Tekijät

• Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA)

Asiasanat

COVID-19, Euroopan integraatio, aluepolitiikka, aluevaalit (Suomi), arvot, asenteet, hyvinvointialueet, identiteetti, koronavirukset, talous, tasa-arvo, terveydenhuolto, vaikuttaminen, väestöryhmät

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat koronavirus, aluevaalit, hyvinvointialueiden tehtävät, henkilökohtainen identiteetti sekä maaseudun ja kaupunkien asema.

Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa hallituksen toimia koronavirusepidemian torjumiseksi, politiikkaa, vähemmistöjä, tiedon luotettavuutta ja sananvapautta.

Seuraavaksi kysyttiin, kuinka uhkaavana vastaajat pitävät koronavirusepidemiaa oman, läheisten ja suomalaisten terveyden, talouden ja toimeentulon kannalta. Tiedusteltiin myös, onko vastaaja tehnyt etätöitä pandemian aikana ja miten hän haluaisi työskennellä jatkossa.

Hyvinvointialueisiin liittyen kartoitettiin vastaajien kiinnostusta ja tuntemusta niiden toiminnasta. Kysyttiin myös, millä hallinnon tasolla eri tehtäviä, kuten päivähoito ja varhaiskasvatus, peruskoulu, elinkeinopolitiikka ja julkinen liikenne, tulisi jatkossa pääsääntöisesti järjestää. Lisäksi tiedusteltiin, mitä tapahtuisi jos hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden. Edelleen vastaajat arvioivat, miten terveydenhuolto nykyisin toimii. Kysyttiin myös vastaajien terveydestä ja terveyspalveluiden käytöstä.

Kiinnostusta äänestää aluevaaleissa ja muissa seuraavissa yleisissä vaaleissa kartoitettiin. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen muista keinoista tiedusteltiin. Kysyttiin myös, pitäisikö poliitikon päällekkäisiä tehtäviä rajoittaa. Vastaajat arvioivat eri keinoja edistää asumisen, elinkeinojen ja yrittäjyyden edellytyksiä harvaan asutuilla alueilla sekä maaseudun ja kaupunkien asemaa ja tulevaisuutta. Kartoitettiin myös, miten vastaajat suhtautuvat Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon.

Vastaajien henkilökohtaista identiteettiä ja sen osatekijöitä kartoitettiin useilla kysymyksillä. Kysyttiin myös eri väestöryhmien asemasta sekä mahdollisista ristiriidoista ja vastakohtaisuuksista.

Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.