Aineiston nimi

Kansalaismielipide: Suhtautuminen ruotsin kieleen, suomenruotsalaisiin ja ruotsinkieliseen kulttuuriin 2023

Aineistonumero

FSD4017

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD4017
https://doi.org/10.60686/t-fsd4017

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO)
• Vento, Isak (Åbo Akademi)
• Lindell, Marina (Åbo Akademi)

Sisällön kuvaus

Aineisto kartoittaa suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten välisiä asenteita ja ruotsinkielisen kulttuurin kuluttamista Suomessa. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aineisto sisältää myös vuoden 2021 kyselykierroksen vastaukset.

Vuoden 2023 kyselyyn on voinut vastata suomen tai ruotsin kielellä, ja osa kysymyksistä poikkesi hieman toisistaan vastauskielen mukaan. Kyselyn alussa vastaajaa pyydettiin ottamaan kantaa eri väittämiin, jotka koskivat muun muassa ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin kielen opiskelua, suomenruotsalaisia koskevia mielikuvia sekä kieliryhmien välisiä suhteita. Lisäksi vastauskielestä riippuen, vastaajaa pyydettiin arvioimaan joko omaa ruotsin tai suomen kielen taitotasoaan kouluarvosana-asteikolla. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajan näkemyksiä ruotsinkielisen koulutuksen tasosta suhteessa suomenkieliseen koulutukseen.

Seuraavaksi selvitettiin suomenkielisten vastaajien osallistumista ruotsinkielisiin kulttuuritapahtumiin sekä heidän kotiympäristössään tapahtuvaa ruotsinkieliseen kulttuuriin tutustumista. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka usein he ovat osallistuneet ruotsinkielisiin kulttuuritapahtumiin, minkä kulttuurin osa-alueiden tapahtumiin osallistuminen on kohdistunut sekä millaisia ruotsinkielisiä kulttuurisisältöjä he ovat kuluttaneet kotiympäristössään. Niiltä vastaajilta, joilla ei ollut aiempaa kokemusta, tiedusteltiin halukkuutta osallistua tai tutustua ruotsinkieliseen kulttuuriin tulevaisuudessa.

Tämän jälkeen kyselyssä kartoitettiin ruotsin kielen käyttöön liittyviä kokemuksia ja asenteita, kuten suhtautumista niin sanottuun pokkaruotsiin, kielen vaihtamiseen keskustelutilanteissa sekä kaksikieliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi kyselyssä selvitettiin vastaajan näkemyksiä Suomen tulevaisuuden kieli- ja kulttuurikehityksestä sekä Ahvenanmaan asemaan liittyvistä kysymyksistä. Lopuksi aineistossa tarkastellaan eri väittämien avulla vastaajan suhtautumista Suomen ruotsalaiseen kansanpuolueeseen (RKP), sen hallitusosallistumiseen ja koettuun vaikutusvaltaan sekä sitä, miten puolueen toiminta vaikuttaa tai koetaan vaikuttavan suomenkielisten vastaajien suhtautumiseen ruotsinkielisiin suomalaisiin.

Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, kieli, ikäryhmä, kuntatyyppi, onko lapsia, tilastollinen kuntaryhmitys ja kielisuhde.

Asiasanat

asenteet; hallituspolitiikka; kaksikielisyys; kieli ja kielet; kielipolitiikka; koulutus; kulttuuri; kulttuuritapahtumat; mielipiteet; opetus; ruotsin kieli; ruotsinkieliset; suomenkieliset; suomenruotsalaiset; suomenruotsalaisuus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Kielet ja kielitiede (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kulttuuritoiminta ja -osallistuminen, mielipiteet kulttuurista (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

FIRIPO Kansalaismielipide

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Kerääjät

• Kansalaismielipide

Rahoittajat

• Kansalaismielipide-paneelin rahoittaja: Suomen Akatemia (345714)
• Tutkimushankkeen rahoittaja: Svenska kulturfonden
• Tutkimushankkeen rahoittaja: Svenska Litteratursällskapet i Finland (SLS)

Ajallinen kattavuus

2023

Aineistonkeruun ajankohta

2023-08-30 – 2023-09-20

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Täysi-ikäiset suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Noin 70 prosenttia paneelin osallistujista on rekrytoitu erilaisilla todennäköisyysotannan menetelmillä. Loput osallistujat rekrytoitiin ei-todennäköisyysotannalla.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

51,7

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

126 muuttujaa ja 4666 havaintoa.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3976 Kansalaismielipide: Suhtautuminen ruotsin kieleen, suomenruotsalaisiin ja ruotsinkieliseen kulttuuriin 2021

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistoon on yhdistetty aiemman keruukerran, vuoden 2021 data, jotta samojen vastaajien eri keruukerroilla antamien vastausten yhdistäminen olisi mahdollista. Vuonna 2021 kerätty kysely on talletettu Tietoarkistoon aiemmin tunnisteella "FSD3976 Kansalaismielipide: Suhtautuminen ruotsin kieleen, suomenruotsalaisiin ja ruotsinkieliseen kulttuuriin 2021". Vuonna 2021 kerätyn kierroksen muuttujissa on datassa alkuliite W1 ja vuonna 2023 kerätyn kierroksen muuttujissa W2. Tässä datatiedostossa muuttujissa W1 on muutama vastaaja vähemmän, kuin aiemmin tallennetun FSD3976-aineiston muuttujissa, koska nämä vastaajat ovat eronneet paneelista, eikä heidän tietojaan ole säilytetty.

Aineistosta on tunnisteellisuussyistä tutkijan toimesta poistettu vastaukset avoimiin kysymyksiin.

Painokertoimet

Aineisto sisältää neljä painokerrointa: w1_weight, w2_weight, w2_sv_weight, combined_weight. Painomuuttuja w1_weight painottaa ensimmäisen kierroksen vastaajien sukupuolen, iän ja koulutustason mukaan ja painomuuttuja w2_weight puolestaan toisen kierroksen. Painomuuttuja w2_sv_weight painottaa toisen kierroksen ruotsinkielisten vastaajien sukupuolen, iän ja koulutustason mukaan. Painomuuttuja combined_weight painottaa kummankin kierroksen kaikkien vastaajien sukupuolen, iän ja koulutustason mukaan. Kaikki painomuuttujat on rajattu arvoon 5.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO) & Vento, Isak (Åbo Akademi) & Lindell, Marina (Åbo Akademi): Kansalaismielipide: Suhtautuminen ruotsin kieleen, suomenruotsalaisiin ja ruotsinkieliseen kulttuuriin 2023 [data]. Dataversio 1.0 (2026-02-18). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd4017; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD4017

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Eklund, Jesper, and Marina Lindell. 'Två Språkgrupper, Olika Förtroende?: En Jämförande Analys Av Det Generaliserade Förtroendet Hos Den Svensk- Och Finskspråkiga Befolkningen i Finland.” Politiikka 66, no. 4 (2024). https://doi.org/10.37452/politiikka.143539.