FSD3684 Viittomakielibarometri 2020
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Viittomakielibarometri 2020
Aineistonumero
FSD3684
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3684https://doi.org/10.60686/t-fsd3684
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Rainò, Päivi (Humanistinen ammattikorkeakoulu)
Muut tekijät
- Alanne, Kaisa
- Tupi, Eeva
- Tammenmaa, Corinna
- Widberg, Senni
- Wenman, Lena
- Palo, Mikko
- Manunen, Juha
- Nisula, Marjukka
- Kyselylomakkeen laadintaan ovat osallistuneet johtaja Kaisa Alanne (Kuurojen Liitto) sekä oikeusministeriöstä hallitussihteeri Eeva Tupi ja kieliasiainneuvos, yksikönpäällikkö Corinna Tammenmaa (Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Itsehallinto- ja yhdenvertaisuus). Kyselylomakkeen kääntäjinä ovat toimineet seuraavat henkilöt: kyselylomakkeen kääntäjä suomalaiselle viittomakielelle: Senni Widberg; ruotsiksi ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle lomakkeen on kääntänyt Lena Wenman. Viittomakielisten kyselylomakkeiden tuotanto (sis. käännökset viittomakielille sekä ruotsiksi: Mikko Palo, Mediapalo. Nelikielinen lomake sijoitettiin Lime Survey -alustalle. Kyselyyn suom./suomenruotsalaisella viittomakielillä annettujen vastausten kääntäjinä ovat toimineet Juha Manunen ja Marjukka Nisula (Humak). Ruotsinkieliset vastaukset on kääntänyt suomeksi tutkija Päivi Rainò.
Sisällön kuvaus
Viittomakielibarometri 2020 aineistolla kartoitettiin, miten kielelliset oikeudet ovat suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäneiden mielestä toteutuneet.
Aluksi kyselyssä tiedusteltiin taustatietojen lisäksi vastaajien kielitaitoa ja viittomakielen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä, muun muassa kodissa, opiskeluissa ja työpaikalla. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien lasten päivähoidon ja koulun mahdollisesta viittomakielen opetuksesta. Sitten kysyttiin kieli-ilmapiiristä, ennakkoluuloista, häirinnästä ja syrjinnästä liittyen viittomakielen käyttöön. Tämän jälkeen tiedusteltiin, kuinka vastaajan asuinkunnassa saa tietoa ja palveluja viittomakielellä.
Lisäksi vastaajilta kartoitettiin, kuinka hyvin vastaajaa palvellaan omalla kielellä julkisissa palveluissa, kuten terveyden ja sairauden hoitoon liittyvissä asioissa, päivähoitoon liittyvässä asioinnissa, TE-toimiston palveluissa ja Poliisin palveluissa. Seuraavaksi kysyttiin Kelan järjestämistä tulkkauspalveluista, esimerkiksi mitä tulkkausta vastaaja on tilannut Kelasta ja onko tilauksen mukainen tulkkaus järjestynyt. Lopuksi kysyttiin kielellisistä oikeuksista, muun muassa miten hyvin vastaaja tuntee kielelliset oikeutensa, ja miten tärkeinä niitä pitää.
Taustamuuttujina aineistossa ovat syntymävuosi (luokiteltuna), äidinkieli, maakunta, koulutusaste ja ammattiryhmä.
Asiasanat
julkiset palvelut; kielelliset oikeudet; kuulovammaiset; palvelutarpeet; palvelutaso; suomalainen viittomakieli; suomenruotsalainen viittomakieli; tulkkaus; tulkkipalvelut; viittomakieli; viittomat; vähemmistökielet; äidinkieli
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Kielet ja kielitiede (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Vähemmistöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaanJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Rainò, Päivi (Humanistinen ammattikorkeakoulu)
Rahoittajat
- Oikeusministeriö. Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Itsehallinto ja yhdenvertaisuusyksikkö
Ajallinen kattavuus
2020
Aineistonkeruun ajankohta
2020-09-30 – 2020-10-30
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Suomalaiset, jotka kokevat viittomakielen ensisijaiseksi kielekseen tai joilla yhtenä kotikielenä on viittomakieli
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poiminta
Tutkimukseen kutsuttiin suomen- ja ruotsinkielisin kirjein väestötietojärjestelmään suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen äidinkielekseen ilmoittaneet henkilöt. Vapaaehtoisesta tutkimukseen osallistumismahdollisuudesta tiedotettiin kohderyhmille myös näiden kieliryhmien etujärjestöjen sekä alueellisten yhdistysten ja Yleisradion valtakunnallisesti välittämien viittomakielisten uutisten kautta. Näin tutkimukseen on voinut osallistua myös muita - niin kuulevia kuin kuuroja ja muita viittomakieliä käyttäviä henkilöitä - jotka eivät ole ilmoittaneet nimenomaan suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä äidinkielekseen väestötietojärjestelmään.
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
1.0
Katso myös
Aineiston käytössä huomioitavaa
Vastaajilla on ollut mahdollisuus valita Lime Survey -kyselyalustalle tullessaan joko suomen- tai ruotsinkielinen kyselylomake. Kumpaankin integroitiin vastaavat tekstivastineet suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä. Vastaaja saattoi valita, vastaako hän kirjoitetulla kielellä (suomeksi tai ruotsiksi) vai antaako hän vastauksensa viittomakielellä. Jos valitsi vastaaja valitsi vastata viittomakielellä, hän aktivoi lomakkeessa kuvakkeesta (viittovat kädet+REC) videotallennuksen. Jos vastaaja valitsi vastata viittomakielellä, tästä on muuttujasta teksti "VIDEONAUHOITE SEURAA", jonka jälkeen tarjotaan vastauksen käännös suomeksi seuraavassa muuttujassa. Vastaajat eivät kuitenkaan aina osanneet käyttää tallennusvälinettä.
Aineistosta on Tietoarkistossa luokiteltu syntymävuosimuuttuja (q1) viiden vuoden välein ja yhdistetty 1944 tai aiemmin syntyneet samaan arvoon. Muuttujassa q18_1 Saako lapsesi (hän/he) koulussa opetusta viittomakielellä? on yhdistetty ruotsinkielistä ja suomenkielistä koulua käyvät samaan arvoon. Avoimia vastauksia on anonymisoitu käyttämällä [hakasulkeita] esimerkiksi poistamalla ja karkeistamalla vastaajiin liittyviä tietoja. Lisäksi Tietoarkistossa on poistettu kaikki muu, mikä -tyyppiset avovastaukset tunnisteellisuussyistä.
Painokertoimet
Aineisto ei sisällä painomuuttujia.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Rainò, Päivi (Humanistinen ammattikorkeakoulu): Viittomakielibarometri 2020 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2023-09-25). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3684
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.
Lisätietoa barometrista suomalaisella viittomakielellä Youtubessa.
Rainò, Päivi (2021). Viittomakielibarometri 2020. Yhteenveto suomalaisella viittomakielellä. Oikeusministeriö.
Lisätietoa barometrista ruotsinkielisellä viittomakielellä Youtubessa.
Rainò, Päivi (2021). Viittomakielibarometri 2020. Yhteenveto suomenruotsalaisella viittomakielellä: otsikko viitottuna. Oikeusministeriö.
Lisätietoa barometrista ruotsinkielisellä viittomakielellä Youtubessa.
Rainò, Päivi (2021). Viittomakielibarometri 2020. Yhteenveto suomenruotsalaisella viittomakielellä: luku 1 Johdanto/Inledning viitottuna. Oikeusministeriö.
Lisätietoa barometrista ruotsinkielisellä viittomakielellä Youtubessa.
Rainò, Päivi (2021). Viittomakielibarometri 2020. Yhteenveto suomenruotsalaisella viittomakielellä: luku 2 'Opetuksen järjestäminen omalla kielellä/Anordnande av undervisning på det egna språket' viitottuna. Oikeusministeriö.
Lisätietoa barometrista ruotsinkielisellä viittomakielellä Youtubessa.
Rainò, Päivi (2021). Viittomakielibarometri 2020. Yhteenveto suomenruotsalaisella viittomakielellä: luku 3 'Viittomakielen tulkkauspalvelujen saatavuus ja laatu/Tillgången till och kvaliteten på teckenspråkiga tolkningstjänster' viitottuna. Oikeusministeriö.
Lisätietoa barometrista ruotsinkielisellä viittomakielellä Youtubessa.
Rainò, Päivi (2021). Viittomakielibarometri 2020. Yhteenveto suomenruotsalaisella viittomakielellä: luku 4 'Tietoa viittomakielellä/Information på teckenspråk' viitottuna. Oikeusministeriö.
Julkaisut aineistosta
Oikeusministeriö 2021. Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit. Viittomakielisten kokemukset kielellisistä oikeuksista 2020. https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiMDFjZTJkZmItMDY3Mi00NzEyLTkwMmQtN2NlMjQyZWVmODk0IiwidCI6IjdjMTRkZmE0LWMwZmMtNDcyNS05ZjA0LTc2YTQ0M2RlYjA5NSIsImMiOjh9
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.