FSD3210 Oppilaitosten turvallisuustutkimus 2016
Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Tekijät
- Näsi, Matti (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)
- Kivivuori, Janne (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)
Asiasanat
aseet, järjestyshäiriöt, konfliktit, oikeustoimi, oppilaitokset, rikollisuus, turvallisuus, valvontajärjestelmät, varkaus, väkivalta, ympäristötekijät
Sisällön kuvaus
Tutkimusaineistossa käsitellään suomalaisten oppilaitosten turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten erilaisia haitallisen käyttäytymisen ilmenemisiä kouluympäristössä ja turvallisuushäiriöihin varautumista. Vastaajina kyselyssä ovat oppilaitosten rehtorit. Tutkimus on kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin teettämä sekä rahoittama ja liittyy Oppilaitosten turvallisuustutkimushankkeeseen. Aineistoa on kerätty kolmella erilaisella kyselylomakkeella riippuen oppilaitoksesta. Data muokattiin arkistossa pääasiassa peruskoulujen kyselylomakkeen mukaiseksi, sillä peruskoulujen vastauksia on datassa eniten. Muuttujista käy ilmi, jos ne on osoitettu vain lukioille, peruskouluille tai yhtenäiskouluille.
Tutkimus alkoi taustakysymyksillä, joilla kartoitettiin muun muassa lukuvuoden pituutta, oppilaiden luokkatasoja, ryhmäkokoja ja henkilöstöryhmien edustajien määriä. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin koulun ympäristöstä ja pyydettiin muun muassa kertomaan, esiintyykö koulurakennuksen läheisyydessä erilaisia ilmiöitä, kuten kerjäämistä tai omaisuuden vahingoittamista. Edelleen kartoitettiin, mitä paikkoja koulurakennuksen lähellä on sekä millaista vartio- tai turvallisuushenkilökuntaa alueella on töissä.
Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, onko koulun tiloissa ollut käytössä kameravalvontaa sekä millaisia muita turvallisuutta edistäviä toimintatapoja koulussa käytetään, kuten tilojen käytön rajoittamista, turvallisuuskoulutuksia ja poliisiyhteistyötä. Seuraavaksi kysyttiin minkälaisia rangaistuksia, kuten luokasta poistaminen tai jälki-istunto, koulussa on käytetty rikkeisiin tai järjestyshäiriöihin.
Kouluun ja koulurakennukseen kohdistuneista teoista ja niiden useudesta tiedusteltiin lukuisin erilaisin kysymyksin esimerkiksi, onko koulun omaisuutta vahingoitettu tahallisesti. Myös poliisi-ilmoitukseen johtaneista rikoksista ja rikosten kustannuksista kysyttiin. Väkivallan tekijästä ja sen uhrista tiedusteltiin lisäksi tarkentavia kysymyksiä, kuten mitä sukupuolta he edustivat ja mikä oli heidän kansallinen taustansa. Lisäksi tiedusteltiin erilaisia oppilaisiin kohdistuneita rikoksia, kuten pyörävarkauksia.
Seuraavaksi kyselyssä kysyttiin kysymyksiä erilaisten aseiksi tarkoitettujen esineiden esiintyneisyyttä koulurakennuksessa ja koulun alueella kouluaikana. Tämän jälkeen tiedusteltiin erilaisista yleisemmistä koulussa esiintyneistä ilmiöistä, kuten rasismista ja etnisistä konflikteista.
Lopuksi kyselyssä tiedusteltiin vielä uusista valvontamenettelyista sekä oikeudellisilla toimenpiteillä uhkaamista. Lisäksi tiedusteltiin erilaisten kuvitteellisten tilanteiden avulla, tekisikö vastaaja tilanteessa yhteydenoton poliisiin. Kyselyn lopuksi rehtoreilta kysyttiin vielä taustatietoja, kuten sukupuolta, ikää ja myös kehittämisehdotuksia koulun turvallisuutta koskien.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.