FSD3616 Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021
Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021
Aineiston rinnakkainen nimi
KOTT-tutkimus
Aineistonumero
FSD3616
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3616https://doi.org/10.60686/t-fsd3616
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sisällön kuvaus
Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa. Kysely on osa KOTT-aineistosarjaa, joka toistuu noin neljän vuoden välein. Tämä kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2021 koronapandemian aikana. Tutkimushanketta rahoittaa Kansaneläkelaitos, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kysymykset käsittelivät terveydentilaa, mm. lääkärin toteamia sairauksia, oppimisvaikeuksia, henkistä hyvinvointia, oireita, ehkäisyä, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin, millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja suoriutumaan tehtävistään sekä olivatko he tunteneet itsensä hyödyllisiksi. Terveyspalveluita tutkittiin kysymällä, mitä terveyspalveluja oli käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi.
Liikuntatottumuksia kartoitettiin kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat keskimäärin istuivat arkipäivinä. Lisäksi kysyttiin, kenen järjestämään liikuntatoimintaan vastaajat osallistuivat. Ravintoa käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin, ajattelivatko vastaajat ruokaa hankkiessaan sen terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa opiskeluviikon aikana. Kysymyksiä esitettiin myös suunterveydestä, päihteiden käytöstä, rahapelaamisesta, perhesuunnittelusta, kiusaamisesta sekä internetin käytöstä.
Kyselyssä on käytetty kansainvälisesti tunnettuja mittareita, joihin perustuvat indikaattorimuuttujat tunnistat aineistossa muuttujan selitteestä löytyvästä lyhenteestä. Alla suluissa viitataan niihin kyselyn muuttujiin, joihin indikaattori perustuu. SCOFF = riski syömishäiriölle (k13_1-k13_5), MHI-5 = psyykkinen kuormittuneisuus (k14_1-k14_5), GHQ-12 = psyykkinen kuormittuneisuus (k15-k26), BMI = painoindeksi, CIUS-5 = pakonomainen internetin käyttö (k68_1-k68_5), AUDIT-C = alkoholia liikaa käyttävät (k61-k63) sekä AUDIT-1k = humalahakuinen juominen (k63). Lisätietoa indikaattoreista löytyy: https://terveytemme.fi/kott/tulokset/index.html ja https://thl.fi/documents/10531/2671150/THL-KOTT_koronan_vaikutukset_kes%C3%A42021_16062021.pdf/b46ae0bc-ea75-2064-def9-af1e8ee0145c?t=1623750329862.
Taustamuuttujina ovat muun muassa ikäryhmä, sukupuoli, korkeakoulusektori ja karkeistettu opiskeluala, pituus ja paino sekä opiskelujen aloitusvuosi.
Asiasanat
ehkäisy; hampaidenhoito; korkeakouluopiskelu; lastenhankinta; liikunta; mielenterveyshäiriöt; oireet; opiskeluterveydenhuolto; pelaaminen; päihteet; ruokailu; seksuaalinen käyttäytyminen; seksuaaliterveys; terveydentila; terveyspalvelut; tupakointi; työssäkäynti
Tieteenala/Aihealue
- Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Toisen ja korkea-asteen koulutus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Ruokavalio ja ravitsemus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Päihteiden käyttö ja tupakointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Yleinen terveydentila ja hyvinvointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Fyysinen kunto ja liikunta (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Perhesuunnittelu ja lisääntymisterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksetJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.
Kerääjät
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ajallinen kattavuus
2021
Aineistonkeruun ajankohta
2021-02 – 2021-03
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
18-34-vuotiaat suomalaisessa korkeakoulussa perustutkintoa suorittavat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet läsnäolevaksi keväälle 2021 ja joille oli saatavilla henkilötunnus
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: suhteuttamaton ositettu otanta
Tutkimuksen otos koostui noin 12 000 opiskelijasta (noin 6000 yliopisto-opiskelijaa ja 6000 ammattikorkeakouluopiskelijaa). Otantamenetelmänä käytettiin korkeakouluittain ositettua satunnaisotantaa, jonka Tieteen tietotekniikan keskus (CSC) poimi korkeakoulujen VIRTA-opintotietopalvelusta. Otannan korkeakoulukohtainen poimintatiheys määriteltiin siten, että koulukohtainen otoskoko oli sitä suurempi, mitä enemmän kyseisessä korkeakoulussa on opiskelijoita, kuitenkin vähintään noin 150 ja enintään noin 400 amk-opiskelijaa / 800 yo-opiskelijaa jokaisesta korkeakoulusta. Tutkimuskutsut lähetettiin sähköpostilla ja tämän jälkeen lähetettiin enintään kaksi muistutusviestiä sähköpostilla ja/tai tekstiviestillä. Kokonaisvastausaktiivisuus oli 53 prosenttia (n=6258). Vastausaktiivisuus oli miehillä 44 prosenttia (n=2392) ja naisilla 60 prosenttia (n=3866). Ikäryhmittäin vastausaktiivisuus oli 18- 21-vuotiailla 60 % (n=1565), 22-24-vuotiailla 55 % (n=2294), 25-29-vuotiailla 47 prosenttia (n=1760) ja 30-34- vuotiailla 46 prosenttia (n=639). Korkeakoulusektorin mukaan vastausaktiivisuus oli ammattikorkeakouluopiskelijoilla 49 prosenttia (n=2925) ja yliopisto-opiskelijoilla 56 prosenttia (n=3333).
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
53
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
351 muuttujaa ja 6258 havaintoa.
Datan versio
2.0
Aineiston käytössä huomioitavaa
Aineistosta on poistettu kaikki muu, mikä -tyyppiset avomuuttujat sekä vastaajan seksuaalinen suuntautuminen. Opintoalamuuttujaa (bv4) on karkeistettu seuraavasti: lääketieteet yhdistettiin terveys- ja hyvinvointialoihin; kulttuuri, taide, humanistiset ja yhteiskunnalliset alat yhdistettiin yhdeksi alaksi; luonnontieteet, maa- ja metsätalousalat, tietojenkäsittely ja tietoliikenne yhdistettiin yhdeksi alaksi. Taustamuuttujat esitetään luokiteltuina. Pituus ja paino on eroteltu eri muuttujiin sukupuolten mukaan ja ääriarvot on luokiteltu.
Tietoarkistoon ei toimitettu muuttujia k66_1-k66_12, joissa kysyttiin vastaajan suhteesta opiskeluun.
Painokertoimet
Aineisto sisältää neljä painomuuttujaa. Tutkimukseen osallistumisaktiivisuus vaihtelee eri taustatekijöiden mukaan (mm. ikä, sukupuoli, sektori). Ositetun otannan seurauksena yksilöillä on ollut erilaiset poimintatodennäköisyydet. Näistä syistä aineistosta suoraan lasketut tulokset ovat virheellisiä, eivätkä edusta opiskelijaväestöä, vaan tulosten laskennassa painokertoimien käyttö on välttämätöntä otannan ja kadon huomioimiseksi. Aineistoon on muodostettu painokertoimet käyttämällä logistiseen regressiomalliin perustuvaa käänteistodennäköisyyspainotusta (IPW). Painokertoimissa huomioitu otanta ja kato (kadon huomioimisessa käytetty koko otokselle saatavilla olleita rekisteritietoja). Painot on skaalattu siten, että niillä voidaan laskea koko korkeakouluopiskelijaväestöä edustavia tuloksia. Painomuuttujien nimet aineistossa ovat: rg_strat, w_analys, rg_n ja w_expans. Lisätietoa painokertoimien käytöstä: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimuksetja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/tietoa-tutkijoille
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2024-04-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3616
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: KOTT-tutkimuksen verkkosivut. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-. Viitattu 25.3.2022.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tulosraportti KOTT 2021. https://terveytemme.fi/kott/tulokset/index.html. Viitattu 27.4.2022.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Koronatulosten ennakkoraportti KOTT2021. https://thl.fi/documents/10531/2671150/THL-KOTT_koronan_vaikutukset_kes%C3%A42021_16062021.pdf/b46ae0bc-ea75-2064-def9-af1e8ee0145c?t=1623750329862. Viitattu 27.4.2022.
Julkaisut aineistosta
Parikka S, Holm N, Ikonen J, Koskela T, Kilpeläinen H, & Lundqvist A. Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys, elintavat ja opiskeluryhmään kuuluminen. KOTT 2021-tutkimuksen tuloksia [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/documents/10531/5589167/KOTT2021-tutkimuksen+perustulokset.pdf/ [viitattu 21.12.2021]
Parikka S, Holm N, Ikonen J, Koskela T, Kilpeläinen H & Lundqvist A. KOTT 2021-tutkimuksen perustulokset 2021. Verkkojulkaisu: www.terveytemme.fi/kott.
Parikka S., Ikonen J., Koskela T., Marjeta N., Kilpeläinen H., Pietilä A., Härkänen T. & Lundqvist A. Koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden arkielämään ja opintoihin. KOTT-tutkimuksen ennakkotuloksia kesällä 2021 [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (https://thl.fi/documents/10531/5589167/KOTT_koronan_vaikutukset_kesa2021.pdf/890a7281-478e-b9e5-3e6a-1ae551304ab9?t=1623831946015)
Almonkari, M. & Kunttu, K. (2012). Korkeakouluopiskelijoiden jännittämiskokemusten yhteys opiskelukykyyn. Prologi. Puheviestinnän vuosikirja 2012:7-27.
Heiskanen H. (2013). Livelihood and physical activity among Finnish higher education students. Master's Thesis, University of Jyväskylä, Department of Sport Sciences.
Hentilä A. & Miettinen I. & Kunttu K. & Tammelin T. & Venojärvi, M. & Korpelainen R. (2015). Muutokset korkeakouluopiskelijoiden kunto- ja hyötyliikunnassa vuosina 2000-2012. Liikunta & Tiede 2015:52(1), 64-69.
Kleemola L. (2005). Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ja päihteiden käyttö. Tampereen yliopisto, psykologian laitos, Seminaarityö
Kuitunen, Elina (2015). Univaikeuksien trendit ja yhteys psyykkisiin häiriöihin korkeakouluopiskelijoilla vuosina 2000-2012. Turku: Turun yliopisto. Psykologian pro gradu -tutkielma.
Kunttu K. (2004). Vapaaehtoista juomista? Opiskelijoiden alkoholinkäyttötottumukset. www.health.fi
Opiskeluyhteisön terveydeksi (2007). Kunttu K. (toim). Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön oppaita 2, 2007.
Lagström, H. (2011). Opiskelijoiden ruokatottumukset. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011:190-194.
Miettinen, I. & Kunttu, K. (2011). Korkeakouluopiskelijoiden liikunta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 198-201.
Piha, J. & Kunttu, K. & Hurme, S. (2008). Premature ejaculation among 1,110 university students. Sexologies 2008;17:129-130.
Pirskanen, M. & Pietilä, A.-M. (2011). Päihteiden käyttö ja päihteettömyyden edistäminen. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 179-88.
Puusniekka, R. & Kunttu, K. (2011). Miltä opiskelukyky näyttää tutkimusten valossa? Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 36-40.
Pörhölä M. (2011). Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoren aikuisen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 46-48.
Rönnemaa, A.-M. (2011). Rokotukset ja matkailuneuvonta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 117-119.
Tossavainen, M. (2015). Kun aikuisen internetin käyttö on haitallista. Suomen Lääkärilehti 2015: 70 (6); 324-325.
Virtala, A. & Vilska, S. & Huttunen, T. & Kunttu, K. (2011). Childbearing, the desire to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care April 2011;16: 108-115.
Virtala, A. & Vilska, S. & Huttunen, T. & Kunttu, K. (2012). The desire for children and awareness about the impact of age on female fertility. Gynaecology Forum Vol. 17, No. 3, 2012.
Virtala, A. & Kunttu, K. & Huttunen, T. & Virjo, I. (2006). Childbearing and the desire to have children among university students in Finland. Acta Obstetricia et Gynecologica 2006; 85:312-316.
Paajanen, Pirjo & Kunttu, Kristiina & Rönnemaa, Anna-Maija & Huttunen, Teppo (2015). Astmaa sairastavien korkeakouluopiskelijoiden hoitotasapaino sekä lääkkeiden ja palvelujen käyttö. Yleislääkäri 30(7), 29-34.
Pörhölä, M. & Cvancara, K. & Kaal, E. & Tampere, K. & Torres, B. (2016). Cross-cultural comparisons of bullying among university students: perspectives from Argentina, Estonia, Finland and United States. In Bullying among university students : cross-national perspectives (eds. H. Cowie & C.-A. Myers), 127-142. Abingdon: Routledge.
Pörhölä, Maili (2016). Do the roles of bully and victim remain stable from school to university? Theoretical considerations. In Bullying Among University Students : Cross-national perspectives (eds. Helen Cowie & Carrie Anne Myers), 35-46. Abingdon: Routledge.
Tossavainen, Marjo (2015). Rahapeliongelmien riskit ja erityispiirteet korkeakouluopiskelijoilla. Teoksessa Rahapeliriippuvuus (toim. Hannu Alho & Pekka Heinälä & Kalervo Kiianmaa & Tuuli Lahti & Antti Murto). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Tossavainen, Marjo & Kunttu, Kristiina & Pesonen, Tommi & Lintonen, Tomi & Raisamo, Susanna (2015). Rahapeliongelmat ja psyykkinen oireilu korkeakouluopiskelijoilla. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 52(3), 224-236.
Almonkari M: Sosiaalinen jännittäminen opiskelutilanteissa. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 5.6.2017
Grénman M, Räikkönen J. (2017): Taking the first step - From Physical inactivity towards a healthier lifestyle through leisure walking. In the Routledge´s International Handbook of Walking, M. Hall, Y. Ram, N. Shoval (Eds.). Routledge.
Kunttu K, Pesonen T, Saari J. (2017): Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Student Health Survey 2016. A national survey among Finnish university students. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön julkaisuja 48, Helsinki.
Lagström H, Luoto S, Mäkelä J, Iirola J, Kunttu K.: Terveyttä edistävään ruokavalioon yhteydessä olevat tekijät korkeakouluopiskelijoilla. Sosiaalilääk. Aikak. 2017; 54 (2): 104120.
Oksanen A, Laimi K, Björklund K, Löyttyniemi E, Kunttu K.: A 12-year trend of psychological distress: National study of Finnish university students. Cent Eur J Public Health 2017; 25(2):113-119.
Pörhölä M.: Kiusaaminen opiskelijoiden keskuudessa. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2017 (ote00046).
Salmela-Aro K, Read S.: Study engagement and burnout profile in higher education. Burnout Research2017; 7: 21-28.
Salminen E.: Korkeakouluopiskelun ja vanhemmuden yhteensovittaminen Suomessa: hyvinvointia ja haasteita. Yhteiskuntatutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2017
Tossavainen M.: Haitallinen netinkäyttö ja rahapelaaminen julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Kustannus Oy Duodecim 7.4.2017
Huhtela O., Näpänkangas R., Joensuu T., Raustia A., Kunttu K., Sipilä K.: Self -raported bruxism and symptoms of temporomandibular disorders in Finnish university students J Oral Facial Pain Headache. 2016. Tutkielma.
Keskitalo S. (2016): Opiskelu-uupumuksen ja opiskeluinnon yhteys yliopisto-opiskelijoiden työssäkäyntiin ja opintojen etenemiseen. Pro Gradu -tutkielma.
Saarinen P.: Korkeakoulukiusaamisen yhteys opiskelijan opiskelukykyyn ja opintomenestykseen, Puheviestinnän pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto 2016.
Ala-Vennan S. (2015): Korkeakouluopiskelijoiden kuntoliikuntatottumukset ja opiskelu-uupumus, Pro gradu -tutkielma
Hentilä A., Miettinen I., Kunttu K., Tammelin T., Venojärvi M., Korpelainen R.: Muutokset korkeakouluopiskelijoiden kunto- ja hyötyliikunnassa vuosina 2000-2012. Liikunta & Tiede 2015:52(1), 64-69.
Kuitunen E. (2015): Univaikeuksien trendit ja yhteys psyykkisiin häiriöihin korkeakouluopiskelijoilla vuosina 2000-2012, Pro gradu -tutkielma
Pörhölä M., Cvancara K., Kaal E., Tampere K., Torres B.: Cross-cultural comparisons of bullying among university students: perspectives from Argentina, Estonia, Finland and United States. Kirjassa Cowie Helen, Myers Carrie Anne (toim.) Bullying Among University Students. Cross-national perspectives, Routledge 2015
Tossavainen M.: Kun aikuisen internetin käyttö on haitallista. Suomen Lääkärilehti 2015: 70 (6); 324-325.
Oksanen AM, Laimi K, Löyttyniemi E, Kunttu K. Trends of weekly musculoskeletal pain from 2000 to 2012: National study of Finnish university students. European Journal of Pain 2014; Early view Online 30 MAR 2014. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ejp.2014.18.issue-9/issuetoc
Heiskanen H. Livelihood and physical activity among Finnish higher education students. Master's Thesis, University of Jyväskylä, Department of Sport Sciences, 2013.
Lehtonen K, Hakonen H. (2013). Basic information on civic activity in Finnish sports: Participation and volunteer work i sports clubs. English summary. LIKES -Researsh Center for Sport and Health Sciences, Jyväskylä, Finland. Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja, Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa
Almonkari M, Kunttu K. Korkeakouluopiskelijoiden jännittämiskokemusten yhteys opiskelukykyyn. Prologi. Puheviestinnän vuosikirja 2012:7-27.
Virtala A, Vilska S, Huttunen T, Kunttu K. The desire for children and awareness about the impact of age on female fertility. Gynaecology Forum Vol. 17, No. 3, 2012.
Björklund K, Heiskanen M, Kokko M. Opiskelija internetissä - kuin kala vedessä vai kiinni verkossa. Korkeakouluopiskelijoiden rahapelaaminen ja internetin käyttö. YTHS ja THL. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 16/2011.
Lagström H. Opiskelijoiden ruokatottumukset. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011:190-194.
Miettinen I, Kunttu K. Korkeakouluopiskelijoiden liikunta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 198-201.
Nieminen A. A comparative analysisis of questionnaires assessing mental health, stress and burnout. Master thesis, Hogeschool Universiteit Brussel, May 2011.
Pirskanen M, Pietilä A-M. Päihteiden käyttö ja päihteettömyyden edistäminen. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 179-88.
Puusniekka R, Kunttu K. Miltä opiskelukyky näyttää tutkimusten valossa? Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 36-40.
Pörhölä M. Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoren aikuisen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 46-48.
Rönnemaa A.-M. Rokotukset ja matkailuneuvonta. Kirjassa Kunttu K, Komulainen A., Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim, 2011: 117-119.
Virtala A, Vilska S, Huttunen T, Kunttu K. Childbearing, the desire to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care, 2011; Early Online, 1-8. pdf
Virtala A, Vilska S, Huttunen T, Kunttu K. Childbearing, the desire to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. The European Journal of Contraception and Reproductive Health Care April 2011;16: 108-115.
Björklund K.: Stalking and violence victimization among Finnish university students. (Dissertation) Helsinki: University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology 65:2010. Tiivistelmä
Björklund K, Häkkänen-Nuholm H, Huttunen T, Kunttu K.: Violence victimization among Finnish university students: prevelence, symptoms and health care usage. Social Science & Medicine 2010 May;70(9):1416-22. Epub 2010 Feb 12.
Håkans F, Laurén A.: Stress och förvärvsarbete bland universitetsstuderande. Avhandling pro gradu. Samhällsvetenskapliga fakultetsområdet, Åbo Akademi, 2010.
Salmela-Aro K, Kunttu K.: Study burnout and engagement in higher education. Unterrichtswissenshaft 2010; 38(4):318 - 333.
Jauhiainen J, Korkeaoja L, Lavikainen E, Niemelä A, Penttilä J (2009): Silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 32/
Kunttu K, Huttunen T.: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45, 2009.
Salmela-Aro K.: Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopisto-ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 46, Helsinki 2009.
Castren J.: Sähköinen viestintä ja verkkoneuvontapalvelu osana yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuoltoa (väitöskirja). Acta Universitatis Tamperensis 1367. Tampereen yliopisto. Tampere: 2008.
Castren J, Huttunen T, Kunttu K.: Users and non-users of web-based health advice service among Finnish university students - chronic conditions and self-reported health status (a cross-sectional study). BMC Medical Informatics and Decision Making 2008, 8:8, Published: 31 January 2008, http://www.biomedcentral.com/1472-6947/8/8
Piha J, Kunttu K, Hurme S.: Premature ejaculation among 1,110 university students. Sexologies 2008;17:129-130.
Almonkari M.: Jännittäminen opiskelun puheviestintätilanteissa (väitöskirja). Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä studies in humanities 86, 2007
Castrén J, Huttunen T, Kunttu K.: Yliopisto-opiskelijat ja sähköiset terveyspalvelut. Suomen Lääkärilehti 2007;62 (27-31): 2679-83.
Virtala A, Kunttu K, Huttunen T, Virjo I.: Sexual intercourse and current contraceptive use among university students in Finland. European Journal of Obstetrics & Gynecology and Reproductive Biology. Feb.8;2007.
Virtala A.: Family planning among university students in Finland (Yliopisto-opiskelijoiden perhesuunnittelu Suomessa). Acta Universitatis Tamperensis; 1218, Tampereen yliopisto, Tampere 2007.
Kunttu K, Almonkari M, Kylmälä M, Huttunen T.: Yliopisto-opiskelijoiden esiintymisvarmuus ja esiintymisjännitys opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2006;43-320-330.
Kunttu K, Martin M, Almonkari M.: Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä, mikä avuksi? Suomen Lääkärilehti 2006; 61 (44): 4585 - 4588. Taustatietona YOTT2004 ym.
Saari M.: Alkoholi osana seurallista yhdessäoloa vai stressin lievittäjänä? Stressin, sukupuolen ja sosiaalisten suhteiden yhteydet yliopisto-opiskelijoiden alkoholinkäyttöön. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma, Sosiaalipsykologian laitos, Helsingin yliopisto, 2006.
Virtala A, Kunttu K.: Jäävätkö yliopisto-opiskelijoiden toiveet lasten saamisesta haaveeksi? Suomen Lääkärilehti 2006; 61;27-32.
Virtala A, Kunttu K, Huttunen T, Virjo I .: Childbearing and the desire to have children among university students in Finland. Acta Obstetricia et Gynecologica 2006; 85:312-316.
Kleemola L.: Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ja päihteiden käyttö. Tampereen yliopisto, psykologian laitos, Seminaarityö 2005.
Koski M, Lusenius M, Viiri E.: Yliopisto-opiskelijoiden ruokatottumuksia 2000 ja 2004. Turun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma, opinnäytetyö 2005.
Kunttu K.: Kaad liiveihis ryypp... Myötäote, Elämäntapaliiton mielipidelehti 2005; (3): 8 - 9. Taustatietona YOTT2000 ja 2004 ym.
Kunttu K.: Opintojen ohjaus ja opiskelijan hyvinvointi. Julkaisussa Hukari A. toim. Opettajatuutorin opas, Teknillinen korkeakoulu, 2005: 29 - 33. Taustatietona YOTT2004.
Kunttu K, Virtala A.: Opiskelijaterveydenhuolto, julkaisussa Yleislääketiede, Kustannus Oy Duodecim, 2005:328 - 336. Taustatietona YOTT2000 ja 2004.
Kunttu K, Huttunen T.: Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 40 , 2005. Liitetaulukot
Laaksonen E.: Yliopisto- opiskelijoiden psyykkinen oireilu ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 38, Helsinki 2005.
Mannisenmäki E, Valtari M.: Valmistumisen vallihaudalla - Opintojen kesto 2000-luvun hyvinvointivaltiossa (Sitra 274) Edita Publishing Oy 2005.
Rousku M.: Yliopisto-opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen. Tutkimus sukupuolten välisistä terveyseroista. Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntapolitiikka, seminaarityö 2005.
Kunttu K. (toim.): Oireilevan opiskelijan viesti? Tutkimuksia Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000-aineistosta. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 63, Kela. Helsinki 2004.
Kunttu K, Huttunen T.: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia. 45, Helsinki 2001.
Kunttu K, Huttunen T.: Turun ammattikorkeakoulun opiskelijaterveystutkimus 2000. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 3, Turku 2001.
Tossavainen M.: Raising up or overbearing down - a bidirectional effect of internet on students' wellbeing. 1st International-Anatolian Congress on Sexual Health and Disorders 1.-3.5.2015.
Vuorinen A, Kunttu K, Tipuri M, Kokko M, Pesonen T. Oral health behaviour determinants among internet heavyusers of university students. European Association of Dental Public Health EADPH-Congress 12.-13.6.2014, Göteborg.
Halme N, Kunttu K. (2018). Miltä suomalaisten opiskelijoiden opiskelukyky näyttää tutkimuksen valossa? Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Saatavissa Internetissä, vaatii käyttäjätunnuksen. Artikkelin tunnus: ote00009 (003.004).
Kunttu K, Makkonen K. (2018). Opiskelijoiden sairaudet ja koettu terveys. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Saatavilla Internetissä, vaatii käyttäjätunnuksen. Artikkelin tunnus ote00059 (014.001).
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.