Kuvailu on saatavilla vain suomeksi (tulossa: englanninkielinen).

FSD3769 Lapsiuhritutkimus 2022

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

  • Kuvailu on saatavilla vain tällä kielellä (tulossa: englanninkielinen)

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Lapsiuhritutkimus 2022

Aineistonumero

FSD3769

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3769

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Mielityinen, Laura (Tampereen yliopisto)
  • Hautamäki, Sari (Tampereen yliopisto)
  • Hakala, Venla (Tampereen yliopisto)
  • Ellonen, Noora (Tampereen yliopisto)

Sisällön kuvaus

Vuoden 2022 Lapsiuhritutkimuksessa selvitettiin peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten elämäntilannetta sekä väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksia. Tarkasteltavina ovat muun muassa lapsiin kohdistuneet tai lähipiirissä tapahtuneet ryöstöt, varkaudet, uhkaukset, pahoinpitelyt, perheväkivalta, kuritusväkivalta, ikätovereiden keskinäinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta ja seksuaalinen kanssakäyminen sekä internetin välityksellä tapahtuva häirintä. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä oppitunnin aikana. Edelliseen keruuseen vuonna 2013 verraten uudistettiin erityisesti digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvaa väkivaltaa mittaavaa osuutta.

Aluksi vastaajalta kysyttiin tietoja kodista, perherakenteesta, vapaa-ajan vietosta, perhe- ja ystäväsuhteista, terveydentilasta sekä mahdollisista päihteiden käyttöä koskevista kokemuksista. Vastaaja sai lisäksi kertoa harrastuksistaan. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin harrastustoiminnan ohjaajan tai valmentajan aloitteesta mahdollisesti tapahtuneista asiattomuuksista, kuten lyömisestä, uhkailemisesta, seksuaaliseen kanssakäymiseen rohkaisemisesta tai päihteiden tarjoamisesta.

Lasten ja nuorten kokemaa rikoksen kohteeksi joutumista kartoitettiin kysymyksillä ryöstöistä, varkauksista, vahingonteoista, pahoinpitelyistä ja niiden yrityksistä sekä uhkauksista. Kokemuksia kartoitettiin kysymällä muun muassa kuinka monta kertaa vastaaja on joutunut edellä mainittujen tekojen uhriksi ja onko hän näiden tekojen seurauksena loukkaantunut. Lisäksi tiedusteltiin tapahtumapaikkaa sekä tekijän sukupuolta, ikää, kansallista alkuperää ja omaa sekä tekijän päihteiden käyttöä. Ikätovereiden ja sisarusten välisiä väkivaltakokemuksia tarkasteltiin kysymyksillä pahoinpitelyistä sekä henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta. Aiempien kysymysten mukaisesti vastaaja sai määritellä tarkemmin kuka tai ketkä olivat tekijöitä sekä missä teot tapahtuivat.

Kyselyssä kartoitettiin myös tilanteita, joissa lapsi on nähnyt jonkun toisen joutuvan väkivallan uhriksi. Liittyen kokemuksiin vanhempien ja lapsien välisistä erimielisyyksistä kysyttiin, onko äiti tai isä muun muassa haukkunut, uhannut väkivallalla, tukistanut tai antanut selkäsaunan riitatilanteessa lapsen kanssa. Vastaajan kokemuksia sukupuolisesta lähentelystä tai kanssakäymisestä tapahtumahetkellä vähintään viisi vuotta itseä vanhempien ihmisten kanssa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, mitä tapahtui, kenen kanssa, minkä ikäisenä ja kuinka monta kertaa. Lisäksi yhdeksäsluokkalaisten vastaajien osalta kartoitettiin seksuaalisia kokemuksia, kuten ensisuudelmaa, seurustelusuhteita ja seksiä, ikätovereiden kanssa.

Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan luokka-aste, sukupuoli, syntymämaa luokiteltuna, kotikieli ja perherakenne sekä äidin ja isän ikäryhmä, syntymämaa luokiteltuna ja koulutustaso.

Asiasanat

henkinen väkivalta; häirintä; kouluikäiset; koulukiusaaminen; kuritus; lapset (ikäryhmät); nettikiusaaminen; nuoret; perheväkivalta; päihteet; seksuaalinen hyväksikäyttö; seksuaalinen käyttäytyminen; vanhempi-lapsisuhde; varallisuusrikokset; väkivaltarikokset

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Lapsiuhritutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Mielityinen, Laura (Tampereen yliopisto)
  • Hautamäki, Sari (Tampereen yliopisto)
  • Hakala, Venla (Tampereen yliopisto)
  • Ellonen, Noora (Tampereen yliopisto)

Rahoittajat

  • Valtioneuvoston kanslia

Ajallinen kattavuus

2022

Aineistonkeruun ajankohta

2022-05-16 – 2022-06-03

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset vuonna 2022

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Tutkimuksen otos laadittiin Tilastokeskuksessa vuoden 2021 koulutietojen perusteella, ja se toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset poimittiin erillisinä otoksina muodostaen yhteensä neljä otosta: suomenkieliset kuudesluokkalaiset, suomenkieliset yhdeksäsluokkalaiset, ruotsinkieliset kuudesluokkalaiset ja ruotsinkieliset yhdeksäsluokkalaiset. Otoksista poistettiin koulut, joissa kuudesluokkalaisia oli alle 6 ja/tai yhdeksäsluokkalaisia alle 10. Näistä neljästä otoskehikosta poimittiin kouluja ositettuina ryväsotantoina ja ne ositettiin aluehallintoviraston ja tilastollisen kuntaryhmän mukaan. Poimittavien koulujen määrän määritti kuudes- tai yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden määrän suhteellinen osuus koko perusjoukosta kyseenomaisessa ositteessa.

Otoksen toisessa vaiheessa ensimmäisessä vaiheessa valituista kouluista poimittiin satunaisesti luokkia niin, että kuudensia luokkia poimittiin yksi, mikäli koulussa oli alle 50 oppilasta, kaksi, mikäli oppilaita oli 50 - 120 ja kolme, mikäli oppilaita oli yli 120. Yhdeksäsluokkalaisten kohdalla poimittiin yksi luokka, mikäli oppilaita oli alle 50, kaksi, mikäli oppilaita oli 50 - 100 ja kolme, mikäli oppilaita oli yli 100. Poiminnan lopputuloksena saatiin otos, jonka koko oli 700 koulua ja 23 049 oppilasta.

Ahvenanmaalla koulut poimittiin ositettuna tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Ositteista poimittiin kolme koulua kuudesluokkalaisista ja kaksi koulua yhdeksäsluokkalaisista, jolloin Ahvenanmaan osalta otos oli viisi koulua. Lopullinen otos edustaa koko Suomen (Manner Suomi ja Ahvenanmaa) suomen- ja ruotsinkielisiä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisia. Otoksen muodosti Tilastokeskus.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

29,6

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

856 muuttujaa ja 6825 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tutkija on tunnisteellisuussyistä poistanut muun muassa tiedon koulusta sekä luokitellut vastaajan asuinalueen.

Tietoarkistossa aineistosta on tunnisteellisuussyistä poistettu suurin osa avomuuttujista sekä muu, mikä -tyyppiset vastaukset. Myös vastaajan ikä ja vanhempien ammatit on poistettu. Lisäksi sisarusten lukumäärät ja vastaajan sekä vanhempien syntymämaat on luokiteltu.

Painokertoimet

Vastausaineiston kullekin vastanneelle muodostettiin kaksi painokerrointa. OTOSPAINO on korottava, eli laskettaessa kokonaismääräestimaatteja tulokset ovat tarkasteltavissa kohdeperusjoukon tasolla. OTOSPAINO voidaan tulkita niin, että kukin vastannut oppilas edustaa painonsa osoittaman määrän oppilaita kohdeperusjoukossa. ANALYYSIPAINO ei sisällä korottavaa vaikutusta, vaan painon arvot vaihtelevat ykkösen molemmin puolin ja painojen summaksi tulee vastausaineiston koko.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Mielityinen, Laura (Tampereen yliopisto) & Hautamäki, Sari (Tampereen yliopisto) & Hakala, Venla (Tampereen yliopisto) & Ellonen, Noora (Tampereen yliopisto): Lapsiuhritutkimus 2022 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2023-11-01). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3769

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Mielityinen, L., Hautamäki, S., Hakala, V., Fagerlund, M. & Ellonen N. 2023. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988-2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:5.

Hakala, Venla (2023). Translasten ja -nuorten perheväkivaltakokemukset. Kriminologia 3 (2), 73-97.

Ellonen, N., Hautamäki, S., Mielityinen, L., Hakala, V., Laajasalo, T. & Pekkarinen E. (2023) Lasten väkivallantekojen kuvaamista on tutkittava. Yhteiskuntapolitiikka 1/2023.

Hakala, V., Mielityinen, L. & Ellonen, N. (2023) Lasten kokemukset väkivaltakyselyyn vastaamisesta. Yhteiskuntapolitiikka, hyväksytty julkaistavaksi.

Mielityinen, L., Hautamäki, S., Hakala, V. & Fagerlund, M. (2023) Toimintarajoitteita kokevien lasten hyvinvointi ja väkivaltakokemukset. Teoksessa Terveys ja lapsen oikeudet. Toim. Annaleena Aira, Merike Helander, Elina Pekkarinen & Terhi Tuukkanen. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2023:7.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.