Aineiston nimi

KuntaSuomi 2004: luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimus 1995

Aineistonumero

FSD1194

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1194
https://doi.org/10.60686/t-fsd1194

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden näkemyksiä siitä, miten hyvin tai huonosti heidän kuntansa palvelut on hoidettu. Heidän tuli arvioida palvelujen hoitoa sektoreittain ja toimialoittain. Lisäksi tuli nimetä viisi luetelluista palveluista, jotka kaipasivat erityistä kehittämistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman toimialansa palveluja ja toimia erikseen riittävyyden, ammattitaidon ja palveluhenkisyyden perusteella. Edelleen tiedusteltiin, pitäisikö kunnan panostaa tulevaisuudessa paljon vähemmän vai enemmän erilaisiin palveluihin.

Tutkimuksessa selvitettiin myös eri osapuolten välistä ilmapiiriä kunnassa. Lisäksi kysyttiin suhtautumista kuntaorganisaation eri järjestämisvaihtoehtoihin (esimerkiksi parlamentarismiin, pormestarimalliin, kuntaliitoksiin, kunnanosahallintoon). Samoin kysyttiin eräiden toimenpiteiden ja ratkaisujen (esimerkiksi tulosyksiköittämisen, käyttäjämaksujen, laatujohtamisen) merkitystä kunnan hallinnon ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Kunnanjohtajilta kysyttiin onko kyseisiä toimenpiteitä ja ratkaisuja otettu kunnassa käyttöön. Lisäksi tiedusteltiin, miten tärkeitä eri lähteet ovat kunnan taloudellisen tilanteen ja toiminnallisen liikkumavaran arvioimisessa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös erilaisten työoloihin ja -ehtoihin liittyvien asioiden käsittelyn tärkeyttä kuntatyönantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa ja yhteistoiminnassa kuntatasolla. Lisäksi kysyttiin, mitä tehtäviä vastaajat pitävät tärkeinä omassa toiminnassaan luottamushenkilönä tai viranhaltijana. Käsityksiä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisestä tehtävänjaosta tutkittiin myös. Vastaajien vuorovaikutuksen säännöllisyyttä eri kunnallisten ja sidosryhmätahojen kanssa tutkittiin asteikolla 1) ei koskaan - 5) päivittäin. Luottamushenkilöiltä tiedusteltiin heidän viikoittain luottamustehtäviin käyttämäänsä tuntimäärää sekä halukkuutta asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa ja valtuuston valitsemana luottamustehtäviin. Edelleen selvitettiin muun muassa eri tahojen vaikuttamispyrkimyksiä kunnallisissa kysymyksissä sekä vastaajien omia vaikuttamispyrkimyksiä ja -tapoja.

Taustamuuttujia olivat sen kunnan nimi, jonka viranhaltijana tai luottamushenkilönä vastaaja toimii, vastaajan asema kunnassa, toimintasektori, syntymävuosi, sukupuoli, kieli, alaikäisten lasten lukumäärä, kunnassa asuttu aika vuosina, koulutus, tutkinnon nimi ja koulutusala, ammattiasema, nykyinen työnantaja, nykyisessä työssä oloaika, erilaisten työnantajien palveluksessa vietetty aika vuosina, kunnalliset luottamustehtävät, joissa vastaaja toimi kyselyn ajankohtana, erilaisissa kunnallisissa luottamustehtävissä oloaika vuosina, puoluejäsenyys, yhteiskunnalliset asenteet, toiminta puolueen luottamustehtävissä sekä jäsenyydet ja luottamustehtävät muissa yhdistyksissä ja järjestöissä.

Asiasanat

henkilöstöjohtaminen; johtajuus; julkiset palvelut; kansalaisuus; kunnalliset lautakunnat; kunnallishallinto; kunnallistalous; kunnan toimialat; kunnanjohtajat; kunnanosahallinto; kunnat; kuntaliitokset; kuntayhtymät; laatujohtaminen; luottamushenkilöt; pormestarit; vaikuttaminen; vaikuttaminen; viranhaltijat

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Eliitit ja vaikuttajat (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

KuntaSuomi 2004

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)

Tuottajat

• Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning

Ajallinen kattavuus

1996

Aineistonkeruun ajankohta

1995-11 – 1996-01

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Espoo, Haukipudas, Humppila, Hämeenlinna, Iitti, Jaala, Joroinen, Kaarina, Karstula, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kokkola, Kolari, Kotka, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen, Lappeenranta, Leppävirta, Lieksa, Liljendal, Lumijoki, Mikkeli, Multia, Naantali, Noormarkku, Närpiö, Oulainen, Outokumpu, Padasjoki, Pieksämäki, Porvoon maalaiskunta, Pudasjärvi, Punkaharju, Pyhäntä, Pylkönmäki, Ranua, Rääkkylä, Sonkajärvi, Suolahti, Tyrnävä, Vaasa, Vahto, Varkaus, Vehkalahti, Vimpeli, Virrat

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Kunnanvaltuustojen, -hallitusten ja keskeisten lautakuntien jäsenet sekä johtavat viranhaltijat

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Kaksivaiheinen ositettu otanta projektikuntien valinta, kokonaistutkimus harkinnanvaraisesti valitusta kohdejoukosta

Kuntaotokset valittiin erikseen alle 10000 asukkaan kunnista (28 kuntaa) ja yli 10000 asukkaan kunnista (19 kuntaa). Valinnassa pyrittiin edustavuuteen kummankin kuntajoukon sisällä suhteessa kokoluokan kaikkiin kuntiin. Suurten kuntien lukumäärä on tapausjoukossa suurempi kuin niiden osuus kaikista kunnista, koska niissä asuu 70 prosenttia maan väestöstä. Edustavuuskriteereinä käytettiin lisäksi mm. alueellista sijaintia, väestön ikä- ja koulutusrakennetta, elinkeinorakennetta ja kuntatalouden tunnuslukuja, poliittisia voimasuhteita sekä kunnan toimintapolitiikkaa kuvaavia muuttujia. Ahvenanmaan kunnat jätettiin valinnan ulkopuolelle niiden maakunnallisesta itsehallinnosta johtuvien erityispiirteiden takia.

Luottamushenkilöiden ryhmässä edustettuina olevat lautakunnat: koulutus- / koulu- / opetus- ja kirjastolautakunta, opetus- ja sivistys- / sivistyslautakunta, ammatillisen koulutuksen / ammatillisen aikuiskoulutuksen lautakunta, vapaan sivistystyön lautakunta, kirjastolautakunta, kulttuuri- / kirjasto- ja kulttuurilautakunta, nuorisolautakunta, liikunta- / liikunta- ja nuorisolautakunta, vapaa-ajanlautakunta, perusturvalautakunta, sosiaali- / terveys- / sosiaali- ja terveyslautakunta, terveys- ja ympäristölautakunta, kaavoituslautakunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, kiinteistölautakunta, rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, valvontalautakunta, maankäyttölautakunta, ympäristö- / ympäristönsuojelulautakunta, kaavoitus- ja rakennuslautakunta, kaavoitus- ja ympäristölautakunta, rakennus-, palo- ja valvontalautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta, ympäristö- ja valvontalautakunta, suojelu- ja valvontalautakunta. Valintaperusteena oli ottaa mukaan keskeiset sosiaali- ja terveyssektorin, teknisen sektorin sekä koulutus- ja kulttuuritoimen lautakunnat ja jättää "yhden asian lautakunnat" ulkopuolelle.

Kaikkiaan tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluu 1519 valtuustojäsentä, 430 kunnanhallituksen jäsentä ja 2130 lautakuntajäsentä 252 lautakunnasta. Päällekkäisyyksien poistamisen jälkeen tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluvia luottamushenkilöitä on yhteensä 3120.

Viranhaltijoiden ryhmässä kohdejoukoksi määriteltiin kunnan johtoryhmän jäsenet sekä mukaan valittujen lautakuntien keskeisimmät esittelijät. Ulkopuolelle jätettiin kunnan taloudesta vastaavat johtajat. Kaikkiaan tutkimuksen kohdejoukkona on 530 viranhaltijaa. Seitsemän henkilöä kuuluu tutkimuksen kohdejoukkoon sekä johtavana viranhaltijana että luottamushenkilönä.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

71,10

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tutkimusjoukko on lievästi yliedustettu yli 10000 asukkaan kuntien osalta

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Pikkala, Sari (Åbo Akademi) & Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi): KuntaSuomi 2004: luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimus 1995 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2002-02-21). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1194

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Suomen Kuntaliitto : KuntaSuomi 2004 [verkkodokumentti]. KuntaSuomi 2004 : tutkimusmodulit [viitattu 25.3.2002]. Saatavissa: http://www.kunnat.net/kuntasuomi

Julkaisut aineistosta

Kunnat ja päättäjät (1997). Toim. Sari Pikkala. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 9 & Acta; 85.

Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Pikkala, Sari (2006). Kuntademokratia indikaattoreiden valossa. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 231 - 261. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Leskinen, Jussi (2011). Yhteiskuntaryhmien väliset taloudellis-poliittiset intressikonfliktit kuntien palvelutuotannon New Public Management -hallintoideologiaa koskevien intressiasemien muotoutumiseen vaikuttavina tekijöinä. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. urn:nbn:fi:uta-1-21922