Aineiston nimi

Poliisibarometri 2018

Aineistonumero

FSD3623

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3623
https://doi.org/10.60686/t-fsd3623

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Vuorensyrjä, Matti (Poliisiammattikorkeakoulu)
• Fagerlund, Monica (Poliisiammattikorkeakoulu)

Sisällön kuvaus

Poliisibarometri 2018 kartoittaa kansalaisten käsityksiä poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Tutkimuksessa selvitettiin luottamusta poliisiin, poliisin legitimiteettiä, poliisipalveluiden saatavuutta, poliisin näkyvyyttä sekä rikollisuuden kokemuksia ja rikoksista ilmoittamista. Sisäministeriö rahoitti aineiston hankinnan.

Aluksi vastaajat arvioivat poliisin kykyä taata yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisin eri tehtävien tärkeyttä sekä eri valvontamuotojen merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta.

Kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja huolta eri rikosilmiöistä kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon eri asiat (mm. pahoinpitelyt, asuntomurrot, rattijuoppous, tietoverkkorikollisuus, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta) huolestuttavat. Lisäksi selvitettiin, kuinka turvalliseksi vastaaja kokee olonsa esimerkiksi kotona päiväsaikaan, keskustassa pimeän tultua tai asuinalueella myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina. Kysyttiin myös, miten vakava ongelma rikollisuus on lähiympäristössä. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaaja joutunut eri rikosten (mm. omaisuuden varastamisen, autovarkauden tai aseellisen uhkauksen) uhriksi, onko hän ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa sekä onko hän kokenut uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta.

Poliisin tavoitettavuutta ja näkyvyyttä selvitettiin mm. kysymällä, kuinka usein poliisipartioita näkyy asuinalueella ja kuinka pitkä matka on lähimmälle poliisiasemalle. Poliisipalveluiden laatua arvioitiin kysymällä, onko vastaaja ollut yhteydessä poliisiin kuluneiden 12 kuukauden aikana, minkä asian takia ja miten häntä kohdeltiin. Kysyttiin myös, miten hyvin poliisi on onnistunut eri tehtävien hoidossa ja miten poliisipalvelut ovat kehittyneet asuinseudulla viime aikoina. Lisäksi vastaajat arvioivat poliisin suhtautumista eri kulttuureista lähtöisin oleviin ihmisiin sekä omaa luottamustaan poliisin, palo- ja pelastustoimen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin ja puolustusvoimien toimintaan. Poliisin mahdollista korruptiota tiedusteltiin. Lopuksi kysyttiin, mitä velvollisuuksia vastaajilla on poliisia kohtaan ja kuinka usein vastaajat seuraavat uutisia eri uutiskanavista.

Taustamuuttujia olivat vastaajan sukupuoli, ikä, äidinkieli, koulutus, työmarkkina-asema, tuloluokka, kuntakoko, suuralue sekä vastaajan tai hänen lähisukulaisensa työskentely poliisissa.

Asiasanat

kansalaiset; liikenneturvallisuus; luottamus; palvelut; poliisi (organisaatiot); rikokset; rikollisuus; rikosilmoitukset; turvallisuus; turvattomuus; uhrit; yleinen järjestys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Rikollisuus ja lainvalvonta (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Poliisibarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus Oy

Ajallinen kattavuus

2018

Aineistonkeruun ajankohta

2017-11-10 – 2018-01-08

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 15-79-vuotias väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnalliset ikä-, sukupuoli-, suuralue- ja kuntatyyppijakaumat. Tutkimusaineiston haluttiin kattavan ainakin tyydyttävästi kaikki Suomen 11 poliisilaitosaluetta. Jos haastattelujen määrä jäi kiintiöpoiminnassa jollakin poliisilaitosalueella alle viidenkymmenen, aineistoa täydennettiin erillishaastatteluin. Aineisto kerättiin kahdessa eri vaiheessa. Kiintiöpoiminta-aineisto kerättiin 10.11.-29.11.2017 ja täydentävät lisähaastattelut kolmelta eri poliisilaitosalueelta 13.12.2017-8.1.2018. Haastatteluja tehtiin 89 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 52 ja kuntia 37. Lisähaastatteluja tehtiin 14 paikkakunnalla, joista 10 kaupunkeja ja 4 kuntia. Tutkimuksessa haastateltiin 1096 henkilöä, joista osaa ruotsiksi (kaksikielisissä kunnissa) tai englanniksi (yli 100 000 asukkaan kaupungeissa).

Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Painotetut lukumäärät vastaavat Suomen 15-79-vuotiasta väestöä (SVT 31.12.2016), kokonaiskantaluku N (painotettu) = 4 298, joka edustaa kohdejoukon lukumäärää tuhansina (4 298 000).

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tietoarkistoon tallennettu aineisto ei sisällä kuntakoodia (b7) eikä avokysymysten vastauksia.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan (paino), joka painottaa otoksen kohderyhmää vastaavaksi.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Vuorensyrjä, Matti (Poliisiammattikorkeakoulu) & Fagerlund, Monica (Poliisiammattikorkeakoulu): Poliisibarometri 2018 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2022-03-02). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3623

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 130. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6

Julkaisut aineistosta

Vuorensyrjä, Matti & Rauta, Jenita (2020). Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2020:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-641-6

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 130. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6

Malinen, Sofia (2022). Julkiset paikat turvattomuuden tunteen keskiössä. Turvattomuuden tunnetta selittävät tekijät Suomessa herkistymisteorian ja haavoittuvuusteorian näkökulmasta. Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kandidaatintutkielma.

Vuorensyrjä, Matti, Rauta, Jenita & Kankaanranta Terhi (2023). Todistajien uhkailu rikosprosessissa: merkkejä järjestäytyneestä rikollisuudesta? Teoksessa Vuorensyrjä, M. (toim.), Siniset klassikot. Poliisi- ja kriminologian alan moderneja klassikkotutkimuksia 2 (ss. 116-155). Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 47. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere.