Aineiston nimi

Viittomakielibarometri 2020

Aineistonumero

FSD3684

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3684

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Rainò, Päivi (Humanistinen ammattikorkeakoulu)

Muut tekijät

• Alanne, Kaisa
• Tupi, Eeva
• Tammenmaa, Corinna
• Widberg, Senni
• Wenman, Lena
• Palo, Mikko
• Manunen, Juha
• Nisula, Marjukka
• Kyselylomakkeen laadintaan ovat osallistuneet johtaja Kaisa Alanne (Kuurojen Liitto) sekä oikeusministeriöstä hallitussihteeri Eeva Tupi ja kieliasiainneuvos, yksikönpäällikkö Corinna Tammenmaa (Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Itsehallinto- ja yhdenvertaisuus). Kyselylomakkeen kääntäjinä ovat toimineet seuraavat henkilöt: kyselylomakkeen kääntäjä suomalaiselle viittomakielelle: Senni Widberg; ruotsiksi ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle lomakkeen on kääntänyt Lena Wenman. Viittomakielisten kyselylomakkeiden tuotanto (sis. käännökset viittomakielille sekä ruotsiksi: Mikko Palo, Mediapalo. Nelikielinen lomake sijoitettiin Lime Survey -alustalle. Kyselyyn suom./suomenruotsalaisella viittomakielillä annettujen vastausten kääntäjinä ovat toimineet Juha Manunen ja Marjukka Nisula (Humak). Ruotsinkieliset vastaukset on kääntänyt suomeksi tutkija Päivi Rainò.

Sisällön kuvaus

Viittomakielibarometri 2020 aineistolla kartoitettiin, miten kielelliset oikeudet ovat suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäneiden mielestä toteutuneet.

Aluksi kyselyssä tiedusteltiin taustatietojen lisäksi vastaajien kielitaitoa ja viittomakielen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä, muun muassa kodissa, opiskeluissa ja työpaikalla. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien lasten päivähoidon ja koulun mahdollisesta viittomakielen opetuksesta. Sitten kysyttiin kieli-ilmapiiristä, ennakkoluuloista, häirinnästä ja syrjinnästä liittyen viittomakielen käyttöön. Tämän jälkeen tiedusteltiin, kuinka vastaajan asuinkunnassa saa tietoa ja palveluja viittomakielellä.

Lisäksi vastaajilta kartoitettiin, kuinka hyvin vastaajaa palvellaan omalla kielellä julkisissa palveluissa, kuten terveyden ja sairauden hoitoon liittyvissä asioissa, päivähoitoon liittyvässä asioinnissa, TE-toimiston palveluissa ja Poliisin palveluissa. Seuraavaksi kysyttiin Kelan järjestämistä tulkkauspalveluista, esimerkiksi mitä tulkkausta vastaaja on tilannut Kelasta ja onko tilauksen mukainen tulkkaus järjestynyt. Lopuksi kysyttiin kielellisistä oikeuksista, muun muassa miten hyvin vastaaja tuntee kielelliset oikeutensa, ja miten tärkeinä niitä pitää.

Taustamuuttujina aineistossa ovat syntymävuosi (luokiteltuna), äidinkieli, maakunta, koulutusaste ja ammattiryhmä.

Asiasanat

julkiset palvelut; kielelliset oikeudet; kuulovammaiset; palvelutarpeet; palvelutaso; suomalainen viittomakieli; suomenruotsalainen viittomakieli; tulkkaus; tulkkipalvelut; viittomakieli; viittomat; vähemmistökielet; äidinkieli

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Kielet ja kielitiede (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vähemmistöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Rainò, Päivi (Humanistinen ammattikorkeakoulu)

Rahoittajat

• Oikeusministeriö. Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Itsehallinto ja yhdenvertaisuusyksikkö

Ajallinen kattavuus

2020

Aineistonkeruun ajankohta

2020-09-30 – 2020-10-30

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomalaiset, jotka kokevat viittomakielen ensisijaiseksi kielekseen tai joilla yhtenä kotikielenä on viittomakieli

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poiminta

Tutkimukseen kutsuttiin suomen- ja ruotsinkielisin kirjein väestötietojärjestelmään suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen äidinkielekseen ilmoittaneet henkilöt. Vapaaehtoisesta tutkimukseen osallistumismahdollisuudesta tiedotettiin kohderyhmille myös näiden kieliryhmien etujärjestöjen sekä alueellisten yhdistysten ja Yleisradion valtakunnallisesti välittämien viittomakielisten uutisten kautta. Näin tutkimukseen on voinut osallistua myös muita - niin kuulevia kuin kuuroja ja muita viittomakieliä käyttäviä henkilöitä - jotka eivät ole ilmoittaneet nimenomaan suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä äidinkielekseen väestötietojärjestelmään.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

92 muuttujaa ja 385 havaintoa.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3615 Kielibarometri 2020

Aineiston käytössä huomioitavaa

Vastaajilla on ollut mahdollisuus valita Lime Survey -kyselyalustalle tullessaan joko suomen- tai ruotsinkielinen kyselylomake. Kumpaankin integroitiin vastaavat tekstivastineet suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä. Vastaaja saattoi valita, vastaako hän kirjoitetulla kielellä (suomeksi tai ruotsiksi) vai antaako hän vastauksensa viittomakielellä. Jos valitsi vastaaja valitsi vastata viittomakielellä, hän aktivoi lomakkeessa kuvakkeesta (viittovat kädet+REC) videotallennuksen. Jos vastaaja valitsi vastata viittomakielellä, tästä on muuttujasta teksti "VIDEONAUHOITE SEURAA", jonka jälkeen tarjotaan vastauksen käännös suomeksi seuraavassa muuttujassa. Vastaajat eivät kuitenkaan aina osanneet käyttää tallennusvälinettä.

Aineistosta on Tietoarkistossa luokiteltu syntymävuosimuuttuja (q1) viiden vuoden välein ja yhdistetty 1944 tai aiemmin syntyneet samaan arvoon. Muuttujassa q18_1 Saako lapsesi (hän/he) koulussa opetusta viittomakielellä? on yhdistetty ruotsinkielistä ja suomenkielistä koulua käyvät samaan arvoon. Avoimia vastauksia on anonymisoitu käyttämällä [hakasulkeita] esimerkiksi poistamalla ja karkeistamalla vastaajiin liittyviä tietoja. Lisäksi Tietoarkistossa on poistettu kaikki muu, mikä -tyyppiset avovastaukset tunnisteellisuussyistä.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Rainò, Päivi (Humanistinen ammattikorkeakoulu): Viittomakielibarometri 2020 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2023-09-25). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3684

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Raino, Päivi (2021). Viittomakielibarometri 2020. Tutkimusraportti. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisuja. Selvityksiä ja ohjeita 2021:4. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-860-8

Rainò, Päivi 2021. Teckenspråksbaromtern 2020. Forskningsrapport. Utredningar och anvisningar 2021:5. Helsingfors: Justitieministeriet.

Oikeusministeriö 2021. Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit. Viittomakielisten kokemukset kielellisistä oikeuksista 2020. https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiMDFjZTJkZmItMDY3Mi00NzEyLTkwMmQtN2NlMjQyZWVmODk0IiwidCI6IjdjMTRkZmE0LWMwZmMtNDcyNS05ZjA0LTc2YTQ0M2RlYjA5NSIsImMiOjh9