Aineiston nimi

Työolobarometri 2022

Aineistonumero

FSD3784

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3784
https://doi.org/10.60686/t-fsd3784

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Sisällön kuvaus

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina.

Aluksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Kysyttiin myös, vaikutetaanko työpaikalla osaamisen kehittämiseen ja työympäristön turvallisuuteen. Edelleen kartoitettiin työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen.

Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta, etätyöstä ja työajan joustoista. Edelleen pyydettiin ottamaan kantaa erilaisiin esihenkilöä koskeviin väittämiin. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin, työskentelypaikkaan tai työpaikan toiminnan kehittämiseen. Vastaajat kertoivat, käyttävätkö he työssään digitaalisia työvälineitä, kuten sosiaalista mediaa.

Vastaajilta tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, sukupuoleen tai ikään. Lisäksi kysyttiin fyysisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kohtaamisesta. Kartoitettiin myös työkykyyn ja työhön liittyviä tuntemuksia kuten stressiä, uupumusta, innostusta ja yhteisöllisyyttä. Edelleen käsiteltiin työn kuormittavuutta ja vastaajan oman työpaikan säilymisen varmuutta. Lopuksi kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan.

Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työsuhteen pysyvyys ja kesto, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala ja työaika.

Asiasanat

ammatillinen kehitys; etätyö; joustotyö; palkansaajat; palkat; tulevaisuudenodotukset; työelämä; työhyvinvointi; työkyky; työn kuormittavuus; työolot; työpaikkaväkivalta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Rahoittajat

• Työ- ja elinkeinoministeriö

Ajallinen kattavuus

2022

Aineistonkeruun ajankohta

2022-08-08 – 2022-10-13

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Kyselyn otos muodostettiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen vastanneista 18-64-vuotiaista työllisistä palkansaajista. Otokseen poimittiin noin 2500 tällaista palkansaajaa. Työolobarometrin vastaajien säännöllinen työaika on vähintään kymmenen tuntia viikossa. Työvoimatutkimuksen otos poimittiin ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta. Työvoimatutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan yhteensä viisi kertaa 15 kuukauden aikana. Yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet mukaan tutkimukseen eri aikoina.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

72,2

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Menetelmämuutosten vuoksi vuosien 2021 ja 2022 tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempien vuosien barometrien kanssa. Vertailtavuuteen vaikuttavat tiedonkeruutavan (verkkokyselyt ja puhelinhaastattelut) ja lomakkeen muutokset. Lisäksi kohdeväestö on aiempaa laajempi, kun barometriin on voinut vastata suomen lisäksi ruotsiksi tai englanniksi. Vuodet 2021 ja 2022 ovat keskenään vertailukelpoisia.

Tietoarkistoon toimitettu aineisto ei sisällä kerättyjä rekisteritietoja: koulutusaste ja aluetiedot.

Painokertoimet

Aineistolle on laskettu painokerroin tb_paino, joka korjaa aineiston rakenteen vinoumaa sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, suuralueen, koulutusasteen, kielen, palkansaajan sosioekonomisen aseman sekä tulorekisterin pohjalta muodostetun palkkadesiilin mukaan. Painotettu aineisto vastaa työvoimatutkimuksen perusteella estimoitua kohdeväestöä eli vähintään 10 tuntia viikossa työskenteleviä palkansaajia. Samanlainen painokerroin oli käytössä myös vuonna 2021.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2022 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2023-10-04). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3784

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2023). Työolobarometri 2022. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:13.

Hanhineva, Nelli (2023) Työn laatu työn imun selittäjänä suomalaisilla palkansaajilla. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202403112322

Tulokas, H., & Ollila, R. (2024). Työssä opiskelun ja oppimiskulttuurin yhteys työhyvinvoinnin kokemiseen. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202402061756.

Korkeakoski, Pinja (2024). Työuupumus ja yhteisöllisyys nuorilla aikuisilla. Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Saukkonen, Rasmus (2024) Työskentely kotoa käsin: etätyön nousu ja vaikeudet koronapandemian aikana. Yhteiskuntapolitiikan kandidaatin tutkielma. Joensuu, Itä-Suomen yliopisto.

Paasiviita, Nea (2024) Työpaikalla koettujen oppimismahdollisuuksien yhteys työn imun kokemuksiin. Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405065389

Palonen, Julia (2024). Etätyöskentely ja työhyvinvointi : Kvantitatiivinen tutkimus etätyöskentelyn ja työhyvinvoinnin yhteyksistä. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056525