Tekijät

• Kinnunen, Maarit (Lapin yliopisto)

Asiasanat

COVID-19, elämyspalvelut, epäasiallinen kohtelu, festivaalit, häirintä, kulttuuritapahtumat, mielipiteet, musiikki, ohjelmistot (taiteet), populaarimusiikki, syrjintä, tapahtuma-ala

Sisällön kuvaus

Festivaalibarometri on toistettava tutkimus, jonka tarkoituksena on ollut koota tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa. Vuonna 2022 mukana oli myös kysymyksiä liittyen koronapandemiaan. Aineisto sisältää myös avokysymyksiä, joiden vastaukset soveltuvat laadulliseen analyysiin. Vuoden 2022 osalta toteuttajina toimivat LiveFIN ry, Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä seuraavat 24 festivaalia: Blockfest, Flow Festival, Himos Juhannus, Ilosaarirock, Karmarock, Kesärauha, Kuopiorock, Nummirock, Pori Jazz, Porispere, Provinssi, Qstock, RMJ, Rockfest, Ruisrock, Sideways, Suomipop Festivaali Jyväskylä, Suomipop Festivaali Oulu, Tammerfest, Tikkurila Festivaali, Tuska Open Air Metal Festival, Työväen Musiikkitapahtuma, Wanaja Festival ja Weekend Festival.

Kyselyn ensimmäisessä osiossa vastaajaa pyydettiin vastaamaan kysymyksiin ajatellen yhtä festivaalia, jolle hän oli osallistunut vuonna 2022. Valittuun festivaaliin liittyen kysyttiin vastaajan tyytyväisyyttä festivaaliin ja pyydettiin arvioimaan sen eri osa-alueita, kuten ohjelmistoa ja palveluita. Seuraavaksi kysyttiin, paljonko rahaa vastaaja käytti festivaalialueella ja sen ulkopuolella.

YYleisemmässä osassa kyselyä vastaajaa pyydettiin arvioimaan mielipiteitään festivaalikuluttamisesta ylipäätään. Kysyttiin esimerkiksi, kenen kanssa vastaaja käy musiikkifestivaaleilla ja mikä saisi vastaajan osallistumaan festivaaleille useammin. Yksin käyviltä kysyttiin tarkennuskysymyksiä: miksi vastaaja käy festivaaleilla, miltä tuntuu käydä yksin festivaaleilla ja mitä hän saa irti festivaaleilla käymisestä. Edelleen kartoitettiin festivaalielämyksen kannalta tärkeitä asioita liittyen muun muassa esiintyjiin ja ohjelmistoon, ruokailu- ja anniskelupalveluihin ja festivaalialueeseen.

Seuraavaksi kysyttiin vastaajien todennäköisyyttä osallistua festivaaleille tulevina vuosina ja kartoitettiin avokysymyksellä syitä siihen, miksi osallistumista pidetään epätodennäköisenä. Vastaajat kertoivat myös, minkä verran he olisivat valmiita maksamaan festivaalilipuista, ruuasta ja majoituksesta. Vastaajilta kysyttiin, olivatko he kokeneet epäasiallista käytöstä tai häirintää musiikkifestivaaleilla Suomessa edellisen viiden vuoden aikana. Vastaajat kertoivat, kuuluivatko he johonkin aliedustettuun ryhmään tai vähemmistöön. Lisäksi selvitettiin mieluisimpia musiikkityylejä sekä vastaajan suhdetta musiikkiin. Lopuksi vastaajat kertoivat, onko koronapandemia vaikuttanut suhtautumiseen elävän musiikin tapahtumiin.

Taustamuuttujina ovat syntymävuosi, sukupuoli, suurimmat kaupungit, maakunta, koulutus, ammattiryhmä, yhteiskuntaluokka ja vuositulot. Kyselyn avulla voidaan tehdä ajallista vertailua sarjan muihin aineistoihin, sillä useampana vuonna vastanneet voidaan yhdistää id-muuttujan avulla.