Tekijät

• Mielityinen, Laura (Tampereen yliopisto)
• Hautamäki, Sari (Tampereen yliopisto)
• Hakala, Venla (Tampereen yliopisto)
• Ellonen, Noora (Tampereen yliopisto)

Asiasanat

henkinen väkivalta, häirintä, kouluikäiset, koulukiusaaminen, kuritus, lapset (ikäryhmät), nettikiusaaminen, nuoret, perheväkivalta, päihteet, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen käyttäytyminen, vanhempi-lapsisuhde, varallisuusrikokset, väkivaltarikokset

Sisällön kuvaus

Vuoden 2022 Lapsiuhritutkimuksessa selvitettiin peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten elämäntilannetta sekä väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksia. Tarkasteltavina ovat muun muassa lapsiin kohdistuneet tai lähipiirissä tapahtuneet ryöstöt, varkaudet, uhkaukset, pahoinpitelyt, perheväkivalta, kuritusväkivalta, ikätovereiden keskinäinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta ja seksuaalinen kanssakäyminen sekä internetin välityksellä tapahtuva häirintä. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä oppitunnin aikana. Edelliseen keruuseen vuonna 2013 verraten uudistettiin erityisesti digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvaa väkivaltaa mittaavaa osuutta.

Aluksi vastaajalta kysyttiin tietoja kodista, perherakenteesta, vapaa-ajan vietosta, perhe- ja ystäväsuhteista, terveydentilasta sekä mahdollisista päihteiden käyttöä koskevista kokemuksista. Vastaaja sai lisäksi kertoa harrastuksistaan. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin harrastustoiminnan ohjaajan tai valmentajan aloitteesta mahdollisesti tapahtuneista asiattomuuksista, kuten lyömisestä, uhkailemisesta, seksuaaliseen kanssakäymiseen rohkaisemisesta tai päihteiden tarjoamisesta.

Lasten ja nuorten kokemaa rikoksen kohteeksi joutumista kartoitettiin kysymyksillä ryöstöistä, varkauksista, vahingonteoista, pahoinpitelyistä ja niiden yrityksistä sekä uhkauksista. Kokemuksia kartoitettiin kysymällä muun muassa kuinka monta kertaa vastaaja on joutunut edellä mainittujen tekojen uhriksi ja onko hän näiden tekojen seurauksena loukkaantunut. Lisäksi tiedusteltiin tapahtumapaikkaa sekä tekijän sukupuolta, ikää, kansallista alkuperää ja omaa sekä tekijän päihteiden käyttöä. Ikätovereiden ja sisarusten välisiä väkivaltakokemuksia tarkasteltiin kysymyksillä pahoinpitelyistä sekä henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta. Aiempien kysymysten mukaisesti vastaaja sai määritellä tarkemmin kuka tai ketkä olivat tekijöitä sekä missä teot tapahtuivat.

Kyselyssä kartoitettiin myös tilanteita, joissa lapsi on nähnyt jonkun toisen joutuvan väkivallan uhriksi. Liittyen kokemuksiin vanhempien ja lapsien välisistä erimielisyyksistä kysyttiin, onko äiti tai isä muun muassa haukkunut, uhannut väkivallalla, tukistanut tai antanut selkäsaunan riitatilanteessa lapsen kanssa. Vastaajan kokemuksia sukupuolisesta lähentelystä tai kanssakäymisestä tapahtumahetkellä vähintään viisi vuotta itseä vanhempien ihmisten kanssa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, mitä tapahtui, kenen kanssa, minkä ikäisenä ja kuinka monta kertaa. Lisäksi yhdeksäsluokkalaisten vastaajien osalta kartoitettiin seksuaalisia kokemuksia, kuten ensisuudelmaa, seurustelusuhteita ja seksiä, ikätovereiden kanssa.

Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan luokka-aste, sukupuoli, syntymämaa luokiteltuna, kotikieli ja perherakenne sekä äidin ja isän ikäryhmä, syntymämaa luokiteltuna ja koulutustaso.