Authors

• Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL)

Keywords

Kansaneläkelaitos, henkilöstö, hyvinvointi, julkinen sektori, järjestöt, kilpailuttaminen, kolmas sektori, omaishoitajat, osaamiskeskukset, sosiaalipalvelut, sosiaalitoimi, terveyskeskukset, terveyspalvelut, työvoimapalvelut, työvoimatoimistot

Abstract

Kyselyssä vastaajina olivat sosiaalitoimien, terveyskeskuksien, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työvoimatoimistojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin laaja-alaisesti suomalaisten hyvinvointia ja vastaajaorganisaatioiden mahdollisuutta toteuttaa palvelutehtäväänsä. Vastaajilta tiedusteltiin organisaation toiminta-alueen koko väestön ja eri väestöryhmien hyvinvoinnin tilannetta sekä organisaation mahdollisuuksia tukea eri väestöryhmien hyvinvoinnin toteutumista. Vastaajia pyydettiin kertomaan kansalaisten taloudellisen toimeentulon keskeisin ongelma ja hyvinvoinnin kannalta keskeisin asia, johon tarvittaisiin muutosta. Lisäksi pyydettiin arviota eri tahojen (kuten työhallinnon ja vertaistuen) merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin toteuttamisessa nyt ja tulevaisuudessa. Vastaajilta kysyttiin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen nykyistä ja tulevaa merkitystä eri toiminnoissa (mm. ostopalveluiden turvaamisessa, asiantuntijatehtävissä) organisaation toiminta-alueella. Edelleen pyydettiin arvioimaan käyttäjien kannalta organisaation toiminta-alueen julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, Kelan ja työhallinnon palveluita sekä yksityisiä, yritysmuotoisia ja järjestöjen tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Lisäksi tiedusteltiin yhteistyön toimivuudesta eri tahojen, kuten sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten, kanssa.

Vastaajilta kysyttiin organisaation tuottamien palvelujen määrällisestä muutoksesta vuonna 2003, käynnissä olevista kehityshankkeista sekä aiemmin toteutettujen kehityshankkeiden hyödyistä. Vastaajilta kysyttiin myös, onko asiakkaiden kuulemiseksi luotu systemaattisia toimintatapoja sekä arvioidaanko organisaation toimintaa systemaattisesti. Vastaajilta tiedusteltiin organisaation sijaintikunnan ja toiminta-alueen sosiaalis-taloudellista tilannetta. Lisäksi kysyttiin, kuinka toiminta-alueella voidaan turvata kuntalaisten tarvitsemat sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja koulutuspalvelut kuntien nykyisillä voimavaroilla sekä millainen vaikutus on eri tasojen (kuten kunta ja EU) sosiaali- ja terveyspolitiikalla toiminta-alueen asukkaiden hyvinvointiin. Henkilöstöstä tiedusteltiin henkilökunnan määrän muutosta vuodesta 2003 vuoteen 2004, pätevän henkilöstön rekrytoinnin onnistuneisuutta, henkilöresurssien riittävyyttä sekä työntekijöiden vallitsevia tunnelmia vuoden 2004 alussa. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, mistä he, johtavina työntekijöinä, ovat huolestuneimpia ja tyytyväisimpiä tällä hetkellä.

Sosiaalitoimien ja terveyskeskusten vastaajilta kysyttiin mm. onko organisaatiossa tehty palvelujen tuottamisessa strategista valintaa, ovatko järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa solmitut ostopalvelusopimukset muuttuneet, onko organisaation palveluita järjestetty uudelleen, onko kilpailutus vaikuttanut palveluihin ja näkyykö valtionosuuksien tasokorotus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Edelleen kysyttiin omaishoidon tilanteesta, sosiaali- ja terveyspalvelujen jonottamisesta ja kuntalaisten kuulemisesta palvelujen kehittämisessä.

Sosiaalitoimien vastaajilta kysyttiin mukanaolosta sosiaalialan osaamiskeskuksissa ja sosiaalialan osaamiskeskuksien onnistumista tehtävissään kunnan tarpeita ajatellen. Edelleen pyydettiin arvioimaan sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa ja sen kehittämistarpeita kunnan kannalta sekä kunnan taloudellista tilannetta vuonna 2003 ja tilanteen muutosta vuoteen 2004. Kelan toimistojen ja työvoimatoimistojen vastaajilta kysyttiin, onko toimistoissa organisoitu työtä uudelleen sekä kuinka toiminta-alueella voidaan turvata Kelan ja työvoimahallinnon palvelut nykyisillä voimavaroilla.

Järjestöjen vastaajilta kysyttiin järjestön toiminnan, edunvalvonnan ja palveluntuotannon painopisteitä, eri toimintamuotojen (esim. kuntoutuspalvelut, kotipalvelut) merkitystä järjestössä nyt ja kolmen vuoden kuluttua ja eri tavoin (mm. yhtiöitetyt toiminnat, palvelusetelit) toteutettujen palveluiden merkitystä järjestön toiminnan kannalta. Edelleen tiedusteltiin työntekijöiden määrän muutosta vuonna 2003 ja 2004, järjestön toiminnassa tapahtuneita tai tapahtuvia muutoksia vuosina 2003 ja 2004 sekä kuntien kanssa solmituissa ostopalvelusopimuksissa tapahtuneita muutoksia vuonna 2003. Järjestöjen taloudesta tiedusteltiin talousarvion loppusummaa vuonna 2003, taloudellista mahdollisuutta toteuttaa eri toimintoja vuoden 2004 alussa ja eri tahojen (kuten RAY, Kela) rahoituksen merkitystä järjestön toiminnalle.

Järjestövastaajilta kysyttiin myös paikallis-, alue- ja piiritoiminnan suurimpia haasteita, eri keinojen (esim. jäsenpalautteet) merkitystä kohderyhmän tilanteen arvioinnissa, järjestön keskeisintä vaikuttamisen kohdetta sosiaali- ja terveyspolitiikassa tällä hetkellä ja mihin tulisi panostaa kohderyhmän kokonaishyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi tiedusteltiin mukanaolosta sosiaalialan osaamiskeskuksissa, arviota sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja vastaajan järjestön merkitystä eri asioissa kuten ostopalveluiden tarjoamisessa ja jäsenistön edunvalvonnassa.

Taustatietoina olivat vastaajan organisaatio, vastaajan asema organisaatiossa sekä organisaation sijainti.