Tekijät

• Kujala, Sari (Aalto-yliopisto. Tietotekniikan laitos)

Asiasanat

asiakkaat, digitalisaatio, esihenkilöt, hyvinvointipalvelut, itsehoito, itsepalvelu, kehittäminen, käyttöönotto, sairaanhoitopiirit, sosiaalipalvelut, sähköiset palvelut, terveyspalvelut

Sisällön kuvaus

Kysely selvittää Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeeseen (2016-2018) osallistuneiden 14 kunnan ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveysalan esimiesten ja johtajien odotuksia ja kokemuksia Omaolo-palvelukokonaisuuden käyttöönotosta, hyvistä käyttöönoton johtamisen käytännöistä ja niiden toteutumisesta. Vastaava kysely on toteutettu myös työntekijöille (FSD3319).

ODA-hankkeessa kehitettiin Omaolo-palvelua eli valtakunnallista sähköistä terveys- ja hyvinvointialan itse- ja omahoitopalvelua kansalaisille, jotka haluavat ja voivat käyttää digitaalisia palveluja. Palvelu hyödyntää ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa ja asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. Omaolo-palvelu sisältää asiakkaan tilanteen arviointia, hoidon ja palvelun suunnittelua sekä hoidon ja palvelun toteutusta. ODA on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa rahoittamaa hanketta Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa (COPE). Projekti on pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaa 2015 ja sosiaali- ja terveysministeriön Sotetieto hyötykäyttöön -strategiaa 2020 toteuttava kärkihanke. Omaolo-palvelun kehittäminen siirtyi valtion kehittämisyhtiö SoteDigille ODA-hankkeen päätyttyä lokakuussa 2018.

Esimiehiltä ja johtajilta kysyttiin ODA-palvelujen tiedottamisesta ja kartoitettiin mielipiteitä palvelun käyttöönotosta. Vastaajat arvioivat tulevia ODA-palveluita, niiden hyötyjä ja haittoja ja niiden vaikutusta yksikön toimintaan, asiakkaisiin, työprosesseihin sekä omaan työhön. Vastaajat arvioivat myös ODA-palveluiden käyttöönoton toteuttamistapaa yksikössä ja yksikön henkilökunnan valmiutta ottaa palvelut käyttöön. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat osallistuneet ODA-palveluiden suunnitteluun. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, ammattiala, työskentelypaikka ja pääasiallinen työpaikka.