Tekijät

• Roos, Eva (Samfundet Folkhälsan)
• Ray, Carola (Samfundet Folkhälsan)

Asiasanat

alakoululaiset, ateriat, elintavat, fyysinen aktiivisuus, hedelmät, hyvinvointi, interventiotutkimus, lapset (ikäryhmät), liikunta, perhe-elämä, ravitsemus, ruoka, ruokakulttuuri, ruokakunnat, ruokatottumukset, uni (lepotila), vihannekset

Sisällön kuvaus

Aineisto koostuu kuudesta alakouluikäisten suomenruotsalaisten lasten ruokatottumuksia, unta ja liikuntaa käsittelevistä tutkimusaineistoista, jotka on kerätty samoilta oppilailta (N: 876) ja heidän vanhemmiltaan vuosina 2006 ja 2008. Kyselyt toteutettiin Uuden- ja Itä-Uudenmaan alueiden ruotsinkielisissä kouluissa. Kyselyissä kartoitettiin lasten terveyskäyttäytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuten perheen ruokailutapoja, syötyjä aterioita, liikunnan määrää ja nukkumistottumuksia. Lisäksi aineistoon on sisällytetty mittaustietoa lapsen painosta, pituudesta ja vyötärönympäryksestä molempina tutkimusvuosina. Kysely toteutettiin ruotsinkielellä ja kerättiin Folkhälsänin Hälsoverkstaden-projektissa. Koulut on jaettu aineistoissa kontrolli-(N: 14) ja interventiokouluihin (N: 13). Interventiokouluissa opettajat saivat lisäkoulutusta ruokailusta, liikunnasta ja nukkumisesta, ja he ottivat käyttöönsä valitsemiaan materiaaleja ja metodeja osaksi opetustyötä. Oppilaat ja vanhemmat pystyy yhdistämään aineiston sisällä.

Oppilaat täyttivät kunakin vuonna kaksi kyselyä: yleisen tutkimusaiheita käsittelevän kyselyn (kyselylomakkeet: quF3240_B2006.pdf, quF3240_B2008.pdf) ja yksityiskohtaisen Pro Children -kyselyn (Skolbarns matvanor, kyselylomake quF3240_ProChildren.pdf), jossa kartoitettiin syötyjä ruokia viimeisen 24 tunnin aikana, hedelmien ja vihannesten syömistä ja päivittäistä ruutuaikaa. Vanhemmat täyttivät molempina tutkimusvuosina yhden kyselyn (kyselylomakkeet: quF3240_F2006.pdf, quF3240_F2008.pdf), jossa käsiteltiin omaa, lapsen ja koko perheen uni, ruoka- ja liikuntatapoja. Eri vuosien kyselyt lapsille ja vanhemmille sisältävät pääosin samoja kysymyksiä. Pro Children -kyselyt on toistettu täsmälleen samanlaisina.

Lapsille suunnatuissa yleisissä kyselyissä tiedusteltiin aluksi taustatietoja lapsesta ja lapsen perheestä, ystävistä ja koulusta. Lapselta tiedusteltiin muun muassa, miten kuvailisi vanhempiaan ja onko hän tyytyväinen välituntiaktiviteetteihin. Seuraavat kysymykset koskivat ruoka-aikoja: aamupalaa, lounasta, välipaloja, päivällistä ja iltapalaa. Lisäksi tiedusteltiin, mitä ruokia tai juomia lapsi ja vanhemmat nauttivat yleisimmin. Edelleen kysyttiin vastaajan fyysisestä aktiivisuudesta tiedustelemalla mm. kuinka paljon liikuntaa kertyy koulussa ja kotona, kuinka paljon vanhemmat urheilevat ja mitkä asiat motivoivat liikkumaan. Lapselta myös kysyttiin ruutuajasta, eli kuinka paljon hän käyttää aikaa pelaten tai ohjelmia katsoen. Lopuksi lapselta tiedusteltiin uneen liittyviä kysymyksiä, kuten nukkumaanmenoaikoja arkena ja vapaapäivinä.

Vanhempien kyselyissä kysyttiin aluksi taustatietoja, kuten täyttääkö lomaketta yksin vai yhdessä muun henkilön kanssa ja kuinka monta tuntia lapsi on yksin päivisin. Seuraavaksi vanhemmalta kysyttiin liikunnasta ja ruutuajasta, tiedustelemalla mm. liikuntaan käytettyä aikaa, lapsen harrastuksiin liittyviä motivaatiotekijöitä ja sitä, kuinka paljon lapsi viettää aikaa koneella tai televisiota katsoen. Nukkumiseen liittyen vanhemmalta tiedusteltiin omia ja lapsen nukkumisaikoja ja -tapoja. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin ruokailutottumuksia sekä vihannesten ja hedelmien syöntiä. Vanhemmalta kysyttiin mm. mitä atierioita lapsi syö, mitä ruoka-aineita ateriat sisältävät, syökö vanhempi itse kasviksia ja hedelmiä, mitkä tekijät estävät kasvisten ostamista lapselle ja onko perheellä yhteisiä ruoka-aikoja. Lopuksi vanhemmalta tiedusteltiin taustatietoja ja elämäntapoihin ja terveyteen liittyviä käsityksiä ja uskomuksia. Lisäksi molemmissa vanhempien kyselyssä on lopussa Antonovskyn elämänkokemuksen ja koherenssin teoriaan pohjautuva kysymyspatteristo.

Lapsille suunnatuissa Pro Children -kyselyissä tiedusteltiin aluksi taustatietoja vastaajasta ja hänen perheestään. Varsinaiset sisältökysymykset alkoivat kartoituksella, mitä vastaaja oli syönyt eilen aamulla, koulussa ja koulupäivän jälkeen. Jokaisessa kohdassa tiedusteltiin, söikö lapsi em. aikoina, mitä hän söi tai joi ja millaisia hedelmiä ja vihanneksia ateriat sisälsivät. Vastaajaa pyydettiin antamaan syötyjen ruoka-aineiden määrät annoksina. Tämän jälkeen lapselta kysyttiin edelleen vihannesten ja hedelmien syömisestä, ja hänelle esitettiin väittämiä, kuten maistuvatko hedelmät ja vihannekset hyvältä. Lisäksi kysyttiin lempihedelmistä sekä -kasviksista. Seuraavat kysymykset käsittelivät hedelmien ja vihannesten saatavuutta kotona. Lopuksi kyselyssä tiedusteltiin perheen yhteisistä ruokailuista, television katselusta ja sen aikana syömisestä, urheilusta sekä lopuksi esitettiin vielä väitteitä vihannesten ja hedelmien syömisestä, kuten syövätkö koulukaverit paljon hedelmiä. Kyselyssä käytetään mittarina Food Frequency Quiestionnairea (FFQ).

Kyselyt sisältävät seuraavia taustatietoja: lapsen luokka-aste, sukupuoli, syntymämaa luokiteltuna, asumistapa, viikkorahan määrä, sisarusten lukumäärä, pituus, paino ja vyötärönympärys. Lisäksi vanhemmista on seuraavaa tietoa: koulutus, syntymävuosi luokiteltuna, pääasiallinen toiminta, työsuhteen laatu, asumismuoto, kotitalouden yhteenlasketut tulot ja subjektiivinen kokemus toimeentulon riittävyydestä. Aineistossa on myös kunta ja koulumuuttujat sekä tieto, kuuluuko koulu interventio- vai kontrollikouluun. Muuttujat eivät sisällä koulun tai kunnan nimiä.