen hajonta on 147 ja vaihteluväli 530 - 1 432. Analyysipainot on skaalattu edellisestä siten, että niiden keskiarvo on yksi. Analyysipainojen summa vastaa tutkimusaineiston vastanneiden lukumäärää. Analyysipainojen hajonta on 0,18 ja vaihteluväli 0,64 - 1,72.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Raisamo, Susanna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) & Salonen, Anne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Rahapelitutkimus 2015 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2016-07-21). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3115
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Salonen, Anne & Raisamo, Susanna (2015). Suomalaisten rahapelaaminen 2015. Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15 - 74-vuotiailla. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 16/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-559-2
Julkaisut aineistosta
Edgren R, Castrén S, Alho H, Salonen AH (2017). Gender comparison of online and land-based gamblers from a nationally representative sample: Does gambling online pose elevated risk? Computers in Human Behaviour. 2017;72:46-56.
Nerg, Iiro (2017). Rahapeliongelmien yhteys muihin henkilökohtaisiin ongelmiin. Oulu: Oulun yliopisto. Tilastotieteen kandidaatintutkielma.
Pirilä, Maria (2017): Veikkauksen vuosittaisen volyymin pääasialliset rahoittajat. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.