Tekijät

• Pösö, Tarja (Tampereen yliopisto)

Asiasanat

arviointi, hyvinvointi, kokemusasiantuntijat, lapsen etu, lapset (ikäryhmät), lastensuojelu, moniammatillisuus, nuoret, palvelujärjestelmät, perheet, perhetyö, sosiaalipalvelut, sosiaalityö, sosiaalityöntekijät, tukeminen

Sisällön kuvaus

Aineisto koostuu lapsiperhepalveluihin ja lastensuojeluun liittyvistä yksilö- ja ryhmähaastatteluista. Haastatteluissa käsitellään lapsen hyvinvoinnin arviointia ja siihen liittyvää prosessia tilanteissa, joissa keskeistä on kysymys siitä, onko kyse ”lastensuojeluasiasta”. Aineistoa on kerätty lastensuojelun ammattilaisilta ja esihenkilöiltä eri kuntaorganisaatioista sekä lastensuojelun asiakaskehittäjiltä ja kokemusasiantuntijoilta. Kokemusasiantuntijoina on nuoria aikuisia, joilla itsellään on kokemusta lastensuojelusta, sekä vanhempia, joiden lapsella on asiakaskokemusta lastensuojelusta.

Haastattelut koostuvat neljästä eri haastattelurungosta, jotka on kukin kohdistettu omalle kohderyhmälle. Kohderyhmiä ovat lastensuojelun ammattilaiset, esihenkilöt sekä kokemusasiantuntijat eli nuoret ja heidän vanhempansa. Ammattilaisille suunnatussa haastattelussa lähdettiin liikkeelle esittämällä haastateltaville kuvitteellinen tilanne perheneuvolan psykologin yhteydenoton taustalla. Seuraavat kysymykset käsittelevät sitä, mitä tästä yhteydenotosta voisi seurata. Ensimmäiseksi haastateltavilta kysyttiin kuvitteelliseen tilanteeseen liittyvästä arviointisuunnasta ja arvioinnin tekemisestä. Heiltä tiedusteltiin, kenen asiassa he mahdollisesti ryhtyisivät tekemään arviointia, ketkä arviointia tekisivät omassa organisaatiossa ja keitä he pyrkisivät ottamaan arviointiprosessiin mukaan. Lisäksi ammattilaisilta tiedusteltiin, onko heillä käytössä jokin toimintaa ohjaava arviointimalli tai ohjeistus. Tämän jälkeen käsiteltiin tarkemmin arvioitsijaan liittyviä tekijöitä, kuten henkilökohtaista näkemystä siitä, miten asiassa ensimmäiseksi etenisi.

Kolmannessa osiossa käsitellään kuvitteellisen tilanteen lapsiin ja perheeseen liittyviä tekijöitä. Haastateltavilta kysyttiin, mitkä tiedot tai tekijät vaikuttaisivat siihen, että tilanteessa päädytään orientoitumaan sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Tämän jälkeen keskityttiin käsittelemään organisaatiota ja palvelujärjestelmää. Kysymykset liittyivät esimerkiksi siihen, miten käytössä olevat palvelut vaikuttavat arviointiin sekä miten eriävät näkemykset lapsen edun mukaisesta toiminnasta ratkaistaan. Lopuksi haastateltavilta tiedusteltiin, miten he pyrkisivät varmistamaan sen, että arviointi tehtäisiin lapsen edun mukaisesti, ja mitkä tekijät saattavat haastaa lapsen edun mukaista arviointia.

Taustatietoina ovat haastateltavan rooli ja työntekijöiden kohdalla mahdollinen tieto työtiimistä, esihenkilöasemasta sekä ammattinimikkeestä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.