Tekijät

• Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA)

Asiasanat

Euroopan integraatio, Venäjä-kuva, arvot, asenteet, hyvinvointi, kriisit, kuluttajahinnat, lakko-oikeus, puolustus, robotiikka, tekoäly, turvallisuus, uhat

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat turvallisuus ja erilaisiin uhkiin varautuminen, Suomen mahdollinen liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi, Venäjän toiminta, robotiikan ja tekoälyn vaikutus työhön ja työllisyyteen sekä hyvinvointi.

Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa Suomen kansainvälisiä suhteita, ulkopolitiikkaa, sotilaallista liittoutumista, työelämää ja pandemiaa.

Natoon liittymistä, turvallisuutta ja erilaisiin uhkiin varautumista kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, kuinka suurina uhkakuvina vastaajat pitävät esimerkiksi sotilaallista hyökkäystä Suomeen, kyberiskuja tai hybridivaikuttamista. Vastaajat arvioivat myös henkilökohtaista valmiuttaan erilaisiin toimiin mahdollisessa sotilaallisessa kriisitilanteessa. Edelleen kysyttiin, koska Suomen pitäisi tehdä ratkaisu Natoon liittymisestä tai liittymättä jättämisestä, pitäisikö Nato-jäsenyydestä järjestää kansanäänestys ja mitä hyöty- tai haittavaikutuksia Nato-jäsenyydestä voisi olla. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan nykyistä Venäjä-kuvaa maassamme ja Vladimir Putinin johtaman Venäjän toiminnan uhkaa.

Lisäksi tiedusteltiin, miten vastaajat sopeutuisivat liikennepolttoaineiden kuluttajahintojen korotuksiin. Vastaajat arvioivat myös eri yhteiskunnallisten vallankäyttäjien nykyistä valtaa ja työrauhalainsäädännön muuttamista. Kysyttiin, miten robotit ja tekoäly vaikuttavat vastaajien omaan työhön ja työntekoon. Edelleen kartoitettiin, miten vastaajat suhtautuvat Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon.

Lopuksi kysyttiin luottamuksesta toisiin ihmisiin ja vastaajien omista vaikutusmahdollisuuksista. Kartoitettiin myös, kuinka tyytyväinen vastaaja on elämäänsä ja kuinka toiveikas tai pelokas hän on tulevaisuutensa suhteen.

Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.