Tekijät

• Tolonen, Kari (Tampereen yliopisto)
• Koski-Jännes, Anja (Tampereen yliopisto)
• Sarpavaara, Harri (Tampereen yliopisto)

Asiasanat

alkoholinkäyttö, alkoholiongelmat, arviointi, elämäntilanne, huumeiden käyttö, juomatavat, kriminaalihuolto, päihdehuolto, päihdeongelmat, päihderiippuvuus, päihdetyö, päihteet, rikokset, sosiaaliset ongelmat, tavoitteet, yhdyskuntaseuraamustoimistot

Sisällön kuvaus

Aineistossa kartoitetaan yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden elämäntilannetta, alkoholin tai huumeiden käyttöä, käytöstä seuranneita ongelmia, motivaatiota päihteidenkäytön lopettamiseen sekä sosiaalipalveluiden käyttöä. Aineistossa käsitellään myös kokemuksia ohjaajan ja asiakkaan välisistä keskusteluista. Aineisto on kerätty Motivoivien alkuhaastatteluiden prosessi- ja tuloksellisuustutkimuksessa eli MISA-hankkeessa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millainen yhteys Viisi keskustelua muutoksesta (VKM) -ohjelman käyttämisellä asiakastyössä on asiakkaiden päihteiden käyttöön. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia, Rikosseuraamusvirasto ja Alkoholitutkimussäätiö.

Aineisto koostuu MISA-esitietolomakkeesta, asiakkaan ja työntekijän keskustelun arviointi -lomakkeista, MISA-seurantalomakkeesta sekä asiakastietoja ja ohjaajan taustatietoja täydentävistä lomakkeista. Ensimmäinen MISA-lomake, asiakkaan ja työntekijän keskustelun arviointi -lomakkeet sekä asiakastiedot ja ohjaajan taustatiedot -lomakkeet ovat täytetty työntekijän ja asiakkaan yhteistyöllä. MISA-seurannat tehtiin kuuden ja kahdentoista kuukauden välein ja tutkija keräsi ne puhelinhaastattelujen kautta. Aineistoa on mahdollista käyttää rinnakkain samoilta asiakkailta kerätyn kvalitatiivisen FSD3370-aineiston kanssa, jossa on asiakkaiden ja työntekijöiden välisten, päihteidenkäyttöä koskevien keskustelujen litteraatit. Vastaajat voidaan yhdistää asiakasnumeron avulla.

MISA-esitietolomake ja MISA-seurantalomake ovat lähes samanlaiset. Kyselyiden alussa tarkasteltiin vastaajan elämäntilannetta ja päihteiden käyttöä tarkemmin. Alkoholin käyttöä selvitettiin juomatapa- sekä ja alkoholin käytön riskit (Audit - Alcohol Use Disorders Identification Test) -testien avulla. Päihteiden käyttöä tarkasteltiin muun muassa päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikon (SDS) avulla. Seuraavaksi kyselyissä siirryttiin tiedustelemaan vastaajan mahdollisia tavoitteita päihteiden käytön ja niiden lopettamisen suhteen. MISA-lomakkeiden lopussa vastaajilta kysyttiin vielä hoidoista seuranta-aikana sekä mielipidettä siitä, oliko VKM-ohjelmasta hyötyä.

Asiakkaan ja työntekijän keskustelun arviointi -lomakkeissa selvitettiin asiakkaan sekä työntekijän käsityksiä ja tuntemuksia käydyistä keskusteluista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan keskustelun laatua asteikolla yhdestä viiteen, muun muassa kysymällä oliko se huono vai hyvä ja hyödytön vai hyödyllinen. Lisäksi heitä pyydettiin tekemään yleisarvio toisen osapuolen suhtautumisesta samalla asteikolla erilaisten esimerkkien avulla. Lopuksi asiakkaan tuli vielä arvioida omaa valmiuttaan päihteiden käytön lopettamiseen tai vähentämiseen ja ohjaajaa pyydettiin esittämään omia arvioitaan siitä, jatkaako asiakas hoitoa, vähentääkö tai lopettaako hän päihteiden käytön ja onko asiakkaan halu muutokseen kuinka vahva.

Täydennystä asiakastietoihin lomakkeissa kysyttiin lisätietoja VKM-ohjelmasta ja keskustelujen sujumisesta. Ohjaajan taustatiedot -lomakkeessa tiedusteltiin ohjaajan taustatietoja sekä kokemusta päihdetyöhön ja VKM-ohjelmaan liittyen. Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajan sekä ohjaajan sukupuoli, siviilisääty ja koulutus.