Tekijät

• Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)

Asiasanat

henkilöstöjohtaminen, johtajuus, julkiset palvelut, kansalaisuus, kunnalliset lautakunnat, kunnallishallinto, kunnallistalous, kunnan toimialat, kunnanjohtajat, kunnanosahallinto, kunnat, kuntaliitokset, kuntayhtymät, laatujohtaminen, luottamushenkilöt, pormestarit, vaikuttaminen, vaikuttaminen, viranhaltijat

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden näkemyksiä siitä, miten hyvin tai huonosti heidän kuntansa palvelut on hoidettu. Heidän tuli arvioida palvelujen hoitoa sektoreittain ja toimialoittain. Lisäksi tuli nimetä viisi luetelluista palveluista, jotka kaipasivat erityistä kehittämistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman toimialansa palveluja ja toimia erikseen riittävyyden, ammattitaidon ja palveluhenkisyyden perusteella. Edelleen tiedusteltiin, pitäisikö kunnan panostaa tulevaisuudessa paljon vähemmän vai enemmän erilaisiin palveluihin.

Tutkimuksessa selvitettiin myös eri osapuolten välistä ilmapiiriä kunnassa. Lisäksi kysyttiin suhtautumista kuntaorganisaation eri järjestämisvaihtoehtoihin (esimerkiksi parlamentarismiin, pormestarimalliin, kuntaliitoksiin, kunnanosahallintoon). Samoin kysyttiin eräiden toimenpiteiden ja ratkaisujen (esimerkiksi tulosyksiköittämisen, käyttäjämaksujen, laatujohtamisen) merkitystä kunnan hallinnon ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Kunnanjohtajilta kysyttiin onko kyseisiä toimenpiteitä ja ratkaisuja otettu kunnassa käyttöön. Lisäksi tiedusteltiin, miten tärkeitä eri lähteet ovat kunnan taloudellisen tilanteen ja toiminnallisen liikkumavaran arvioimisessa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös erilaisten työoloihin ja -ehtoihin liittyvien asioiden käsittelyn tärkeyttä kuntatyönantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa ja yhteistoiminnassa kuntatasolla. Lisäksi kysyttiin, mitä tehtäviä vastaajat pitävät tärkeinä omassa toiminnassaan luottamushenkilönä tai viranhaltijana. Käsityksiä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisestä tehtävänjaosta tutkittiin myös. Vastaajien vuorovaikutuksen säännöllisyyttä eri kunnallisten ja sidosryhmätahojen kanssa tutkittiin asteikolla 1) ei koskaan - 5) päivittäin. Luottamushenkilöiltä tiedusteltiin heidän viikoittain luottamustehtäviin käyttämäänsä tuntimäärää sekä halukkuutta asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa ja valtuuston valitsemana luottamustehtäviin. Edelleen selvitettiin muun muassa eri tahojen vaikuttamispyrkimyksiä kunnallisissa kysymyksissä sekä vastaajien omia vaikuttamispyrkimyksiä ja -tapoja.

Taustamuuttujia olivat sen kunnan nimi, jonka viranhaltijana tai luottamushenkilönä vastaaja toimii, vastaajan asema kunnassa, toimintasektori, syntymävuosi, sukupuoli, kieli, alaikäisten lasten lukumäärä, kunnassa asuttu aika vuosina, koulutus, tutkinnon nimi ja koulutusala, ammattiasema, nykyinen työnantaja, nykyisessä työssä oloaika, erilaisten työnantajien palveluksessa vietetty aika vuosina, kunnalliset luottamustehtävät, joissa vastaaja toimi kyselyn ajankohtana, erilaisissa kunnallisissa luottamustehtävissä oloaika vuosina, puoluejäsenyys, yhteiskunnalliset asenteet, toiminta puolueen luottamustehtävissä sekä jäsenyydet ja luottamustehtävät muissa yhdistyksissä ja järjestöissä.