FSD3224 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016
Aineistonumero
FSD3224
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3224https://doi.org/10.60686/t-fsd3224
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Kunttu, Kristina (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS))
- Pesonen, Tommi (Oy 4Pharma Ltd)
- Saari, Juhani (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
Muut tekijät
- Lindén, Aki (Oy 4Pharma Ltd)
- Inkinen, Alina (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
- Salminen, Tuukka (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
Sisällön kuvaus
Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa.
Kysymykset käsittelivät terveydentilaa, mm. lääkärin toteamia sairauksia, oppimisvaikeuksia, henkistä hyvinvointia, oireita, ehkäisyä, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja suoriutumaan tehtävistään sekä olivatko he tunteneet itsensä hyödyllisiksi.
Terveyspalveluita tutkittiin kysymällä, mitä terveyspalveluja oli käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi. Kysyttiin myös erilaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien mobiilisovellusten käytöstä sekä tiedusteltiin, olisiko vastaajilla tarvetta terveyteen liittyvälle neuvonnalle, ryhmäkokoontumisille, kursseille tai luennoille.
Liikuntatottumuksia kartoitettiin kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat keskimäärin istuivat arkipäivinä. Lisäksi kysyttiin, kenen järjestämään liikuntatoimintaan vastaajat osallistuivat.
Ravintoa käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin, ajattelivatko vastaajat ruokaa hankkiessaan sen terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa opiskeluviikon aikana. Lisäksi kysyttiin kuinka usein erilaisia ravintoaineita nautittiin viikossa, millaista leipää syötiin ja millaista rasvaa leivän päälle laitettiin. Kysyttiin myös, millaisia maitovalmisteita vastaajilla oli tapana nauttia. Hampaiden hoitoa käsiteltiin kysymällä, kuinka usein hampaita harjattiin, käytettiinkö fluorihammastahnaa, hammaslankaa ja ksylitolipurukumia. Kysymykset käsittelivät myös hampaiden narskuttelua ja purentakiskojen käyttöä.
Tupakointi, alkoholia ja huumeita käsiteltiin kysymällä mitä aineita ja kuinka usein vastaajilla oli tapana käyttää. Alkoholin käyttöä kartoitettiin vielä useilla tarkentavilla kysymyksillä. Rahapelaamista tutkittiin kysymällä, olivatko vastaajat tunteneet tarvetta käyttää pelaamiseen entistä enemmän rahaa ja olivatko he valehdelleet läheisilleen pelaamisestaan.
Opiskeluun liittyvissä kysymyksissä kysyttiin mm. läsnäolovuosien määrää ja suoritettuja opintopisteitä sekä pyydettiin omaa arviota opintomenestyksestä. Lisäksi esitettiin opintoihin liittyviä väittämiä. Kysyttiin myös kuinka paljon vastaajat käyttivät nettiä ja kuinka paljon siihen kului aikaa. Seuraavaksi kysyttiin, kävivätkö vastaajat töissä opintojen ohessa ja millaiseksi he kokivat taloudellisen tilanteensa.
Ihmissuhteita käsittelivät kysymykset koskivat perhemuotoa, ystäviä ja ystävyyttä, parisuhdetta ja seksuaalista käyttäytymistä. Tämän jälkeen kysyttiin, kokivatko vastaajat tulleensa kiusatuiksi, vainotuiksi tai olivatko he joutuneet väkivallan kohteeksi ja kenen taholta. Lopuksi kysymykset käsittelivät opiskelun ja perheen yhteensovittamista, lapsien lukumäärää, aikovatko vastaajat hankkia tulevaisuudessa lapsen tai lisää lapsia. Kysyttiin myös, mitkä syyt vaikuttivat siihen, jos lapsen hankinta ei tuntunut ajankohtaiselta.
Taustamuuttujina olivat mm. ikä, sukupuoli, korkeakoulu ja opiskelupaikkakunta.
Asiasanat
hampaidenhoito; korkeakouluopiskelu; lastenhankinta; liikunta; mielenterveyshäiriöt; oireet; opiskeluterveydenhuolto; pelaaminen; päihteet; ruokailu; seksuaalinen käyttäytyminen; seksuaaliterveys; terveydentila; terveyspalvelut; tupakointi; työssäkäynti
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Psykologia (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Terveydentilaan liittyvät oireet, löydökset ja patologiset tilat (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Yleinen terveydentila ja hyvinvointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Sukupuoli ja sukupuoliroolit (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksetJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Saari, Juhani (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
- Inkinen, Alina (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
- Salminen, Tuukka (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus))
Tuottajat
- Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
- Opetus- ja kulttuuriministeriö
- Sosiaali- ja terveysministeriö
Ajallinen kattavuus
2016
Aineistonkeruun ajankohta
2016-02-16 – 2016-05-11
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat (poislukien ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai ammatillista opettajakorkeakoulutusta suorittavat)
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: ositettu otanta
Opetushallituksen koulutustilastopalvelu Vipusen mukaan perusjoukon määritelmän täyttäviä opiskelijoita oli vuonna 2015 ammattikorkeakouluissa yhteensä 102 126 ja yliopistoissa 106 699 (Vipunen 2016). Syksyllä 2015 oli YTHS:n piirissä 128 616 yliopisto-opiskelijaa, missä ovat mukana myös yli 35-vuotiaat. Maanpuolustuskorkeakoulu, Högskolan på Åland ja Poliisiammattikorkeakoulu eivät kuuluneet kohdejoukkoon eivätkä ole mukana em. opiskelijamäärissä.
Tutkimusotos poimittiin korkeakoulusektoreittain siten, että ammattikorkeakouluissa opiskelevien otos saatiin oppilaitosten opiskelijarekistereistä ja yliopisto-opiskelijoiden otanta tehtiin YTHS:n asiakasrekisteristä. Mukaan otettiin opiskelijat, joiden syntymävuosi oli 1981 tai myöhempi, eli he olivat lukuvuoden 2015-2016 alkaessa alle 35-vuotiaita. Kriteerinä oli myös ilmoittautuminen läsnäolevaksi lukuvuonna 2015-2016.
Kaikkiaan 24 ammattikorkeakoululta pyydettiin ja saatiin tiedot. Otannassa pyrittiin siihen, että ammattikorkeakoulut olisivat mukana omalla opiskelijamäärään perustuvalla painoarvollaan.
Osittaminen tehtiin ammattikorkeakouluopiskelijoilla korkeakouluittain siten, että suhteellinen osuus kohdejoukosta oli näissä sama. Ammattikorkeakouluja pyydettiin poimimaan joka 19. kriteerit täyttävä opiskelija otokseen, jolloin tutkimuksen käyttöön olisi reilu 6000 opiskelijaa. Poimintaehto oli laskettu tilastovuoden 2014 opiskelijamäärien mukaan. Tavoitellun 5000 opiskelijan otoksen ylittävällä otoskoolla varauduttiin siihen, että joukkoon olisi päätynyt otokseen kuulumattomia tai puuttuvin tiedoin varustettuja opiskelijoita tai että yksittäinen ammattikorkeakoulu toimittaisi pyydettyä pienemmän otoksen.
Yliopisto-opiskelijoiden otos poimittiin YTHS:n asiakasrekisteristä ositettuna satunnaisotantana terveyspalveluyksiköitten mukaisesti paikkakunnittain. Tällöin yliopisto-opiskelijoiden otoksen ositerakenne eroaa hieman ammattikorkeakouluopiskelijoiden otoksesta, sillä terveyspalveluyksiköt pitävät sisällään yksittäisten korkeakoulujen sivutoimipisteiden opiskelijoita. Ositerakenne vastaa opiskelijoiden jakautumista paikkakunnittain, ja siten epäsuorasti korkeakouluittain. Yliopisto-opiskelijoiden otoksen otanta-asetelma painotettiin kuitenkin korkeakoulukohtaisten perusjoukon määritelmätietojen mukaan siten, että painotettu tutkimusotos vastaa korkeakoulujen vuoden 2014 tilastoitua perusjoukon määritelmän täyttävää opiskelijamäärää.
Otannan koko oli YTHS:n rekisteristä 4996 ja ammattikorkeakouluista 5004 opiskelijaa. Otos kattoi 4,8 % kohderyhmän opiskelijoista. Otoksesta 47,7 % oli miehiä ja 52,3 % naisia. Otoksessa 58 % oli alle 25-vuotiaita.
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
30,8
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
548 muuttujaa ja 3110 havaintoa.
Datan versio
3.0
Aineiston käytössä huomioitavaa
Kysymyksen 22 (k22_1 - k22_10) tekijänoikeudet: © CORE System Trust: http://www.coresystemtrust.org.uk/copyright.pdf. It is not allowed to use this version of CORE-10 for any other purposes.
Aineistolle on tehty seuraavat anonymisointitoimenpiteet: Poistettu kaikki muotoa 'Muu, mikä?' olevat avokysymykset, itseilmoitetut korkeakoulu-muuttujat (k4a_1 - k4a_16, k4b_1 - k4b_24), HY:n kampus muuttuja (bv2), opiskelupaikkakunta (k3), tieto valmistumisesta (k89_2) ja lapsen ikä (k123). Poistettu koulutusala-muuttujat (k5a_1 - k5a_21, k5b_1 k5b_8) ja jätetty muuttujaan bv3 rekistereistä poimitut koulutusalat. Ikä-muuttuja on luokiteltu (k1). Sukupuolekseen 'Muu' ilmoittaneet on koodattu puuttuviksi tiedoiksi (k2). Opiskelulaikkakunta (k3) on karkeistettu suuralueeksi. Oppimisvaikeus-muuttujat (k7_1 - k7_9) on luokiteltu kahteen luokkaan, ei ole todettu/on todettu (k7). Pituus ja paino muuttujat (k11, k12) on jaettu erikseen miehille ja naisille ja ääripäät on karkeistettu (k11a, k11b, k12a, k12b). Läsnä olevana opiskelijana oleminen, lukuvuosien määrä on karkeistettu (k89_1). Lasten lukumäärän maksimiarvoksi on luokiteltu 2 myös sitä suuremmille arvoille (k122). Yliopistojen koulutusalat (bv3) on karkeistettu Kansallinen koulutusala 2016 -luokituksen mukaisiksi.
Painokertoimet
Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, bv4 ja bv5. Näistä bv4 on yliopisto-otoksen jälkiositepaino korkeakoulun, koulutusalan ja sukupuolen mukaan ja bv5 on ammattikorkeakouluotoksen jälkiositepaino korkeakoulun ja sukupuolen mukaan.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Kunttu, Kristina (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)) & Pesonen, Tommi (Oy 4Pharma Ltd) & Saari, Juhani (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus)): Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-09-24). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3224
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Erityisehdot
Jatkokäyttäjien tulee lähettää aineiston tekijälle yksi kappale julkaisuista (sähköisenä tai painettuna), joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on: Johtajaylilääkäri, etunimi.sukunimi@yths.fi, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Töölönkatu 37 A, 00260 Helsinki. Tarkemmat yhteystiedot osoitteessa: https://www.yths.fi/yhteystiedot/hallinto/
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi & Saari, Juhani (2017). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 [verkkodokumentti]. Helsinki: YTHS. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. http://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf [viitattu 1.3.2018].
Julkaisut aineistosta
Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi & Saari, Juhani (2017). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 [verkkodokumentti]. Helsinki: YTHS. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. http://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf [viitattu 1.3.2018].
Siiriäinen, Aija (2019). Internetin sosiaalisten käytänteiden yhteys yksinäisyyden ilmentymiin - Korkeakouluopiskelijoiden internet-tottumusten reflektointia subjektiiviseen yksinäisyyteen ja ihmissuhdeongelmiin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan kandidaatintutkielma.
Portaankorva, S. (2021). Väkivallan kokemusten yhteys seksuaalivähemmistöjen lapsiperheaikeisiin korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Kandidaatintutkielma, Turun yliopisto.
Honkalampi K, Flink N, Sinikallio S, Seilo N, Evans C, Kunttu K. Suomenkielisen CORE-10 -mittarin psykometriset ominaisuudet ja erottelukyky korkeakouluopiskelija-aineistossa. Psykologia 2020; 54 (4) 274-
Laukkanen J, Peltonen H, Honkalampi K, Kunttu K, Seilo N. Syömishäiriöoireiden yleisyys korkeakouluopiskelijoilla SCOFF-kyselyllä arvioituna. Psykologia 2023;184-200
Almonkari, M. & Kunttu, K. (2012). Korkeakouluopiskelijoiden jännittämiskokemusten yhteys opiskelukykyyn. Prologi. Puheviestinnän vuosikirja 2012:7-27.
Heiskanen H. (2013). Livelihood and physical activity among Finnish higher education students. Master's Thesis, University of Jyväskylä, Department of Sport Sciences.
Hentilä A. & Miettinen I. & Kunttu K. & Tammelin T. & Venojärvi, M. & Korpelainen R. (2015). Muutokset korkeakouluopiskelijoiden kunto- ja hyötyliikunnassa vuosina 2000-2012. Liikunta & Tiede 2015:52(1), 64-69.
Kleemola L. (2005). Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ja päihteiden käyttö. Tampereen yliopisto, psykologian laitos, Seminaarityö
Kuitunen, Elina (2015). Univaikeuksien trendit ja yhteys psyykkisiin häiriöihin korkeakouluopiskelijoilla vuosina 2000-2012. Turku: Turun yliopisto. Psykologian pro gradu -tutkielma.
Kunttu K. (2004). Vapaaehtoista juomista? Opiskelijoiden alkoholinkäyttötottumukset. www.health.fi
Opiskeluyhteisön terveydeksi (2007). Kunttu K. (toim). Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön oppaita 2, 2007.
Lagström, H. (2011). Opiskelijoiden ruokatottumukset. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011:190-194.
Miettinen, I. & Kunttu, K. (2011). Korkeakouluopiskelijoiden liikunta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 198-201.
Piha, J. & Kunttu, K. & Hurme, S. (2008). Premature ejaculation among 1,110 university students. Sexologies 2008;17:129-130.
Pirskanen, M. & Pietilä, A.-M. (2011). Päihteiden käyttö ja päihteettömyyden edistäminen. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 179-88.
Puusniekka, R. & Kunttu, K. (2011). Miltä opiskelukyky näyttää tutkimusten valossa? Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 36-40.
Pörhölä M. (2011). Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoren aikuisen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 46-48.
Rönnemaa, A.-M. (2011). Rokotukset ja matkailuneuvonta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 117-119.
Tossavainen, M. (2015). Kun aikuisen internetin käyttö on haitallista. Suomen Lääkärilehti 2015: 70 (6); 324-325.
Virtala, A. & Vilska, S. & Huttunen, T. & Kunttu, K. (2011). Childbearing, the desire to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care April 2011;16: 108-115.
Virtala, A. & Vilska, S. & Huttunen, T. & Kunttu, K. (2012). The desire for children and awareness about the impact of age on female fertility. Gynaecology Forum Vol. 17, No. 3, 2012.
Virtala, A. & Kunttu, K. & Huttunen, T. & Virjo, I. (2006). Childbearing and the desire to have children among university students in Finland. Acta Obstetricia et Gynecologica 2006; 85:312-316.
Paajanen, Pirjo & Kunttu, Kristiina & Rönnemaa, Anna-Maija & Huttunen, Teppo (2015). Astmaa sairastavien korkeakouluopiskelijoiden hoitotasapaino sekä lääkkeiden ja palvelujen käyttö. Yleislääkäri 30(7), 29-34.
Pörhölä, M. & Cvancara, K. & Kaal, E. & Tampere, K. & Torres, B. (2016). Cross-cultural comparisons of bullying among university students: perspectives from Argentina, Estonia, Finland and United States. In Bullying among university students : cross-national perspectives (eds. H. Cowie & C.-A. Myers), 127-142. Abingdon: Routledge.
Pörhölä, Maili (2016). Do the roles of bully and victim remain stable from school to university? Theoretical considerations. In Bullying Among University Students : Cross-national perspectives (eds. Helen Cowie & Carrie Anne Myers), 35-46. Abingdon: Routledge.
Tossavainen, Marjo (2015). Rahapeliongelmien riskit ja erityispiirteet korkeakouluopiskelijoilla. Teoksessa Rahapeliriippuvuus (toim. Hannu Alho & Pekka Heinälä & Kalervo Kiianmaa & Tuuli Lahti & Antti Murto). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Tossavainen, Marjo & Kunttu, Kristiina & Pesonen, Tommi & Lintonen, Tomi & Raisamo, Susanna (2015). Rahapeliongelmat ja psyykkinen oireilu korkeakouluopiskelijoilla. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 52(3), 224-236.
Almonkari M: Sosiaalinen jännittäminen opiskelutilanteissa. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 5.6.2017
Grénman M, Räikkönen J. (2017): Taking the first step - From Physical inactivity towards a healthier lifestyle through leisure walking. In the Routledge´s International Handbook of Walking, M. Hall, Y. Ram, N. Shoval (Eds.). Routledge.
Kunttu K, Pesonen T, Saari J. (2017): Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Student Health Survey 2016. A national survey among Finnish university students. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön julkaisuja 48, Helsinki.
Lagström H, Luoto S, Mäkelä J, Iirola J, Kunttu K.: Terveyttä edistävään ruokavalioon yhteydessä olevat tekijät korkeakouluopiskelijoilla. Sosiaalilääk. Aikak. 2017; 54 (2): 104120.
Oksanen A, Laimi K, Björklund K, Löyttyniemi E, Kunttu K.: A 12-year trend of psychological distress: National study of Finnish university students. Cent Eur J Public Health 2017; 25(2):113-119.
Pörhölä M.: Kiusaaminen opiskelijoiden keskuudessa. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2017 (ote00046).
Salmela-Aro K, Read S.: Study engagement and burnout profile in higher education. Burnout Research2017; 7: 21-28.
Salminen E.: Korkeakouluopiskelun ja vanhemmuden yhteensovittaminen Suomessa: hyvinvointia ja haasteita. Yhteiskuntatutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2017
Tossavainen M.: Haitallinen netinkäyttö ja rahapelaaminen julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Kustannus Oy Duodecim 7.4.2017
Huhtela O., Näpänkangas R., Joensuu T., Raustia A., Kunttu K., Sipilä K.: Self -raported bruxism and symptoms of temporomandibular disorders in Finnish university students J Oral Facial Pain Headache. 2016. Tutkielma.
Keskitalo S. (2016): Opiskelu-uupumuksen ja opiskeluinnon yhteys yliopisto-opiskelijoiden työssäkäyntiin ja opintojen etenemiseen. Pro Gradu -tutkielma.
Saarinen P.: Korkeakoulukiusaamisen yhteys opiskelijan opiskelukykyyn ja opintomenestykseen, Puheviestinnän pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto 2016.
Ala-Vennan S. (2015): Korkeakouluopiskelijoiden kuntoliikuntatottumukset ja opiskelu-uupumus, Pro gradu -tutkielma
Hentilä A., Miettinen I., Kunttu K., Tammelin T., Venojärvi M., Korpelainen R.: Muutokset korkeakouluopiskelijoiden kunto- ja hyötyliikunnassa vuosina 2000-2012. Liikunta & Tiede 2015:52(1), 64-69.
Kuitunen E. (2015): Univaikeuksien trendit ja yhteys psyykkisiin häiriöihin korkeakouluopiskelijoilla vuosina 2000-2012, Pro gradu -tutkielma
Pörhölä M., Cvancara K., Kaal E., Tampere K., Torres B.: Cross-cultural comparisons of bullying among university students: perspectives from Argentina, Estonia, Finland and United States. Kirjassa Cowie Helen, Myers Carrie Anne (toim.) Bullying Among University Students. Cross-national perspectives, Routledge 2015
Tossavainen M.: Kun aikuisen internetin käyttö on haitallista. Suomen Lääkärilehti 2015: 70 (6); 324-325.
Oksanen AM, Laimi K, Löyttyniemi E, Kunttu K. Trends of weekly musculoskeletal pain from 2000 to 2012: National study of Finnish university students. European Journal of Pain 2014; Early view Online 30 MAR 2014. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ejp.2014.18.issue-9/issuetoc
Heiskanen H. Livelihood and physical activity among Finnish higher education students. Master's Thesis, University of Jyväskylä, Department of Sport Sciences, 2013.
Lehtonen K, Hakonen H. (2013). Basic information on civic activity in Finnish sports: Participation and volunteer work i sports clubs. English summary. LIKES -Researsh Center for Sport and Health Sciences, Jyväskylä, Finland. Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja, Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa
Almonkari M, Kunttu K. Korkeakouluopiskelijoiden jännittämiskokemusten yhteys opiskelukykyyn. Prologi. Puheviestinnän vuosikirja 2012:7-27.
Virtala A, Vilska S, Huttunen T, Kunttu K. The desire for children and awareness about the impact of age on female fertility. Gynaecology Forum Vol. 17, No. 3, 2012.
Björklund K, Heiskanen M, Kokko M. Opiskelija internetissä - kuin kala vedessä vai kiinni verkossa. Korkeakouluopiskelijoiden rahapelaaminen ja internetin käyttö. YTHS ja THL. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 16/2011.
Lagström H. Opiskelijoiden ruokatottumukset. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011:190-194.
Miettinen I, Kunttu K. Korkeakouluopiskelijoiden liikunta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 198-201.
Nieminen A. A comparative analysisis of questionnaires assessing mental health, stress and burnout. Master thesis, Hogeschool Universiteit Brussel, May 2011.
Pirskanen M, Pietilä A-M. Päihteiden käyttö ja päihteettömyyden edistäminen. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 179-88.
Puusniekka R, Kunttu K. Miltä opiskelukyky näyttää tutkimusten valossa? Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 36-40.
Pörhölä M. Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoren aikuisen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 46-48.
Rönnemaa A.-M. Rokotukset ja matkailuneuvonta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 117-119.
Virtala A, Vilska S, Huttunen T, Kunttu K. Childbearing, the desire to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care, 2011; Early Online, 1-8. pdf
Virtala A, Vilska S, Huttunen T, Kunttu K. Childbearing, the desire to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care April 2011;16: 108-115.
Björklund K.: Stalking and violence victimization among Finnish university students. (Dissertation) Helsinki: University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology 65:2010. Tiivistelmä
Björklund K, Häkkänen-Nuholm H, Huttunen T, Kunttu K.: Violence victimization among Finnish university students: prevelence, symptoms and health care usage. Social Science & Medicine 2010 May;70(9):1416-22. Epub 2010 Feb 12.
Håkans F, Laurén A.: Stress och förvärvsarbete bland universitetsstuderande. Avhandling pro gradu. Samhällsvetenskapliga fakultetsområdet, Åbo Akademi, 2010.
Salmela-Aro K, Kunttu K.: Study burnout and engagement in higher education. Unterrichtswissenshaft 2010; 38(4):318 - 333.
Jauhiainen J, Korkeaoja L, Lavikainen E, Niemelä A, Penttilä J (2009): Silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 32/
Kunttu K, Huttunen T.: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45, 2009.
Salmela-Aro K.: Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopisto-ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 46, Helsinki 2009.
Castren J.: Sähköinen viestintä ja verkkoneuvontapalvelu osana yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuoltoa (väitöskirja). Acta Universitatis Tamperensis 1367. Tampereen yliopisto. Tampere: 2008.
Castren J, Huttunen T, Kunttu K.: Users and non-users of web-based health advice service among Finnish university students - chronic conditions and self-reported health status (a cross-sectional study). BMC Medical Informatics and Decision Making 2008, 8:8, Published: 31 January 2008, http://www.biomedcentral.com/1472-6947/8/8
Piha J, Kunttu K, Hurme S.: Premature ejaculation among 1,110 university students. Sexologies 2008;17:129-130.
Almonkari M.: Jännittäminen opiskelun puheviestintätilanteissa (väitöskirja). Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä studies in humanities 86, 2007
Castrén J, Huttunen T, Kunttu K.: Yliopisto-opiskelijat ja sähköiset terveyspalvelut. Suomen Lääkärilehti 2007;62 (27-31): 2679-83.
Virtala A, Kunttu K, Huttunen T, Virjo I.: Sexual intercourse and current contraceptive use among university students in Finland. European Journal of Obstetrics & Gynecology and Reproductive Biology. Feb.8;2007.
Virtala A.: Family planning among university students in Finland (Yliopisto-opiskelijoiden perhesuunnittelu Suomessa). Acta Universitatis Tamperensis; 1218, Tampereen yliopisto, Tampere 2007.
Kunttu K, Almonkari M, Kylmälä M, Huttunen T.: Yliopisto-opiskelijoiden esiintymisvarmuus ja esiintymisjännitys opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2006;43-320-330.
Kunttu K, Martin M, Almonkari M.: Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä, mikä avuksi? Suomen Lääkärilehti 2006; 61 (44): 4585 - 4588. Taustatietona YOTT2004 ym.
Saari M.: Alkoholi osana seurallista yhdessäoloa vai stressin lievittäjänä? Stressin, sukupuolen ja sosiaalisten suhteiden yhteydet yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma, Sosiaalipsykologian laitos, Helsingin yliopisto, 2006.
Virtala A, Kunttu K.: Jäävätkö yliopisto-opiskelijoiden toiveet lasten saamisesta haaveeksi? Suomen Lääkärilehti 2006; 61;27-32.
Virtala A, Kunttu K, Huttunen T, Virjo I .: Childbearing and the desire to have children among university students in Finland. Acta Obstetricia et Gynecologica 2006; 85:312-316.
Kleemola L.: Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ja päihteiden käyttö. Tampereen yliopisto, psykologian laitos, Seminaarityö 2005.
Koski M, Lusenius M, Viiri E.: Yliopisto-opiskelijoiden ruokatottumuksia 2000 ja 2004. Turun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma, opinnäytetyö 2005.
Kunttu K.: Kaad liiveihis ryypp... Myötäote, Elämäntapaliiton mielipidelehti 2005; (3): 8 - 9. Taustatietona YOTT2000 ja 2004 ym.
Kunttu K.: Opintojen ohjaus ja opiskelijan hyvinvointi. Julkaisussa Hukari A. toim. Opettajatuutorin opas, Teknillinen korkeakoulu, 2005: 29 - 33. Taustatietona YOTT2004.
Kunttu K, Virtala A.: Opiskelijaterveydenhuolto, julkaisussa Yleislääketiede, Kustannus Oy Duodecim, 2005:328 - 336. Taustatietona YOTT2000 ja 2004.
Kunttu K, Huttunen T.: Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 40 , 2005. Liitetaulukot
Laaksonen E.: Yliopisto- opiskelijoiden psyykkinen oireilu ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 38, Helsinki 2005.
Mannisenmäki E, Valtari M.: Valmistumisen vallihaudalla - Opintojen kesto 2000-luvun hyvinvointivaltiossa (Sitra 274) Edita Publishing Oy 2005.
Rousku M.: Yliopisto-opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen. Tutkimus sukupuolten välisistä terveyseroista. Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntapolitiikka, seminaarityö 2005.
Kunttu K. (toim.): Oireilevan opiskelijan viesti? Tutkimuksia Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000-aineistosta. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 63, Kela. Helsinki 2004.
Kunttu K, Huttunen T.: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia. 45, Helsinki 2001.
Kunttu K, Huttunen T.: Turun ammattikorkeakoulun opiskelijaterveystutkimus 2000. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 3, Turku 2001.
Tossavainen M.: Raising up or overbearing down - a bidirectional effect of internet on students' wellbeing. 1st International-Anatolian Congress on Sexual Health and Disorders 1.-3.5.2015.
Vuorinen A, Kunttu K, Tipuri M, Kokko M, Pesonen T. Oral health behaviour determinants among internet heavyusers of university students. European Association of Dental Public Health EADPH-Congress 12.-13.6.2014, Göteborg.
Halme N, Kunttu K. (2018). Miltä suomalaisten opiskelijoiden opiskelukyky näyttää tutkimuksen valossa? Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Saatavissa Internetissä, vaatii käyttäjätunnuksen. Artikkelin tunnus: ote00009 (003.004).
Kunttu K, Makkonen K. (2018). Opiskelijoiden sairaudet ja koettu terveys. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Saatavilla Internetissä, vaatii käyttäjätunnuksen. Artikkelin tunnus ote00059 (014.001).
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.