1. Mikä merkitys tutkijaprofessorinimityksellä on ollut a) Oman uranne ja tutkimusalanne kehityksen kannalta? b) Taustaorganisaationne (laitoksen/yliopiston) toiminnan ja resurssien kannalta
5. Suomessa on tavoitteena tutkijaprofessorivirkojen tasapuolinen jakautuminen eri tieteenalojen kesken. Onko tällainen strategia tarkoituksenmukainen - vai pitäisikö muuttaa?
6. Alun perin tutkijaprofessorin virkanimityksenä pidettiin kiinni määräaikaisuudesta ja varsin lyhyistä kausista (3 v.), vaikka asetuksen mukaan olisi voitu nimittää pysyvästikin. Vain Hintikka nimitettiin pysyvästi 1970. Donnerin aikana tulivat 5-vuotiskaudet ja ajan mittaan pysyviä nimityksiä on tullut lisää (nyt 4). Onko tämä kehityksen suunta ollut oikea, ja pitäisikö perustaa myös pysyviä tutkimusyksiköitä?
8. Osuuko tutkijaprofessorin kausi tieteellisesti lahjakkaan henkilön parhaaseen luomiskauteen? Minkä ikäinen tutkija on parhaassa luomisvireessä? Entä suuntaus nuoriin?
3. Kuinka kapea tai leveä on ollut edustamanne tutkimusalan terävin kärki? -kotimaassa? kansainvälisesti? -Onko se helposti määriteltävissä? (Monihuippuisuus/yksihuippuisuus?)
1. Minkälaisia tutkimusaiheita olette tutkinut? Oletteko vaihtanut tutkimusaihettanne? (Entä kauden jälkeen/jatkossa? Mikä on oma erityinen panoksenne tutkimusalanne kehitykseen? Miten sitä on arvostettu kotimaassa, muissa maissa?
4. Mikä on jatkokoulutettavien osuus ja rooli ryhmässänne? Pitäisikö ryhmän olla ns tohtoritehdas? Miten tutkimus ja tieteellinen jatkokoulutus voidaan (parhaiten) yhdistää?
6. Onko ryhmällänne yhteistyötä muiden kotimaisten ja ulkomaisten ryhmien kanssa? Minne päin maailmaa? Entä kilpailu - voidaanko siitä puhua teidän alallanne?
9. Minkälaiseksi luonnehtisitte laadukasta tai hyvää tutkimusta alalanne? (mitkä ovat sen ominaispiirteet ja kriteerit) Miten tutkimuksen laatua ja tuloksellisuutta voidaan arvioida? Mitä mieltä olette tulosvastuuajattelun soveltamista tutkimustoimintaan?
1. Miten kansainvälistyminen vaikuttaa tutkimusalallanne? / Ovatko tutkimanne ongelmat luonteeltaan ensi sijassa kansallisia, kansainvälisiä, globaaleja tai jopa universaaleja? Voidaanko alallanne puhua tutkimuksen kansallisesta spesifiikasta? / Mikä on kansainvälisyyden sisällöllinen merkitys tutkimusalallanne? (teoreettinen ja metodinen kehitys; tutkimusaiheiden valinta - mistä impulssit tulevat?) / Mikä on kansainvälisyyden ja kansainvälisten sopimusten vaikutus tutkimusrahoitukseen?
2. Miten tieteen ja tutkimustoiminnan voimistuneet kansainvälistymisen vaatimukset vaikuttavat kansallisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin? Syntyykö kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden välille ristiriitoja?
3. Onko edustamallenne tutkimusalalla ollut havaittavissa jakoa tieteen keskusmaihin ja tieteelliseen periferiaan? Mitkä ovat alanne keskusmaita? Minkälaisten maiden joukkoon Suomi kuuluu?
4. Aiheuttavatko kansainväliset tavoitteet (esim. EU:n ohjelmat) uusia tieteellisen priorisoinnin rakenteita? Miten arvioisitte EU:n tutkimustoiminnan merkitystä oman tutkimuksenne kannalta? Mitä eurooppalaisuuden korostuminen merkitsee muiden kansainvälisten kontaktien kannalta?
5. (Minkälaisissa kansainvälisissä tieteellisissä sopimuksissa/organisaatioissa Suomen pitäisi olla mukana?) Missä muodoissa tutkimuksen kansainvälisyyttä voitaisiin parhaiten kehittää omalla alallanne?
Kertoisitko tekstissä myös seuraavat taustatiedot itsestäsi: ikä, sukupuoli, yliopisto, pääaine, montako vuotta olet opiskellut yliopistossa sekä vanhempiesi ammatit. Minua kiinnostaa myös, oletko sukusi ensimmäinen akateemisen tutkinnon suorittaja.
What is your present/latest occupation? Please, answer as accurately as possible (e.g. engine driver, primary school teacher, supervisor in a metal factory). (finn. code)
