Aineiston nimi

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016

Aineistonumero

FSD3224

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3224
https://doi.org/10.60686/t-fsd3224

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Kunttu, Kristina (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS))
• Pesonen, Tommi (Oy 4Pharma Ltd)
• Saari, Juhani (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))

Muut tekijät

• Lindén, Aki (Oy 4Pharma Ltd)
• Inkinen, Alina (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
• Salminen, Tuukka (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa.

Kysymykset käsittelivät terveydentilaa, mm. lääkärin toteamia sairauksia, oppimisvaikeuksia, henkistä hyvinvointia, oireita, ehkäisyä, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja suoriutumaan tehtävistään sekä olivatko he tunteneet itsensä hyödyllisiksi.

Terveyspalveluita tutkittiin kysymällä, mitä terveyspalveluja oli käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi. Kysyttiin myös erilaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien mobiilisovellusten käytöstä sekä tiedusteltiin, olisiko vastaajilla tarvetta terveyteen liittyvälle neuvonnalle, ryhmäkokoontumisille, kursseille tai luennoille.

Liikuntatottumuksia kartoitettiin kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat keskimäärin istuivat arkipäivinä. Lisäksi kysyttiin, kenen järjestämään liikuntatoimintaan vastaajat osallistuivat.

Ravintoa käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin, ajattelivatko vastaajat ruokaa hankkiessaan sen terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa opiskeluviikon aikana. Lisäksi kysyttiin kuinka usein erilaisia ravintoaineita nautittiin viikossa, millaista leipää syötiin ja millaista rasvaa leivän päälle laitettiin. Kysyttiin myös, millaisia maitovalmisteita vastaajilla oli tapana nauttia. Hampaiden hoitoa käsiteltiin kysymällä, kuinka usein hampaita harjattiin, käytettiinkö fluorihammastahnaa, hammaslankaa ja ksylitolipurukumia. Kysymykset käsittelivät myös hampaiden narskuttelua ja purentakiskojen käyttöä.

Tupakointi, alkoholia ja huumeita käsiteltiin kysymällä mitä aineita ja kuinka usein vastaajilla oli tapana käyttää. Alkoholin käyttöä kartoitettiin vielä useilla tarkentavilla kysymyksillä. Rahapelaamista tutkittiin kysymällä, olivatko vastaajat tunteneet tarvetta käyttää pelaamiseen entistä enemmän rahaa ja olivatko he valehdelleet läheisilleen pelaamisestaan.

Opiskeluun liittyvissä kysymyksissä kysyttiin mm. läsnäolovuosien määrää ja suoritettuja opintopisteitä sekä pyydettiin omaa arviota opintomenestyksestä. Lisäksi esitettiin opintoihin liittyviä väittämiä. Kysyttiin myös kuinka paljon vastaajat käyttivät nettiä ja kuinka paljon siihen kului aikaa. Seuraavaksi kysyttiin, kävivätkö vastaajat töissä opintojen ohessa ja millaiseksi he kokivat taloudellisen tilanteensa.

Ihmissuhteita käsittelivät kysymykset koskivat perhemuotoa, ystäviä ja ystävyyttä, parisuhdetta ja seksuaalista käyttäytymistä. Tämän jälkeen kysyttiin, kokivatko vastaajat tulleensa kiusatuiksi, vainotuiksi tai olivatko he joutuneet väkivallan kohteeksi ja kenen taholta. Lopuksi kysymykset käsittelivät opiskelun ja perheen yhteensovittamista, lapsien lukumäärää, aikovatko vastaajat hankkia tulevaisuudessa lapsen tai lisää lapsia. Kysyttiin myös, mitkä syyt vaikuttivat siihen, jos lapsen hankinta ei tuntunut ajankohtaiselta.

Taustamuuttujina olivat mm. ikä, sukupuoli, korkeakoulu ja opiskelupaikkakunta.

Asiasanat

hampaidenhoito; korkeakouluopiskelu; lastenhankinta; liikunta; mielenterveyshäiriöt; oireet; opiskeluterveydenhuolto; pelaaminen; päihteet; ruokailu; seksuaalinen käyttäytyminen; seksuaaliterveys; terveydentila; terveyspalvelut; tupakointi; työssäkäynti

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Psykologia (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Terveydentilaan liittyvät oireet, löydökset ja patologiset tilat (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Yleinen terveydentila ja hyvinvointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sukupuoli ja sukupuoliroolit (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Saari, Juhani (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
• Inkinen, Alina (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
• Salminen, Tuukka (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))

Tuottajat

• Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
• Opetus- ja kulttuuriministeriö
• Sosiaali- ja terveysministeriö

Ajallinen kattavuus

2016

Aineistonkeruun ajankohta

2016-02-16 – 2016-05-11

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat (poislukien ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai ammatillista opettajakorkeakoulutusta suorittavat)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Opetushallituksen koulutustilastopalvelu Vipusen mukaan perusjoukon määritelmän täyttäviä opiskelijoita oli vuonna 2015 ammattikorkeakouluissa yhteensä 102 126 ja yliopistoissa 106 699 (Vipunen 2016). Syksyllä 2015 oli YTHS:n piirissä 128 616 yliopisto-opiskelijaa, missä ovat mukana myös yli 35-vuotiaat. Maanpuolustuskorkeakoulu, Högskolan på Åland ja Poliisiammattikorkeakoulu eivät kuuluneet kohdejoukkoon eivätkä ole mukana em. opiskelijamäärissä.

Tutkimusotos poimittiin korkeakoulusektoreittain siten, että ammattikorkeakouluissa opiskelevien otos saatiin oppilaitosten opiskelijarekistereistä ja yliopisto-opiskelijoiden otanta tehtiin YTHS:n asiakasrekisteristä. Mukaan otettiin opiskelijat, joiden syntymävuosi oli 1981 tai myöhempi, eli he olivat lukuvuoden 2015-2016 alkaessa alle 35-vuotiaita. Kriteerinä oli myös ilmoittautuminen läsnäolevaksi lukuvuonna 2015-2016.

Kaikkiaan 24 ammattikorkeakoululta pyydettiin ja saatiin tiedot. Otannassa pyrittiin siihen, että ammattikorkeakoulut olisivat mukana omalla opiskelijamäärään perustuvalla painoarvollaan.

Osittaminen tehtiin ammattikorkeakouluopiskelijoilla korkeakouluittain siten, että suhteellinen osuus kohdejoukosta oli näissä sama. Ammattikorkeakouluja pyydettiin poimimaan joka 19. kriteerit täyttävä opiskelija otokseen, jolloin tutkimuksen käyttöön olisi reilu 6000 opiskelijaa. Poimintaehto oli laskettu tilastovuoden 2014 opiskelijamäärien mukaan. Tavoitellun 5000 opiskelijan otoksen ylittävällä otoskoolla varauduttiin siihen, että joukkoon olisi päätynyt otokseen kuulumattomia tai puuttuvin tiedoin varustettuja opiskelijoita tai että yksittäinen ammattikorkeakoulu toimittaisi pyydettyä pienemmän otoksen.

Yliopisto-opiskelijoiden otos poimittiin YTHS:n asiakasrekisteristä ositettuna satunnaisotantana terveyspalveluyksiköitten mukaisesti paikkakunnittain. Tällöin yliopisto-opiskelijoiden otoksen ositerakenne eroaa hieman ammattikorkeakouluopiskelijoiden otoksesta, sillä terveyspalveluyksiköt pitävät sisällään yksittäisten korkeakoulujen sivutoimipisteiden opiskelijoita. Ositerakenne vastaa opiskelijoiden jakautumista paikkakunnittain, ja siten epäsuorasti korkeakouluittain. Yliopisto-opiskelijoiden otoksen otanta-asetelma painotettiin kuitenkin korkeakoulukohtaisten perusjoukon määritelmätietojen mukaan siten, että painotettu tutkimusotos vastaa korkeakoulujen vuoden 2014 tilastoitua perusjoukon määritelmän täyttävää opiskelijamäärää.

Otannan koko oli YTHS:n rekisteristä 4996 ja ammattikorkeakouluista 5004 opiskelijaa. Otos kattoi 4,8 % kohderyhmän opiskelijoista. Otoksesta 47,7 % oli miehiä ja 52,3 % naisia. Otoksessa 58 % oli alle 25-vuotiaita.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

30,8

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi ja englanti.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

548 muuttujaa ja 3110 havaintoa.

Datan versio

3.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Kysymyksen 22 (k22_1 - k22_10) tekijänoikeudet: © CORE System Trust: http://www.coresystemtrust.org.uk/copyright.pdf. It is not allowed to use this version of CORE-10 for any other purposes.

Aineistolle on tehty seuraavat anonymisointitoimenpiteet: Poistettu kaikki muotoa 'Muu, mikä?' olevat avokysymykset, itseilmoitetut korkeakoulu-muuttujat (k4a_1 - k4a_16, k4b_1 - k4b_24), HY:n kampus muuttuja (bv2), opiskelupaikkakunta (k3), tieto valmistumisesta (k89_2) ja lapsen ikä (k123). Poistettu koulutusala-muuttujat (k5a_1 - k5a_21, k5b_1 k5b_8) ja jätetty muuttujaan bv3 rekistereistä poimitut koulutusalat. Ikä-muuttuja on luokiteltu (k1). Sukupuolekseen 'Muu' ilmoittaneet on koodattu puuttuviksi tiedoiksi (k2). Opiskelulaikkakunta (k3) on karkeistettu suuralueeksi. Oppimisvaikeus-muuttujat (k7_1 - k7_9) on luokiteltu kahteen luokkaan, ei ole todettu/on todettu (k7). Pituus ja paino muuttujat (k11, k12) on jaettu erikseen miehille ja naisille ja ääripäät on karkeistettu (k11a, k11b, k12a, k12b). Läsnä olevana opiskelijana oleminen, lukuvuosien määrä on karkeistettu (k89_1). Lasten lukumäärän maksimiarvoksi on luokiteltu 2 myös sitä suuremmille arvoille (k122). Yliopistojen koulutusalat (bv3) on karkeistettu Kansallinen koulutusala 2016 -luokituksen mukaisiksi.

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, bv4 ja bv5. Näistä bv4 on yliopisto-otoksen jälkiositepaino korkeakoulun, koulutusalan ja sukupuolen mukaan ja bv5 on ammattikorkeakouluotoksen jälkiositepaino korkeakoulun ja sukupuolen mukaan.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Kunttu, Kristina (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)) & Pesonen, Tommi (Oy 4Pharma Ltd) & Saari, Juhani (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)): Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 [data]. Dataversio 3.0 (2018-09-24). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3224; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3224

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Jatkokäyttäjien tulee lähettää aineiston tekijälle yksi kappale julkaisuista (sähköisenä tai painettuna), joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on: Johtajaylilääkäri, etunimi.sukunimi@yths.fi, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Töölönkatu 37 A, 00260 Helsinki. Tarkemmat yhteystiedot osoitteessa: https://www.yths.fi/yhteystiedot/hallinto/

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi & Saari, Juhani (2017). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 [verkkodokumentti]. Helsinki: YTHS. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. http://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf [viitattu 1.3.2018].

Julkaisut aineistosta

Kunttu, Kristina & Huttunen, Teppo (2001). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia; 45.

Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi & Saari, Juhani (2017). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 [verkkodokumentti]. Helsinki: YTHS. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. http://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf [viitattu 1.3.2018].

Almonkari M: Sosiaalinen jännittäminen opiskelutilanteissa. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 5.6.2017

Salmela-Aro K, Read S.: Study engagement and burnout profile in higher education. Burnout Research 2017; 7: 21-28.

Salminen Eerika (2017) Korkeakouluopiskelun ja vanhemmuden yhteensovittaminen Suomessa: hyvinvointia ja haasteita. Yhteiskuntatutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2017

Halme N, Kunttu K. (2018). Miltä suomalaisten opiskelijoiden opiskelukyky näyttää tutkimuksen valossa? Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Saatavissa Internetissä, vaatii käyttäjätunnuksen. Artikkelin tunnus: ote00009 (003.004).

Kunttu K, Makkonen K. (2018). Opiskelijoiden sairaudet ja koettu terveys. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Saatavilla Internetissä, vaatii käyttäjätunnuksen. Artikkelin tunnus ote00059 (014.001).

Helve, Oskari (2019). Burnout and engagement in higher education: Relationships with social support, guidance and sense of belonging. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma.

Siiriäinen, Aija (2019). Internetin sosiaalisten käytänteiden yhteys yksinäisyyden ilmentymiin - Korkeakouluopiskelijoiden internet-tottumusten reflektointia subjektiiviseen yksinäisyyteen ja ihmissuhdeongelmiin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan kandidaatintutkielma.

Vesa Pohjola, Antti Puolakka, Kristina Kunttu & Jorma I. Virtanen (2019). Association between dental fear, physical activity and physical and mental well-being among Finnish university students. Acta Odontologica Scandinavica, online publication. doi.org/10.1080/00016357.2019.1649457

Ahola, Mari (2021) Altistuksen vaikutuksen tutkiminen four-way decomposition -menetelmällä. Matematiikan ja tilastotieteen kandidaattiohjelma. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105034264

Portaankorva, S. (2021). Väkivallan kokemusten yhteys seksuaalivähemmistöjen lapsiperheaikeisiin korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Kandidaatintutkielma, Turun yliopisto.

Ansung, Kim (2021) Mental health and academic achievement of Finnish university students according to their diet types. Master's thesis. University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry.

Spring, Linda (2022). Sedentaaristen korkeakouluopiskelijoiden fyysinen aktiivisuus : tuloksia vuoden 2016 Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja terveyskäyttäytymistutkimuksesta. Liikuntatieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210184895

Korhonen E. (2024) Korkeakouluopiskelijoiden henkinen hyvinvointi yhteydessä opintojen etenemiseen ja alkoholin käyttöön. Kandidaatintutkielma. Oulu: Oulun yliopisto.

Ignatius, Vilma (2024). Korkeakouluopiskelijoiden parisuhdestatuksen ja psyykkisen oireilun väliset yhteydet: Kvantitatiivinen analyysi sukupuolen ja iän vaikutuksista. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Honkalampi Kirsi, Flink N, Sinikallio S, Seilo N, Karkkola P, Evans C, Kunttu K. (2020) Suomenkielisen Core-10-mittarin psykometriset ominaisuudet ja erottelukyky korkeakouluopiskelija-aineistossa. Psykologia 2019;54 (04):274-287. https://doi.org/10.62443/psykologia.v54i4.75431

Laukkanen Julia, Peltonen H, Seilo N, Kunttu K, Honkalampi K. (2023) Syömishäiriöiden yleisyys korkeakouluopiskelijoilla SCOFF-kyselyllä arvioituna. Psykologia 2023;58(03):184-197. https://doi.org/10.62443/psykologia.v58i3.112127

Ala-Honkola, Marika (2024) Korkeakouluopiskelijoiden kokeman parisuhdeväkivallan yhteys opiskelu-uupumukseen. Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405065403

Rouvinen H. Self-reported health, health behaviours, and Internet use among higher education students. Health promotion perspective. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, 828. Kuopio 2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5216-5

Rouvinen H, Sormunen M, Kunttu K, Turunen H. Internet, studying and daily rhythm: health symptoms among higher education students. International Journal of Adolescent Medicine and Health, Volume 35 Issue 2. https://doi.org/10.1515/ijamh-2022-0109

Rouvinen H, Sormunen M, Lagström H, Kunttu K, Turunen H. (2023). Internetin käyttö ja terveyskäyttäytyminen korkeakouluopiskelijoilla. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 2023; 60(1):72-87. https://doi.org/10.23990/sa.109955

Huhtela Outi, Näpänkangas R, Suominen A-L, Karppinen J, Kunttu K, Sipilä K. (2021) Association of psychological distress and widespread pain with sympatoms of temporomandibular disorders and self-reported bruxism in students. Clinical and Experimental Dental Research 2021: 7(6). https://doi.org/10.1002/cre2.472

Oksanen Airi, Laimi K, Löyttyniemi E, Kunttu K. (2021) Prospective study of pain and psychological symptoms of first year university students. J Nov Physiother Rehabil. 2021; 5: 001-004. https://doi.org/10.29328/journal.jnpr.1001038

Pohjola Vesa, Kunttu K, Virtanen JI. (2021) Psychological Distress, Dental Health, and Dental Fear among Finnish University Students: A National Survey. International Journal of Environmental Research and Public Health 2021;18(19):10245 https://doi.org/10.3390/ijerph181910245

Sharifian MJ, Pohjola V, Kunttu K, Virtanen JI. (2021) Association between dental fear and eating disorders and Body Mass Index among Finnish university students: a national survey. BMC Oral Health 2021; 21, 93. https://doi.org/10.1186/s12903-021-01449-8

Tipuri Marjo, Vuorinen A, Pesonen T, Huttunen T, Kunttu K. (2020) Korkeakouluopiskelijoiden suun terveystottumukset. Suomen hammaslääkärilehti 2020;27(9):22-28.

Kunttu Kristina, Ansala J. (2021) Korkeakouluopiskelijoiden liikunta. 2021:214-216. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A, Kosola S, Seilo N, Väyrynen T. (toim.) Opiskeluterveys (2. uudistettu painos). Kustannus Oy Duodecim.

Lagström Hanna (2021) Opiskelijoiden ruokatottumukset. 2021:203-206. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A, Kosola S, Seilo N, Väyrynen T. (toim.) Opiskeluterveys (2. uudistettu painos).

Virtala Aira, Klemetti R. (2021) Perheelliset korkeakouluopiskelijat. 2021:32-35. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A, Kosola S, Seilo N, Väyrynen T. (toim.) Opiskeluterveys (2. uudistettu painos). Kustannus Oy Duodecim.

Virtala Aira, Klemetti R. (2018) Perheelliset korkeakouluopiskelijat. Teoksessa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online-versio). Kustannus Oy Duodecim. Artikkelin tunnus ote 00002 (001.002)

Saari Juhani, Villa T. (2017) Opiskelua ristipaineessa - yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointivajeet, niiden kasautuminen ja yhteys psyykkiseen oireiluun. Julkaisussa Kunttu K, Pesonen T, Saari J. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. YTHS:n tutkimuksia 48, 2017:107-126. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (KOTT) - YTHS. https://www.yths.fi/app/uploads/2020/01/KOTT_2016-1.pdf [viitattu 17.2.2025]

Pörhölä M. (2021) Kiusaamiskokemukset opiskelijan hyvinvoinnin uhkana. 2021:192-196. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A, Kosola S, Seilo N, Väyrynen T. (toim.) Opiskeluterveys (2. uudistettu painos). Kustannus Oy Duodecim.

Lagström Hanna (2017) Opiskelijoiden ruokatottumukset. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online-versio). Kustannus Oy Duodecim 7.4.2017. Artikkelin tunnus: ote00054 (013.002)

Kunttu Kristina, Makkonen K, Kosola S. (2021) Opiskelijoiden sairaudet ja koettu terveys. 2021:233-236. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A, Kosola S, Seilo N, Väyrynen T. (toim.) Opiskeluterveys (2. uudistettu painos). Kustannus Oy Duodecim.

Reuter Josefin (2020) Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden sosiaalinen pääoma ja ruokakäyttäytyminen. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, 2020.

Pirskanen Marjatta, Pietilä A-M, Haukilahti K, Palmroos S, Mikkonen J, Pauni R. (2018) Päihteet ja opiskelijat. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online-versio). Kustannus Oy Duodecim. Artikkelin tunnus ote00053 (013.001)

Salmela-Aro Katariina (2018) Opiskelu-uupumus ja into. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online-versio). Kustannus Oy Duodecim. Artikkelin tunnus ote00011 (003.006)

Pohjola Vesa (2017) Hammashoitopelko. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online-versio). Kustannus Oy Duodecim 7.4.2017. Artikkelin tunnus: ote00076 (016.007)

Ren, Yu (2024). Confirmatory Factor Analysis and Multilevel Structure Equation Model in Assessing Study Burnout and Engagement. Master thesis of Contemporary Societies, Social Data Science. Helsinki: University of Helsinki

Virtala, A. & Vilska, S. & Huttunen, T. & Kunttu, K. (2012). The desire for children and awareness about the impact of age on female fertility. Gynaecology Forum Vol. 17, No. 3, 2012.

Pörhölä, Maili (2016). Do the roles of bully and victim remain stable from school to university? Theoretical considerations. In Bullying Among University Students : Cross-national perspectives (eds. Helen Cowie & Carrie Anne Myers), 35-46. Abingdon: Routledge.

Pörhölä M.: Kiusaaminen opiskelijoiden keskuudessa. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2017 (ote00046).

Lehtonen K, Hakonen H. (2013). Basic information on civic activity in Finnish sports: Participation and volunteer work i sports clubs. English summary. LIKES -Researsh Center for Sport and Health Sciences, Jyväskylä, Finland. Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja, Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa

Nieminen A. A comparative analysisis of questionnaires assessing mental health, stress and burnout. Master thesis, Hogeschool Universiteit Brussel, May 2011.