Aineiston nimi

Varhaiskasvatus ja koronapandemia -kysely 2020-2021

Aineistonumero

FSD4047

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD4047
https://doi.org/10.60686/t-fsd4047

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Alasuutari, Maarit (Jyväskylän yliopisto)
• Sulkanen, Mimmu (Jyväskylän yliopisto)
• Räikkönen, Eija (Jyväskylän yliopisto)
• Lammi-Taskula, Johanna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Närvi, Johanna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Sisällön kuvaus

Kyselyllä kartoitettiin noin viisivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon järjestelyitä, varhaiskasvatuksen palveluita, terveyttä ja kehitystä sekä perheen arkea koronapandemian aikana. Kyselyssä huoltajilta kysyttiin näihin teemoihin liittyviä asioita kolmen ajankohdan osalta: vastaushetkeltä (marraskuu 2020-tammikuu 2021), kevään 2020 koronapoikkeusajalta sekä poikkeusaikaa edeltäneeltä tammikuulta 2020.

Aluksi selvitettiin lapsen hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyjä eri ajankohtina, vastaajan tyytyväisyyttä järjestelyihin, niissä tapahtuneita muutoksia sekä syitä muutoksille. Lisäksi tarkasteltiin vastaajan työtilannetta ja siinä koronapoikkeusaikana tapahtuneita muutoksia, kuten työpaikan vaihtumista, työajan muutoksia ja etätyön lisääntymistä.

Seuraavaksi tarkasteltiin vastaajan ja lapsen terveyttä sekä perheelle suunnattujen palveluiden käyttöä. Vastaajalta kysyttiin myös työn ja perheen yhteensovittamisesta, puolisoiden välisestä työnjaosta ja vanhemmuudesta. Lopuksi vastaajalta kysyttiin näkemyksiä koronapandemiasta sekä varhaiskasvatuksen toimenpiteistä pandemia-aikana.

Taustatietoina ovat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, paikkakuntatyyppi, maakunta, siviilisääty, perhemuoto ja kotitalouden tulot sekä vastaajan ja puolison koulutus, pääasiallinen toiminta ja työhön liittyvät tiedot. Viisivuotiaan lapsen taustatietoina ovat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi ja asumisen järjestelyt.

Asiasanat

COVID-19; hyvinvointi; lapset (ikäryhmät); lapset (perheenjäsenet); lapsiperheet; lastenhoito; perhe-elämä; päivähoito; työ; vanhemmat; vanhemmuus; varhaiskasvatus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Lapset (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Kerääjät

• Jyväskylän yliopisto
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Rahoittajat

• Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM/481/520/2020)

Ajallinen kattavuus

2020 – 2021

Aineistonkeruun ajankohta

2020-11-16 – 2021-01-15

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perhe

Perusjoukko/otos

Joensuun, Kajaanin, Kemin, Lappeenrannan, Mikkelin, Rovaniemen, Tornion ja Vaasan kuntien kaikki vanhemmat ja huoltajat sekä puolet Turun alueen vanhemmista ja huoltajista, joilla on 1.10.2014-30.9.2015 syntynyt lapsi (pois lukien monikkoperheiden vanhemmat), sekä kaikki vuonna 2019 Childcare‑kyselytutkimukseen osallistuneet ja jatkotutkimukseen halukkuutensa ilmaisseet vanhemmat.

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poiminta

Tutkimuksen otanta koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa otantaan valittiin harkinnanvaraisesti kevään 2020 koronatilanteen perusteella kuntia, joissa vahvistettujen koronatartuntojen määrä oli vähäinen sekä kuntia, joissa koronatartuntoja oli runsaasti. Samalla pyrkimyksenä oli valita kuntia mahdollisimman laajasti maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Näin ollen otoskunniksi valittiin Joensuu, Kajaani, Kemi, Lappeenranta, Mikkeli, Rovaniemi, Tornio, Turku ja Vaasa. Otokseen valittiin näistä kunnista Turkua lukuun ottamatta kaikki 1.10.2014-30.9.2015 välisenä aikana syntyneiden eli noin viisivuotiaiden lasten vanhemmat ja huoltajat. Turkulaisten vanhempien joukosta tehtiin erillinen osittainen satunnaisotanta siten, että postinumeron mukaan järjestettyjen rekisteritietojen joukosta poimittiin joka toisen lapsen vanhemmat kutsuttaviksi vastaamaan kyselyyn. Vanhempien rekisteritiedot saatiin Digi- ja väestötietovirastosta lokakuussa 2020. Järjestelmäpäivitysten vuoksi rekisteritietoja ei saatu niiden lasten vanhemmista, jotka asuivat eri osoitteessa kuin lapsi. Kaiken kaikkiaan tässä otoksen ensimmäisessä osassa vanhempia oli yhteensä 7227 edustaen 4261 lasta.

Toinen osa otoksesta muodostui CHILDCARE -tutkimushankkeen vuonna 2019 toteuttaman kyselytutkimuksen vastaajista. CHILDCARE-hankkeen kysely oli suunnattu samalla aikavälillä syntyneiden lasten vanhemmille. Tähän kyselyyn kutsuttiin vastaamaan ne vanhemmat, jotka olivat antaneet hankkeen vuoden 2019 kyselyssä suostumuksensa jatkokyselyn lähettämiseen. Näitä vanhempia oli otoksessa yhteensä 1609, ja heillä oli yhteensä 1286 noin viisivuotiasta lasta. Vanhempien nimet ja henkilötunnukset poimittiin vuoden 2019 vastaajarekisteristä tämän kyselytutkimuksen otosta varten. Vanhempien päivitetyt osoitetiedot saatiin Digi- ja väestötietovirastosta lokakuussa 2020.

Kutsu osallistua kyselyyn lähetettiin yhteensä 8836 vanhemmalle, joilla oli yhteensä 5648 noin viisivuotiasta lasta. Kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä Webropol-ohjelmalla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä paperilomakkeella suomeksi marraskuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Aluksi kyselyyn kutsuttaville lähetettiin postitse kutsu osallistua verkkokyselyyn. Muistutuskirjeitä lähetettiin kaksi, joista jälkimmäisen mukana myös suomenkielinen paperinen kyselylomake. Kyselyyn vastasi lopulta 1850 vanhempaa 1603 lapselta. Vanhempikohtainen vastausosuus on 20,9 % ja lapsikohtainen vastausosuus 28,4 %.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

20,9

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

317 muuttujaa ja 1850 havaintoa.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD3578 Varhaiskasvatuskysely 2019

Aineiston käytössä huomioitavaa

Puuttuvan tiedon arvo −1 kuvastaa datassa pääosin sitä, että vastaaja ei ole vastannut kysymykseen lainkaan. Osa vastaajista on valinnut useita vaihtoehtoja kysymyksiin, joihin kyselylomakkeen ohjeiden mukaan olisi pitänyt valita vain yksi. Tutkija on koodannut tällaiset vastaukset puuttuvaksi tiedoksi (−1) muuttujissa k10-patteri, k12-patteri, k15, k18, k20, k21, k23, k24, k25, k26, k60_1 ja k60_2. Edellä kuvatun lisäksi joissakin tapauksissa dataan on jätetty tuplavastauksista äärimmäisempi arvo tai, jos toinen vastauksista on ollut ”ei koske meitä / en osaa sanoa”, tämä arvo on säilytetty. Puuttuva tieto arvolla 0 puolestaan kuvaa tilanteita, joissa vastaaja ei ole valinnut kyseistä kohtaa kyseisessä kysymyksessä, tai paperilomakkeilla annettuja virheellisiä tuplavastauksia, jotka on määritelty puuttuvaksi tiedoksi. Muuttujat, joiden nimen lopussa on K‑kirjain (esim. k33_1K), ovat jollakin tavalla tutkijan korjaamia.

Tutkija on suunnitellut aineiston anonymisoinnin ja luokitellut seuraavat muuttujat tunnisteellisuussyistä: vastaajan ikä (ika_5lk), vastaajan sivilisääty (k3_K), vastaajan ja puolison pääasiallinen toiminta (k10- ja k12-muuttujapatterit) 5-vuotiaan hoitojärjestely (k29- ja k38-muuttujapatterit), 5-vuotiaan varhaiskasvatuspaikka (K50_3lk) ja vastaajan synnyinmaa (k86_2lk). Lisäksi tutkija on poistanut osan avovastauksista sekä luokitellut osan "Muu, mikä?" -tyyppisistä avovastauksista kysymyksen muihin vastausluokkiin.

Tietoarkistossa on tutkijan suunnitelmaa noudattaen poistettu tunnisteellisuussyistä loput avovastaukset sekä puolison sukupuolta (kysymys 4) ja 5-vuotiaan kehityksen tai terveyden haasteen aluetta (kysymys 63) kuvaavat muuttujat. Lisäksi Tietoarkistossa on yhdistetty lasten ikää ja määrää koskevia muuttujia, ja lasten lukumäärät on näissä top‑koodattu.

Kysymystä 66. vastaava muuttujapatteri on poistettu datasta Tietoarkistossa, koska Survey of Children's Individual Differences (SIDCA) -mittarin käyttö on luvanvaraista.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Alasuutari, Maarit (Jyväskylän yliopisto) & Sulkanen, Mimmu (Jyväskylän yliopisto) & Räikkönen, Eija (Jyväskylän yliopisto) & Lammi-Taskula, Johanna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) & Närvi, Johanna (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Varhaiskasvatus ja koronapandemia -kysely 2020-2021 [data]. Dataversio 1.0 (2026-03-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd4047; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD4047

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Sulkanen, M., Alasuutari, M., Närvi, J., & Lammi-Taskula, J. (2021). Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana : Osaraportti 1: Aineistonkeruu, metodit ja vastaajat. Jyväskylän yliopisto. JYU Reports, 4. https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/4

Julkaisut aineistosta

Auvinen, J. & Hotakainen, J. (2022). Varhaiskasvatusikäisten lasten vanhempien työn ja perheen yhteensovittaminen koronapandemian aikana. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202205202803

Kannel, L., Räikkönen, E., & Alasuutari, M. (2025). Social Competence of 5-year-olds during Societal Crisis. Early Childhood Education Journal. https://doi.org/10.1007/s10643-025-01974-z

Moilanen, S., Räikkönen, E., Lammi-Taskula, J., Duvander, A.-Z., & Alasuutari, M. (2024). Do parenthood worries impede the birth of a second child? Differences according to the parent's gender and spousal support in Finland. Journal of Family Research, 36, 103-125. https://doi.org/10.20377/jfr-968

Pajula, R. (2022). Viisivuotiaiden lasten vanhempien kokemukset hyvinvoinnistaan varhaiskasvatuksen sulkutoimenpiteiden aikana 2020. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202205242881

Sulkanen, M., Alasuutari, M., & Saranko, L. (2021). Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana : Osaraportti 2: Noin viisivuotiaiden hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyt. Jyväskylän yliopisto. JYU Reports, 9. https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/9

Sulkanen, M., Alasuutari, M., Närvi, J., & Lammi-Taskula, J. (2021). Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana : Osaraportti 1: Aineistonkeruu, metodit ja vastaajat. Jyväskylän yliopisto. JYU Reports, 4. https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/4

Sulkanen, M., Räikkönen, E., & Alasuutari, M. (2022). Kotiin jääneiden lasten huomiointi päiväkodeissa kevään 2020 covid-19-poikkeusolojen aikana. Kasvatus, 53(5), 451-466. https://doi.org/10.33348/kvt.125518