FSD3615 Kielibarometri 2020
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Kielibarometri 2020
Aineiston rinnakkainen nimi
Språkbarometern 2020
Aineistonumero
FSD3615
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3615https://doi.org/10.60686/t-fsd3615
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Lindell, Marina (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning)
Sisällön kuvaus
Kielibarometri 2020 aineistolla kartoitettiin, mitä mieltä kielivähemmistön edustajat ovat kotikuntansa palveluiden saatavuudesta heidän omalla kielellään. Tutkimus kattaa 36 kaksikielistä kuntaa.
Aluksi kyselyssä tiedusteltiin taustatietojen lisäksi vastaajien kielitaitoa, vastaajien lasten päivähoito- ja koulukieltä sekä vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä (kaupoissa, koulussa, työpaikalla, jne.). Sitten kysyttiin kielellisistä oikeuksista, muun muassa miten hyvin vastaaja tuntee kielelliset oikeutensa ja tietääkö kenen puoleen kunnassa voi kääntyä, jos on kysymyksiä kielellisestä palvelusta. Tämän jälkeen kysyttiin kieli-ilmapiiristä kunnassa, esimerkiksi miten vastaaja kuvailisi suomen- ja ruotsinkielisten kuntalaisten välisiä suhteita kunnassa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, onko kokenut ennakkoluuloja, häirintää tai syrjintää puhuessaan kieltään.
Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja muiden julkisten palveluiden toimivuutta. Vastaajilta kysyttiin, saavatko he tai yrittävätkö he saada erilaisia palveluita omalla kielellään kunnassaan ja valtion viranomaisilta. Eriteltyjä kunnallisia palveluita (kuten sairaalahoito, kirjasto, liikuntapaikat) ja valtion viranomaisten palveluita (kuten Hätäkeskus 112, Posti, Verotoimisto ja DVV) pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoilla.
Lisäksi kysyttiin vastaajien arviota käyttää omaa kieltään digitaalisissa palveluissa, esimerkiksi liikenteessä, sähköisissä julkisissa palveluissa, poliisilla ja kuntien sähköisissä palveluissa. Lopuksi kysyttiin viranomaisten kielellisestä palvelusta yleisesti, kuten miten vastaaja toimii, jos häntä ei palvella kielellä, jota on ollut lain mukaan oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessa.
Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä (luokiteltuna), sukupuoli, äidinkieli, asuinkunta, koulutusaste ja ammattiryhmä.
Asiasanat
julkiset palvelut; kaksikielisyys; kielellinen vuorovaikutus; kielelliset vähemmistöt; kielialueet; kielipolitiikka; palvelutarpeet; palvelutaso; suomenruotsalaiset; viranomaisyhteistyö
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Kielet ja kielitiede (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Vähemmistöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
KielibarometritJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Feelback Oy
- Åbo Akademi
Tuottajat
- Oikeusministeriö
- Suomen Kuntaliitto
- Svenska kulturfonden
Rahoittajat
- Oikeusministeriö
Ajallinen kattavuus
2020
Aineistonkeruun ajankohta
2020-04-29 – 2020-06-09
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Suomessa kaksikielisessä kunnassa asuvat 18-80-vuotiaat (poislukien Ahvenanmaalla asuvat)
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta
Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä
Feelback Oy suoritti satunnaisotantaan perustuvan tiedonkeruun (vastausprosentti oli 39,6). Osallistujat pystyivät vastaamaan joko paperilomakkeen tai verkkolomakkeen avulla. Kysely lähetettiin myös niille Barometern -paneelin osallistujille, jotka asuivat kaksikielisissä kunnissa. Barometern -paneelin vastaajat pystyivät vastaamaan kyselyyn vain verkkolomakkeen avulla. Barometern -paneeli perustuu pääosin satunnaisotantaan mutta noin kaksi prosenttia paneelin osallistujista ovat itsevalikoituja (vastausprosentti oli 65,2).
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
39,6
65,2
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
1.0
Katso myös
FSD3684 Viittomakielibarometri 2020
Aineiston käytössä huomioitavaa
Aineisto ei sisällä avomuuttujia. Aineistosta on poistettu tarkat syntymävuosi- ja ikämuuttujat tunnisteellisuussyistä.
Painokertoimet
Aineisto ei sisällä painomuuttujia.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Lindell, Marina (Åbo Akademi): Kielibarometri 2020 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2023-06-16). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3615
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Julkaisut aineistosta
Schauman, Jonas & Lindell, Marina (2020) Språkklimatet i Helsingfors 2020. https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2020/sprakklimat-rapporten-2020.pdf
Schauman, Jonas & Lindell, Marina (2020). Helsingin kieli-ilmapiiri. https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2020/kielibarometri-2020.pdf
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.