Kuvailu on saatavilla vain suomeksi (tulossa: englanninkielinen).

FSD3988 Viha ja julkisuus: media-alan ammattilaisten kysely 2020

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

  • Kuvailu on saatavilla vain tällä kielellä (tulossa: englanninkielinen)

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Viha ja julkisuus: media-alan ammattilaisten kysely 2020

Aineistonumero

FSD3988

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3988
https://doi.org/10.60686/t-fsd3988

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
  • Latikka, Rita (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
  • Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
  • Savela, Nina (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)

Sisällön kuvaus

Aineistossa kartoitetaan media-alan ammattilaisten kokemuksia vihasta ja häirinnästä. Lisäksi selvitetään vastaajien sosiaalisen median käyttöä sekä yleistä hyvinvointia.

Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien sosiaalisen median käyttötottumuksia. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka usein he julkaisevat sisältöä eri sosiaalisen median palveluihin. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen median käyttöä työssä ja työnantajan suhtautumista julkiseen sosiaalisen median käyttöön. Seuraavaksi kartoitettiin työn vuoksi koettua häirintää ja vihaa sekä näiden vaikutuksia vastaajien toimintaan ja hyvinvointiin. Vastaajilta kysyttiin myös tunsivatko he tekijän ja ilmoittivatko he tapahtuneesta jollekin taholle. Lisäksi selvitettiin huolta mahdollisen häirinnän tai maalittamisen kohteeksi joutumisesta. Kyselyn lopussa käsiteltiin työhyvinvointia, työn imua ja sosiaalista tukea. Vastaajilta kysyttiin myös yleisestä hyvinvoinnista, onnellisuudesta sekä psyykkisen kuormittuneisuuden kokemuksista.

Kyselyn kokeellisessa osiossa selvitettiin, miten vastaajat suhtautuvat kuvitteellisen henkilön sosiaalisessa mediassa saamaan tappouhkaukseen uhrin läheisyyden perusteella. Vastaajilta kysyttiin, millaisia reaktioita tapahtuma heissä herättää, ja miten tappouhkauksen saaneen henkilön kannattaisi toimia.

Kyselyssä on käytetty seuraavia mittareita: Big Five Inventory BFI-S (Persoonallisuus), Eyesenck Impulsivity Scale EIS (Impulsiivisuus), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat), Single-Item Self-Esteem SISE (Itsetunto), State-Trait Anxiety Inventory STAI-6 (Ahdistuneisuus), Trauma Screening Questionnaire TSQ (Psyykkisten traumaoireiden seulonta) ja Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari).

Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, siviilisääty, koulutustaso, pääasiallinen toiminta, media-alan alue, jolla työskentelee sekä tieto siitä, kuinka usein vastaaja esiintyy työnsä puolesta televisiossa, radiossa tai lehdissä.

Asiasanat

Internet; digitaalinen väkivalta; henkinen hyvinvointi; häirintä; media-ala; mediayhtiöt; nettikiusaaminen; sosiaalinen media; sähköinen viestintä; työelämä; työhyvinvointi; työn imu; työn sisältö; verkkoyhteisöt; vihapuhe

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
  • Latikka, Rita (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
  • Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
  • Savela, Nina (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)

Rahoittajat

  • Helsingin Sanomain Säätiö

Ajallinen kattavuus

2020

Aineistonkeruun ajankohta

2020-10-27 – 2020-12-08

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Media-alan ammattilaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Tutkimukseen osallistui suomalaisia media-alan ammattilaisia suurista mediataloista. Mediatalojen valinnassa huomioitiin mahdollisimman hyvä alueellinen kattavuus. Osallistujien rekrytointi toteutettiin yhteistyössä mediatalojen ja Suomen Journalistiliiton kanssa. Kysely oli avoinna verkossa, ja se oli saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Kaikkiaan 3 698 ammattilaista sai sähköpostitse kutsun osallistua kyselyyn, joista 695 vastasi. Otos on lähellä saatavilla olevia tilastoja suomalaisista toimittajista. Suurin osa osallistujista työskentelee vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa, ja freelancereita tai yrittäjiä oli vähemmän, mikä selittyy rekrytoinnin painottumisella mediataloihin. Osallistujia saatiin kaikilta Suomen alueilta.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Kontrolloitu koe: virtuaalinen koe

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

18,79

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

280 muuttujaa ja 695 havaintoa.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3986 Viha ja julkisuus: yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökunnan kysely 2019-2020

FSD3987 Viha ja julkisuus: kunnanvaltuutettujen kysely 2019-2020

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tutkijat ovat tunnisteellisuussyistä poistaneet aineistosta avovastaukset sekä luokitelleet syntymävuodet ikäryhmiksi.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto) & Latikka, Rita (Tampereen yliopisto) & Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto) & Savela, Nina (Tampereen yliopisto): Viha ja julkisuus: media-alan ammattilaisten kysely 2020 [data]. Dataversio 1.0 (2025-10-14). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3988; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3988

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Celuch, M., Oksa, R., Ellonen, N., & Oksanen, A. (2023). Self-censorship among online harassment targets: The role of support at work, harassment characteristics, and the target's public visibility self-censoring. Information, Communication & Society, 27(11), 2171-2190. https://doi.org/10.1080/1369118X.2023.2289978

Celuch, M. (2024). Aftermath of Abuse on the Internet: Reactions of targets and bystanders to online harassment. Sosiaalipsykologian väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3586-1

Celuch, M., Latikka, R., Oksa, R., & Oksanen, A. (2023). Online harassment and hate among media professionals: Reactions to one's own and others' victimization. Journalism & Mass Communication Quarterly, 100(3), 619-645, https://doi.org/10.1177/10776990221148987

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.