Study title

Sosiaalibarometri 2005

Dataset ID Number

FSD2384

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2384
https://doi.org/10.60686/t-fsd2384

Data Type

Quantitative

Authors

• Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL)

Abstract

Kyselyssä vastaajina olivat sosiaalitoimien, terveyskeskuksien, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työvoimatoimistojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin laaja-alaisesti suomalaisten hyvinvointia, vastaajaorganisaatioiden palveluja sekä palvelujärjestelmän tilaa ja ennakoituja kehityssuuntia.

Organisaation henkilöstöstä tiedusteltiin henkilökunnan määrän muutosta vuodesta 2004 vuoteen 2005, pätevän henkilöstön rekrytoinnin onnistuneisuutta, henkilöresurssien riittävyyttä, työntekijöiden vallitsevia tunnelmia vuoden 2005 alussa sekä arviota organisaation kyvystä huolehtia työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta ja sen kehittämisestä. Lisäksi kysyttiin, kuinka toiminta-alueella voidaan turvata mm. kuntalaisten tarvitsemat sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja koulutuspalvelut nykyisillä voimavaroilla. Vastaajilta pyydettiin arviota organisaation sijaintikunnan ja toiminta-alueen sosiaalis-taloudellisesta tilanteesta sekä muuttoliikkeen vaikutuksesta toiminta-alueella. Heiltä tiedusteltiin organisaation toiminta-alueen koko väestön ja eri väestöryhmien hyvinvoinnin tilannetta sekä organisaation mahdollisuuksia tukea eri väestöryhmien hyvinvoinnin toteutumista. Kysyttiin myös, mikä väestöryhmä vaatii kiireellisimmin uusia sosiaalipoliittisia tukitoimia sekä onko vuonna 2004 ollut havaittavissa uusia sosiaalisen tuen tarpeessa olevia ryhmiä. Lisäksi kartoitettiin erilasia sosiaalietuuksiin liittyviä ongelmatilanteita. Vastaajilta kysyttiin organisaation tuottamien palvelujen sekä erilaisten neuvontapalvelujen määrällisestä muutoksesta vuonna 2004 sekä keskeisimmistä kehityshankkeista.

Kaikilta vastaajilta selvitettiin, onko toiminta-alueella palvelutarpeita, joihin tarvittaisiin uusia/lisää yksityisiä tai järjestöjen tuottamia palveluja. Lisäksi pyydettiin arviota eri tahojen (kuten työhallinnon ja vertaistuen) merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin toteuttamisessa nyt ja tulevaisuudessa. Vastaajilta kysyttiin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen nykyistä ja tulevaa merkitystä eri toiminnoissa (mm. ostopalveluiden tarjoamisessa, asiantuntijatehtävissä) organisaation toiminta-alueella. Edelleen pyydettiin arvioimaan käyttäjien kannalta organisaation toiminta-alueen julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, Kelan ja työhallinnon palveluita sekä yksityisiä, yritysmuotoisia ja järjestöjen tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Lisäksi tiedusteltiin yhteistyön toimivuudesta eri tahojen, kuten sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten, kanssa. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan organisaation tilannetta kyselyhetkellä eri mittarein. Heitä pyydettiin myös kertomaan, mistä he, johtavina työntekijöinä, ovat huolestuneimpia ja tyytyväisimpiä tällä hetkellä. Yhteispalvelupisteisiin liittyen kysyttiin, onko organisaatio mukana tällaisessa, pitäisikö yhteispalvelupisteitä kehittää sekä miten olemassa olevat usean tahon palvelupisteet ovat toimineet vuoden 2004 aikana. Laajempiin strategioihin (esim. seudullinen hyvinvointistrategiaan) osallistumista, näiden olemassaoloa ja vaikutusta omaan toimintaan selvitettiin myös.

Kuntien sosiaalitoimilta ja Kelan toimistoilta kysyttiin erikseen, pitäisikö omaishoidon tuen palkkion rahoitusvastuu tai toimeentulotuen laskennallinen osuus siirtää portaittain Kelalle. Lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimilta kartoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden kasvun vaikutuksia eri toiminnan osa-alueisiin. Edelleen pyydettiin arvioimaan yksityisten yritysmuotoisten palveluntuottajien sekä järjestöjen kanssa solmittujen ostopalvelusopimusten määrän muutoksia vuonna 2004 ja arviota näille vuodelle 2005. Tiedusteltiin vielä, tuotetaanko palveluja seutukuntayhteistyönä sekä tulisiko palveluja tuottaa itse vai ulkoistaa ja kilpailuttaa. Erikseen kysyttiin valtakunnallisen informaatio-ohjauksen eri välineitten, kuten STM:n strategian ja tutkimustiedon, vaikutusta oman toiminnan ohjauksessa, ja tarvitaanko uusia ohjauksen välineitä. Tiedusteltiin vielä palveluseteleiden käyttöönotosta sekä arvioita 1.3.2005 voimaantulevan hoitotakuun tuovista muutoksista.

Sosiaalitoimilta kysyttiin kunnassa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden sekä muodollisesti pätevien sosiaalityöntekijöiden lukumäärää. Sosiaalitoimia pyydettiin myös arvioimaan eri sosiaalialan koulutuksen käyneiden ammatillisia valmiuksia suhteessa työelämän vaatimuksiin sekä kyseisten ammattilaisten määrän kehittymistä tulevina vuosina. Erikseen kysyttiin arviota kunnan taloudellisesta tilanteesta tällä hetkellä sekä 12 kuukauden kuluttua. Edelleen haluttiin tietää, minkä sosiaalipalvelujen tuottamisesta kunta vastaa ehdottomasti tulevaisuudessa itse. Kysyttiin vielä, tuottaako kunta sosiaalipalveluja monitoimijaisesti ja missä ajassa vanhukset pääsevät kunnassa palveluntarpeen arviointiin. Omaishoitoon liittyen sosiaalitoimilta tiedusteltiin omaishoidon selvitysmiehen esittämän ehdotuksen merkitystä omaishoidon kehittämisessä sekä omaishoidon tukeen varattujen määrärahojen muutosta vuonna 2004 ja arvioitua muutosta vuodelle 2005.

Sekä työvoima- että Kelan toimistoilta kysyttiin neuvontaan liittyen sen riittävyydestä, oma-aloitteisuudesta sekä syistä mahdolliselle neuvonnan antamatta jättämiselle. Näiltä tiedusteltiin myös, missä määrin toimistoissa ohjataan asiakkaita muiden tuottamien palveluiden piiriin sekä mitä muutoksia yhdenvertaisuuslaki on aiheuttanut toimistossa. Kartoitettiin vielä toimistojen systemaattisia toimintatapoja sidosryhmäyhteistyössä.

Kelan toimistoilta pyydettiin arviota erilaisten palvelujen ja etuuksien kysynnässä vuonna 2004. Kuntoutukseen liittyen kysyttiin mm. käynnistäjätahojen toiminnasta, palvelutarjonnasta ja tavoitteiden toteutumisesta. Tiedusteltiin myös, miten toimistot ovat selviytyneet eri kuntoutukseen liittyvistä tehtävistä sekä miten kuntoutusta tulisi kehittää. Erikseen kysyttiin vielä, nostaisiko toimeentulotuen laskennallisen osuuden siirtyminen Kelalle kustannuksia merkittävästi.

Järjestöjen vastaajilta kysyttiin järjestön toiminnan painopisteitä nyt ja 3-5 vuoden kuluttua, vaikuttamistoiminnan painopisteitä sekä keskeisintä vaikuttamisen kohdetta. Edelleen tiedusteltiin eri tavoin palkatun henkilöstön määrää ja arviota työntekijöiden määrän muutoksille vuonna 2005. Lisäksi kysyttiin, onko henkilökuntaa lomautettu tai irtisanottu vuonna 2004. Järjestöjen talouteen liittyen tiedusteltiin yleistä taloudellista tilannetta, talousarvion loppusummaa vuonna 2004, eri rahoitusmuotojen osuutta järjestön tuotoista, taloudellista mahdollisuutta toteuttaa eri toimintoja vuoden 2005 alussa, eri tahojen (kuten RAY, Kela) rahoituksen merkitystä järjestön toiminnalle sekä mahdollisia uusia käyttöönotettuja rahoituslähteitä. Järjestövastaajilta kysyttiin myös paikallis-, alue- ja piiritoiminnan suurimpia haasteita sekä järjestön paikallistoiminnalle tarjoamien tukimuotojen merkitystä. Kartoitettiin vielä järjestön toiminnassa tapahtuneita tai tapahtuvia muutoksia vuosina 2004 ja 2005, sekä erilaisten toimintamuotojen merkitystä eri palvelujen ja tehtävien hoitamisessa. Lopuksi järjestöiltä kysyttiin, onko palvelujen tuottamista organisoitu esitetyin tavoin vuonna 2004.

Terveyskeskuksien vastaajia pyydettiin arvioimaan hoitotakuun voimaantulon edellyttämien seikkojen toteutumista toiminta-alueella. Hoitotakuuseen liittyen kysyttiin edelleen, mitä erityistoimenpiteitä tarvitaan tämän edellytysten toteutumiseksi sekä onko tähän budjetoitu lisäresursseja.

Taustatietoina olivat vastaajan organisaatio, vastaajan asema organisaatiossa sekä organisaation sijainti.

Keywords

henkilöstö; hyvinvointi; hyvinvointistrategiat; julkinen sektori; järjestöt; kolmas sektori; omaishoitajat; palvelustrategiat; sosiaalipalvelut; sosiaalitoimi; terveyskeskukset; terveyspalvelut; työvoiman palvelukeskukset; työvoimapalvelut; työvoimatoimistot; yhteistyö

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Lääke- ja terveystieteet (Fields of Science Classification)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDA Topic Classification)
• Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDA Topic Classification)
• Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDA Topic Classification)

Series

Sosiaalibarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Data Producers

• Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Time Period Covered

2004

Collection Dates

2004-12 – 2005-02

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Organisaatio

Universe

Suomen kuntien sosiaalitoimet, terveyskeskukset, työvoimatoimistot, Kelan toimistot sekä keskeisimmät sosiaali- ja terveysalan järjestöt (excluding Ahvenanmaa)

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Sampling Procedure

Kokonaisaineisto

Sosiaalibarometri 2005 -kysely lähetettiin Ahvenanmaata lukuun ottamatta Suomen kaikkiin kuntiin sosiaalitoimiin, itsenäisiin terveyskeskuksiin, täyden palvelun työvoimatoimistoihin ja päivittäin avoinna oleviin Kelan toimistoihin. Kullekin viranomaistaholle lähetettiin yksi kyselylomake. Suurimpien kaupunkien sosiaalitoimeen ja terveyskeskuksiin lähetettiin useampi kysely toimialan aluejakojen pohjalta. Lisäksi kysely lähetettiin keskeisimpiin sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisiin järjestöihin. Kysely osoitettiin organisaatioiden johtajille. Aineisto kerättiin pääosin sähköisellä kyselylomakkeella. Terveyskeskusten aineisto kerättiin valtaosaltaan postikyselynä puuttuvan sähköpostiosoitteiston vuoksi. Kaikille vastaajille lähetettiin uusintakierroksella kyselylomake postissa.

Collection Mode

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

54

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

1.0

Completeness of Data and Restrictions

Kysymykset 5, 78, 34D, 36D ja 78D ovat numeerisia, mutta koska näihin on vastattu myös sanallisesti, muuttujat tallennettiin aineistoon avovastauksina.

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kunta- ja järjestömuuttujat. Aineiston sisältämiä avovastauksia on tarvittaessa anonymisoitu laittamalla kunnan tai järjestön nimen tilalle x-kirjain.

Weighting

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL): Sosiaalibarometri 2005 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2009-02-11). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2384

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Special Terms and Conditions for Access

Jatkokäyttäjien tulee lähettää Suomen sosiaali ja terveys ry:lle yksi kappale kaikista raporteista, opinnäytetöistä, artikkeleista ja muista julkaisuista ja materiaaleista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Tutkimus, Yliopistonkatu 5, 00100 HELSINKI ja sähköisten julkaisujen osoite tutkimus@soste.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Publications

Vuorinen, Marja & Särkelä, Riitta & Perälahti, Anne & Peltosalmi, Juha & Peisa, Leena & Londén, Pia & Eronen, Anne (2005). Vertaansa vailla. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry.

Vuorinen, Marja & Särkelä, Riitta & Perälahti, Anne & Peltosalmi, Juha & Londén, Pia (2004). Paikkansa pitävät. Sosiaali- ja terveysjärjestöt paikallisina toimijoina. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry.

Eronen, Anne & Londén, Pia & Perälahti, Anne & Siltaniemi, Aki & Särkelä, Riitta (2005). Sosiaalibarometri 2005: hyvinvointipalvelujen tuottajien ajankohtainen tilanne ja näkemys kansalaisten hyvinvoinnista. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.

Selkälä, Arto (2008) Tutkijan valintojen seurauksista lomaketutkimuksessa. Teoksessa Lempiäinen, Kirsti & Löytty, Olli & Kinnunen, Merja (toim.) Tutkijan kirja. Vastapaino. Tampere.

Selkälä, Arto (2013) Kansalaisuuden hallinta suomalaisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Akateeminen väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Lapin yliopisto. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi.